Lapuan emäseurakuntaan kuuluneen Härmän kappelin Peräkylän ja Keskikylän asukkaat anoivat lupaa rakentaa oman kirkon 1777, mihin anomukseen kuningas antoi kieltävän vastauksen 6.3.1778, mutta sittemmin Keskikylään jo aloitetun kirkkorakennuksen valmiiksi saattamiseen ja oman papin palkkaamiseen kuningas suostui kirjeessään 3.8.1786. Perustettu rukoushuonekunta sai nimen Ylihärmä. Kirkko rakennettiin 1787 ja myöhemmin se rapattiin ulkoa kalkilla. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1789 ja se muodostettiin kappeliksi 1816. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarilisella käskykirjeellä 16.5.1859. Ylihärmän kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Ylihärmä, Keskikylä
Kylät
Haapoja, Keskikylä, Kosola, Lehmäjoki, Pakankylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätöksessä 10.8.1814.
Kirkkoherrat
1869–1878 Johan Frans Sahlberg
1878–1886 Karl Sanfrid Nyman, ensin vt. kirkkoherra
1887–1931 Otniel Johannes Cleve
1932– Kaarlo Aaron Aukee
Saarnaaja
1789–1813 Isak Vargelin, virka lakkautettiin
Kappalaiset
1816–1822 Anders Gustaf Ekholm
1822–1829 Johan Henrik Hjulberg
1829–1836 Fredrik Vilhelm Sjöstedt
1839–1849 Zakris Forsman
1849–1862 Karl Gustaf von Essen, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1813–1816 Karl Gustaf Borg, vt. kappalainen
1816 Jakob Ekberg, välisaarnaaja
1822 Jakob Ekberg, välisaarnaaja
1836–1837 Gustaf Molin, virka- ja armovuodensaarnaaja
1838–1839 Frans Oskar Durchman, virka- ja armovuodensaarnaaja
1846–1849 Karl Gustaf von Essen, kappalaisen apulainen
1862–1867 Ture Birger Vegelius, vt. kappalainen
1867–1868 Johan Henrik Vijkberg, vt. kirkkoherra
1868–1869 Lauri August Palonen, vt. kirkkoherra
1886 Johannes Arvonen, vt. kirkkoherra
1886–1887 Yrjö Gideon Forsman, vt. kirkkoherra
1903 Juho Oskari Vaismaa, vt. kirkkoherra
1904 Kustaa Fredrik Vihtinen, vt. kirkkoherra
1910 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Ylihärmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1792, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1788. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1901.
Kansallisarkisto on digitoinut Ylihärmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.