top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hauho

Yksi Hämeen vanhimmista seurakunnista, joka lienee perustettu 1200-luvulla. Varhaisimpina aikoina seurakunta maksoi Turun piispalle veroa neljä tai kolme oravannahkaa savulta, seurakunnan asukkaat kieltäytyivät maksamasta piispanveroa 1329 ja riita kirkollisista maksuista alkoi 1335, minkä riidan kestäessä seurakunta oli jonkun aikaa pannaan julistettuna. Kirkkoa, Johanneksen nimikkoa, laajennettiin 1782, jolloin rakennettiin sakaristo, ja kirkon lattia ja penkit korjattiin 1795. Saarnastuolin muuttamisesta toiseen paikkaan syntyi pitkä riita, jonka kuningas ratkaisi 7.8.1797. Kirkko korjattiin perusteellisesti 1882–1883. Hauhon kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009.


Tuuloksen entinen emäseurakunta muodostettiin Hauhon kappeliksi noin 1540 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1882. Seurakuntaan kuulunut Luopioinen perustettiin saarnahuonekunnaksi 1682, muodostettiin kappeliksi 1693 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1880.


Kylät

Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Heinäkangas, Hyömäki, Hyvikkälä, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila,Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Hautausmaan muuttamisesta keisarillisen senaatin päätöksessä 5.6.1847. Kirkkopihan laajuus määrättiin maanjako-oikeuden tuomiolla 31.8.1797. Luopioisten kappeli vapautettiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta pitäjänkokouksessa 24.8.1783. Kirkkoherran saarnavuorosta kappelissa keisarillisen senaatin päätös 22.2.1821. Papiston palkasta tehtiin suostumus 11.2.1729 ja vahvistukset 28.3.1732 ja 4.12.1734 sekä hovioikeuden päätös 3.6.1785 ja keisarillisen senaatin päätös 28.1.1864. Lehtorin leski Aurora Danet lahjoitti koulumestarin palkkaamista varten 2 157 ruplaa hipeassa testamentillaan 31.7.1838 ja rahasto oli Hämeen läänin kuvernöörin ja kirkkoherran hoidettavana.


Kirkkoherrat

1329–1333 Martinus

1335 Henricus

1469 Jöns Svarte

1483 Oleff (Olavi)

1550–1578 Severiinus Juusten

1578–1580 Mårten Henriksson Winter

1581–1614 Tuomas Laurentius Tammelensis

1632–1640 Laurentius Andræ Herkepaeus

1643–1666 Andreas Kristophori Herkepaeus

1692–1709 Johannes Gåsman

1711–1723 Matias Martinius

1723–1767 Martinus Martinius

1769–1778 Johannes Johansson Nohrmark

1780–1803 Peder Bonsdorff

1805–1818 Ivar Vallenius

1921–1945 Vilhelm Palmroth


Kappalaiset

1560–1562 Eskil

1590 Thomas Henrici

1591– Canutus Pauli

1614 Kristofer Anderson

1616–1636 Daniel Abrahami

1639 Mathias

1653–1674 Martinus Petri Lyra

1675–1693 Ericus Herkepaeus

1694–1704 Andreas Herkepaeus

1704 Daniel Kyhl (Kijhl), nimitettiin virkaan, mutta ei hyväksytty

1705–1737 Salomon Stichaeus

1738–1764 Henrik Levanus

1766–1785 Johannes Grahn

1811–1819 Emanuel Walden

1912–1913 Toivo Kansanaho (Kansanen)

1914–1919 Johan Ferdinand Ristikankare

1919–1939 Kaarlo Armo von Essen


Ylimääräiset papit

1757–1758 Israel Cajander

1760 Adam Levanus

1768–1784 Erkki Ferrin

1785–1798 Karl Grönholm

1798–1804 Karl Fredrik Grahn

1800–1806 Erik Johan Vestlin

1810–1811 Johan Arnell

1823–1824 Karl Aspegren

1825–1827 David Arenius

1827–1830 Johan Hymander

1830–1831 August Blomqvist

1831–1833 Johan Forsberg

1840–1841 Klas Veisel

1842–1845 Sakarias Lille

1846–1847 Erik Ekelund

1847–1849 Paul Urbin

1849–1865 August Allen

1850–1851 Georg Krogius

1880–1885 Erik Johan Karanen

1885–1887 Johannes Smolander

1888–1889 Konstantin Kalke

1909– Antti William Valanne, kirkkoherran virassa armovuodensaarnaaja

1920 V. Ilmari Suominen

 

Arkisto


Hauhon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1652–1929.


Seurakunnan pappila ja osa arkistoa paloi isonvihan aikana joko 1713 tai 1722. Herkepaeuksen vuonna 1756 julkaiseman pitäjänkertomuksen mukaan venäläiset polttivat kirkonmäellä kirkonkirjat ja muut vanhat todistuskappaleet.


Linkit

4 katselukertaa

Hae

bottom of page