top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vanaja

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1329, mutta seurakunta lienee perustettu jo 1200-luvun puolella. Vanajan itäosa mainitaan Mälskälän nimellä ainakin 1329–1545. Seurakunta mainitaan kuninkaallisena 1352 ja vielä 1520-luvulla, jonka jälkeen Harvialan ja Kantolan kartanoilla oli patronaattioikeus, kunnes seurakunnan selitettiin olevan kuninkaallinen kuninkaan kirjeessä 24.7.1693. Seurakunnan katsottiin olevan konsistoriaalinen valtaneuvostossa 6.7.1722 ja asia päätettiin viedä valtiopäivien päätettäväksi, mutta asiaa ei otettu käsiteltäväksi ja seurakunta katsottiin vastedes konsistoriaaliseksi. Vanaja liitettiin kappelina kuuluvaksi Hämeenlinnan emäseurakuntaan kuninkaan päätöksellä 25.1.1803, ja tätä seurakuntaa alettiin kutsumaan Hämeenlinnan ja Vanajan seurakunnaksi, kun Renko liitettiin kappelina Hämeenlinnan emäseurakuntaan kuuluvaksi 1812. kuuluvaksi Seurakunnan kirkkoa korjattiin 1869 ja 1886. Seurakuntaan kuuluut Kronoborg eli Hämeen linna siirrettiin Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.8.1896. Erotettiin Hämeenlinnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904 ja ero toteutui 1926. Vanajan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 1968.


Muut nimet

Vånå, Mäskälä


Kylät

Hangasmäki, Hattelmala, Heinäjoki, Idänpää, Ikaaloinen, Kankaantaka, Kankainen, Kiri, Koljala, Kontuvuori, Laasela, Luolaja, Miemala, Rastila, Syrjä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkatalo, entinen Josef Ryssin autiotila, annettiin Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen kirjeellä 27.8.1651. Seurakunnalla oli Rengon kanssa yhteinen pitäjänapulainen vuodesta 1773, kunnes virka muuutettiin Hämeenlinnan kappalaisen viraksi kuninkaan päätöksellä 23.6.1800. Kappalaisen palkankorotuksesta keisairllisen senaatin päätös 17.1.1863. Kirkkoherran virkatalosta luovutetun maan korvaamisesta keisarillisen senaatin päätös 24.2.1863. Kappalaisen virkatalo paloi 1882.


Kirkkoherrat

1554 Olof

1560–1572 Henrik P.

1571–1574 Erik Benedicti

1575–1594 Olaus Martini Croock

1600 Jacob

1603–1606 Ericus Michaelis

1606–1636 Michael Bartholdi Gunnærus

1643–1658 Samuel Gunnærus, vt. 1638

1740–1762 Thomas Pacchalenius

1763–1765 Johan Welin

1777–1778 Johan Jusselius

1779–1793 Erik Johan Levan

1793–1800 Gabriel Palander, virka lakkautettu.


Kappalaiset

1560 Olaus

1578–1582 Jöran Henrici

1593 Jacobus Simonis

1604 Johannes Jacobi

1612–1617 Johannes Nicolai

1625 Jacob

1627–1635 Ericus Henrici

1722–1738 Isak Pacchalenius

1741–1749 Thomas Manstenius

1750–1772 Simon Ramstadius

1774–1793 Gabriel Palander

1825–1831 Karl Gustaf Pihl

1891–1906 Frans Josef Bergh, virka lakkautettiin 1904


Ylimääräiset papit

1749– Simon Gustaf Möllenberg, vt. kirkkoherra

1771– Karl Enckell, kirkkoherran apulainen

1794–1801 Johan Henrik Leván, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1801–1812 Kristian Enqvist, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1812–1814 Josef Tallgren, välisaarnaaja

1815–1817 Karl Fredrik Mennander, kirkkoherran apulainen

1820–1827 Erik Vallenborg, armovuodensaarnaaja ja vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1823–1824 Berndt Erik Holmberg, kappalaisen virassa virkavuodensaarnaaja

1827–1834 Johan Peter Carlsdtedt, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1831–1832 Jakob Efraim Hagelberg, kappalaisen virassa virka– ja armovuodensaarnaaja

1832 Henrik Linderoos, armovuodensaarnaaja

1834–1835 Karl Edvard Palander, kirkkoherran apulainen

1840 Erik Wilhelm Rangelius, välisaarnaaja

1842–1846 Gustaf Wilhelm Malmström, kirkkoherran apulainen

1860–1864 Frans Frithiof Colerus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1865–1866 Gustaf Höglund, kirkkoherran apulainen

1872–1873 Erik Rautell, vt. kappalainen

1878–1882 August Edvard Helin, vt. kappalainen

1882–1890 Kaarlo Adrian Candolin, vt. kappalainen

1887–1893 Edvard Eliel Lundell, vt. kappalainen

1908–1909 Karl Kristfrid Sarlin, vt. kappalainen

1909– Robert Leonard Hernberg, vt. kappalainen

 

Arkisto


Vanajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1703, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1598–1884.


Linkit

0 katselukertaa

Hae

bottom of page