top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Asikkala

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Asikkala

Lienee perustettu Hollolan emäseurakunnan kappeliksi jo 1400-luvulla. Mainitaan kappelina autioksi 1547. Asikkala mainitaan käräjäkuntana jo 1445. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.3.1848, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi emäseurakunnan Lumialan, Muikkulan, Paakkolan, Vesivehmaan ja Viitarlan kylät. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan 1608–1612 tai 1630-luvulla rakennettu seinämaalauksilla varustettu kirkko purettiin ja sen hirret käytettiin kansakoulun rakennustarpeiksi keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1889. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 24.10.1880. Seurakuntaan kuulunut Kalkkisten rukoushuonekunta perustettiin 1909.


Maakirjakylät

Anianpelto, Asikkala (Kirkonkylä), Hillilä, Isoäiniö (Stor-Eines), Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kurhila, Muikkula, Myllykselä, Paakkola, Pappila, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa (Vesivehmas), Viitaila (Viitarla ja Lumiala), Vähimaa, Vähä-Äiniö (Lill-Eines)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherra oli alkuaan velvollinen palkkaamaan vakinaisen virka-apulaisen, mutta apulaista ei enää mainittu vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä. Kirkkoherran palkasta säästettiin väliajalla varoja uuden kirkon rakentamista varten. Kirkonkassan hoidosta keisarillisen senaatin kirje helmikuussa 1855. Virkatalon lahjoitti Johan Creutz 1650. Papiston palkasta suostumus 5.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä keisarillisen senaatin päätös 23.4.1848, tuomiokapitulin päätös 8.12.1841 ja keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1848 ja 25.1.1878.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1582 Anders Sigfridi

1593 Johannes Jacobi, asui Hollolassa

1614–1617 Severinus Marci

1618 Eskil

1620–luvulla? Eskil

1625–1636 Joakim, talonomistaja Hillilässä

1634 Canutus Henrici, komministeri

1638–1640 Johannes

1641–1647 Eskil

1648 Johannes Severini

1671–1675 Johannes M. Etholaenius

1675–1682 Arvid Biur

1683–1694 Eskil Etelenius

1700–1741 Michael Etelenius

1792–1808 Gabriel Lyra

1824–1835 Johan Hageman


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1742–1744 Axel Laurell, apupappi ja armonvuodensaarnaaja

1767–1769 Erik Lukander, apupappi

1769–1789 Erik Ferrin, apupappi

1775–1789 Elias Grahn, apupappi

1789–1790 Johan Lehén

1790–1791 Carl Gustaf Dahlström, armonvuodensaarnaaja

1803–1805 Johan Lagus, kappalaisen apulainen

1805–1806 Johan Lehén

1807–1815 Otto Henrik Neovius, virka– ja armonvuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1815–1821 Sigfrid Sivén, kappalaisen apulainen

1822 Johan Rönn, kappalaisen apulainen

1836–1847 Carl Gustaf Nordström, kappalaisen apulainen

1827–1836 Johan Fredrik Kjellstrand, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1836–1847 David Brummer, kappalaisen apulainen

1847–1848 Kristian Fredrik Gestrin, kappalaisen apulainen

1848–1851 David Johan Aspelund, kappalaisen apulainen, kirkkoherranviran välisaarnaaja

1850 Malakias Faler, kappalaisen apulainen

1851 Paul Urbin, kappalaisen apulainen

1851–1852 Ismael Ruuth, kappalaisen apulainen

1852 Alexis Kniper, kappalaisen apulainen

1852–1859 Gustaf Mauritz Lundeqvist, väliajansaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1853–1854 Adolf Ture Schulman, kappalaisen apulainen

1854–1857 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen

1857–1858 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen apulainen

1858 Anders Andersson, kappalaisen apulainen

1858–1859 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen

1859–1865 Edvard Mennander, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra, varapastori

1862–1865 Jeremias Laurinus, kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1865–1870 Gustaf Mauritz Lundeqvist, väliajansaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1870–1877 Karl Gustaf Vallenius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1877–1880 Jakob Alexander Sievo, kirkkoherran virallinen apulainen

1881–1882 Oskari Vilho Oksanen, kirkkoherran virallinen apulainen

1882–1884 Johannes Bernhard Lagus, kirkkoherran virallinen apulainen

1884–1885 Evald Erland Hemmer, kirkkoherran virallinen apulainen

1885–1886 Petter Alfred Eriksson, kirkkoherran virallinen apulainen

1886–1887 Viktor Aksel Markkula, kirkkoherran virallinen apulainen

1887–1895 Emil Alfred Lindgren, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1889–1890 Gustaf Adolf Varén, kirkkoherran virallinen apulainen

1893 Johan Emanuel Tuomala, kirkkoherran virallinen apulainen

1895–1898 Ludvig Nikander, kirkkoherran virallinen apulainen

1898–1899 Karl Alfred Gröning, kirkkoherran virallinen apulainen

1899–1900 Johan Nimrod Johansson, kirkkoherran virallinen apulainen

1900–1901 Allan Edvard Teodor Öhrbom, kirkkoherran virallinen apulainen

1901–1910 Kustaa Alfred Mäkinen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1907 Heino Johannes Pätiälä, kirkkoherran virallinen apulainen

1908–1909 Vilhelm Adrian Mandellöf, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1910–1911 Sulo Verner Vaarantaus, kirkkoherran virallinen apulainen

1911 Tuure Valdemar Toivio, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1911–1913 Uno Ivar Valanne, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1916–1917 Johannes Kunila, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1918 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1918–1919 Leo Richard Böök, kirkkoherran virallinen apulainen

1923–1925 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1918–1919 Leo Richard Böök, kirkkoherran virallinen apulainen

1932–1935 Antti Oskari Ensio Mäkelä, kirkkoherran virallinen apulainen

1935–1937 Tauno Kustaa Laakso, virallinen apulainen

1937–1939 Toivo Henrik Hollo, virallinen apulainen

1939–1944 Paavo Sakari Muinonen, virallinen apulainen

1944–1947 Edgar Erns Vaalgamaa, virallinen apulainen

 

Arkisto


Asikkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1768 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1672–2005.


Kansallisarkisto on digitoinut Asikkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

35 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page