Lienee perustettu Hollolan emäseurakunnan kappeliksi jo 1400-luvulla. Mainitaan kappelina autioksi 1547. Asikkala mainitaan käräjäkuntana jo 1445. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.3.1848, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi emäseurakunnan Lumialan, Muikkulan, Paakkolan, Vesivehmaan ja Viitarlan kylät. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan 1608–1612 tai 1630-luvulla rakennettu seinämaalauksilla varustettu kirkko purettiin ja sen hirret käytettiin kansakoulun rakennustarpeiksi keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1889. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 24.10.1880. Seurakuntaan kuulunut Kalkkisten rukoushuonekunta perustettiin 1909.
Maakirjakylät
Anianpelto, Asikkala (Kirkonkylä), Hillilä, Isoäiniö (Stor-Eines), Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kurhila, Muikkula, Myllykselä, Paakkola, Pappila, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa (Vesivehmas), Viitaila (Viitarla ja Lumiala), Vähimaa, Vähä-Äiniö (Lill-Eines)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra oli alkuaan velvollinen palkkaamaan vakinaisen virka-apulaisen, mutta apulaista ei enää mainittu vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä. Kirkkoherran palkasta säästettiin väliajalla varoja uuden kirkon rakentamista varten. Kirkonkassan hoidosta keisarillisen senaatin kirje helmikuussa 1855. Virkatalon lahjoitti Johan Creutz 1650. Papiston palkasta suostumus 5.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä keisarillisen senaatin päätös 23.4.1848, tuomiokapitulin päätös 8.12.1841 ja keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1848 ja 25.1.1878.
Kirkkoherrat
1865–1874 Anders Emanuel Berner
1876–1888 Erik Viktor Petterson
1890–1906 Frans Fritjof Colérus
1909–1916 Vilhelm Adrian Mandellöf
1917–1924 Kaarlo Rietrikki Kares
1925–1951 Herman Oskar Mäkelä
Kappalaiset
1582 Anders Sigfridi
1593 Johannes Jacobi, asui Hollolassa
1614–1617 Severinus Marci
1618 Eskil
1620–luvulla? Eskil
1625–1636 Joakim, talonomistaja Hillilässä
1634 Canutus Henrici, komministeri
1638–1640 Johannes
1641–1647 Eskil
1648 Johannes Severini
1649–1670 Johannes Pauli Paulinus
1671–1675 Johannes M. Etholaenius
1675–1682 Arvid Biur
1683–1694 Eskil Etelenius
1700–1741 Michael Etelenius
1744–1790 Axel Henrici Laurell
1792–1808 Gabriel Lyra
1811–1824 Anders Johan Kiljander
1824–1835 Johan Hageman
1836–1864 Gustaf Johan Blylodh
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1742–1744 Axel Laurell, apupappi ja armonvuodensaarnaaja
1767–1769 Erik Lukander, apupappi
1769–1789 Erik Ferrin, apupappi
1775–1789 Elias Grahn, apupappi
1789–1790 Johan Lehén
1790–1791 Carl Gustaf Dahlström, armonvuodensaarnaaja
1803–1805 Johan Lagus, kappalaisen apulainen
1805–1806 Johan Lehén
1807–1815 Otto Henrik Neovius, virka– ja armonvuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1815–1821 Sigfrid Sivén, kappalaisen apulainen
1822 Johan Rönn, kappalaisen apulainen
1836–1847 Carl Gustaf Nordström, kappalaisen apulainen
1827–1836 Johan Fredrik Kjellstrand, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1836–1847 David Brummer, kappalaisen apulainen
1847–1848 Kristian Fredrik Gestrin, kappalaisen apulainen
1848–1851 David Johan Aspelund, kappalaisen apulainen, kirkkoherranviran välisaarnaaja
1850 Malakias Faler, kappalaisen apulainen
1851 Paul Urbin, kappalaisen apulainen
1851–1852 Ismael Ruuth, kappalaisen apulainen
1852 Alexis Kniper, kappalaisen apulainen
1852–1859 Gustaf Mauritz Lundeqvist, väliajansaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1853–1854 Adolf Ture Schulman, kappalaisen apulainen
1854–1857 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen
1857–1858 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen apulainen
1858 Anders Andersson, kappalaisen apulainen
1858–1859 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen
1859–1865 Edvard Mennander, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra, varapastori
1862–1865 Jeremias Laurinus, kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1865–1870 Gustaf Mauritz Lundeqvist, väliajansaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1870–1877 Karl Gustaf Vallenius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1877–1880 Jakob Alexander Sievo, kirkkoherran virallinen apulainen
1881–1882 Oskari Vilho Oksanen, kirkkoherran virallinen apulainen
1882–1884 Johannes Bernhard Lagus, kirkkoherran virallinen apulainen
1884–1885 Evald Erland Hemmer, kirkkoherran virallinen apulainen
1885–1886 Petter Alfred Eriksson, kirkkoherran virallinen apulainen
1886–1887 Viktor Aksel Markkula, kirkkoherran virallinen apulainen
1887–1895 Emil Alfred Lindgren, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1889–1890 Gustaf Adolf Varén, kirkkoherran virallinen apulainen
1893 Johan Emanuel Tuomala, kirkkoherran virallinen apulainen
1895–1898 Ludvig Nikander, kirkkoherran virallinen apulainen
1898–1899 Karl Alfred Gröning, kirkkoherran virallinen apulainen
1899–1900 Johan Nimrod Johansson, kirkkoherran virallinen apulainen
1900–1901 Allan Edvard Teodor Öhrbom, kirkkoherran virallinen apulainen
1901–1910 Kustaa Alfred Mäkinen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1907 Heino Johannes Pätiälä, kirkkoherran virallinen apulainen
1908–1909 Vilhelm Adrian Mandellöf, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1910–1911 Sulo Verner Vaarantaus, kirkkoherran virallinen apulainen
1911 Tuure Valdemar Toivio, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1911–1913 Uno Ivar Valanne, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1916–1917 Johannes Kunila, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1918 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1918–1919 Leo Richard Böök, kirkkoherran virallinen apulainen
1923–1925 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra
1918–1919 Leo Richard Böök, kirkkoherran virallinen apulainen
1932–1935 Antti Oskari Ensio Mäkelä, kirkkoherran virallinen apulainen
1935–1937 Tauno Kustaa Laakso, virallinen apulainen
1937–1939 Toivo Henrik Hollo, virallinen apulainen
1939–1944 Paavo Sakari Muinonen, virallinen apulainen
1944–1947 Edgar Erns Vaalgamaa, virallinen apulainen
Arkisto
Asikkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1768 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1672–2005.
Kansallisarkisto on digitoinut Asikkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.