top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Padasjoki

Mainitaan pitäjänä ainakin jo 1442. Seurakunta erotettiin Sysmän emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1465 ja sai oma kirkkoherran ehkä jo 1471. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Birgitan nimikko. Kuhmoinen kuului seurakuntaan kappelina ainakin 1540–1639 ja uudelleen 1741–1860. Padasjoen kunta perustettiin 1865.


Muut nimet

Padasjoki


Kylät

Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijakaa, Virmaila


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 14.2.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732 ja 14.12.1734. Palkasta keisarillisen senaatin päätös 19.3.1819. Uusi suostumus tehtiin 28.8.1853 ja se vahvistettiin 5.11.1853. Palkasta keisarillisen senaatin päätös 27.5.1875.


Kirkkoherrat

1497 Henricus

1553 Jöns

1560–1561 Peter

1566–1573 Barholdus Matthiae

1575 Ludvik

1578 Ludvik

1578–1601 Thomas Matthiae

1606 Jakob Georgii

1607–1620 Thomas Ardreae

1632 Bernhard Thomae

1634 Bernhard Thomae

1634–1639 Matias Michaelis

1642–1650 Matias Laurentii

1655 Gregorius Gregorii

1662–1670 Abraham Nicolai

1674–1682 Erik Griip

1689 Johan Hindersson

1691–1710 Sakari Colliander

1723–1734 Anders Orraeus

1742–1770 Aaron Limatius

1771–1795 Joakim Clewe

1797–1800 Fabian Gestrin

1814–1849 Jakob Lindeqvist

1862–1868 Magnus Ingman

1871–1897 Gabriel Lindeqvist

1899–1901 Frans Oskar Kekoni

1905–1907 Jakob Schroderus

1908 Kanutus Onni Nyström, nimitettiin, mutta ei astunut virkaan 1910


Kappalaiset

1560 Ludvik

1614 Adreas Petri

1636 Johannes Bartholdi

1637 Anders

1639 Anders

1662–1670 Georgius Aeschilli

1684–1692 Erik Wirilander

1707–1740 Gustaf Arrhenius

1740–1765 Matias Svedelius

1766–1787 Johan Molin

1806–1808 Karl Johan Grahn

1810–1828 Gustaf Steen

1850–1871 Gabriel Lindeqvist

1878–1882 Gustaf Erander

1892–1902 Nestor Nordling

1902–1927 Uuno Vilhelm Raekallio (Hagelberg), virka lakkautettiin


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1732–1738 Mathias Svedelius

1743 Mathias Tammelin, ylioppilas

1747 Samuli Aspholm

1747 Adam Arenius, sotilaspappi

1753–1756 Mathias Tapenius

1757 Petrus Sandgren

1764 Johan Molin, maisteri

1765–1769 Johan Andersin

1767–1772 Georg Wallgren

1774 Carl Streng, sotilaspappi

1781–1786 Stephan Björnholm

1786–1788 Johan Labbarth

1794–1803 Georg Alvenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1807–1818 Samuel Grönqvist, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1849 Paul Urbin, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1851–1852 Paul Urbin, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1850–1851 Karl Ekman, virka- ja armovuodensaarnaaja

1851 Malakias Faler, armovuodensaarnaaja

1901–1905 Otto Edvard Lahtinen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra


Ylimääräiset papit

1803–1810 Gustaf Steen, kirkkoherran apulainen

1805–1806 Erik Engman, vt. kappalainen

1818–1825 Johan Ihlström, kirkkoherran apulainen

1825–1828 Jakob Johan Lindeqvist, kirkkoherran apulainen

1829–1841 Johan August Albrekt Appelroth, kirkkoherran apulainen

1841 Gabriel Lindeqvist, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1841–1843 Alexander Asp, kirkkoherran apulainen

1843–1850 Gabriel Lindeqvist, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1860–1862 Johan Adolf Alopaeus, välisaarnaaja, vt. kappalainen

1882–1883 Oskar Vilhelm Oksanen, vt. kappalainen

1889–1892 Viktor Pusa, vt. kappalainen

1901–1902 Nestor Norling, vt. kirkkoherra

1902 Johan Gabriel Lindell, vt. kirkkoherra

1909 Uno Ivar Valaanne, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Padasjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1772 ja historiakirjat vuodesta 1739. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1929.


Pappilan palossa 7.7.1831 tuhoutui suuri osa vanhinta arkistoa, muun muassa luettelot syntyneistä ja kastetuista 1697–1738, vihitystä 1723–1738 ja kuolleista ja haudatuista 1697–1738 sekä lastenkirja vuodesta 1713. Sisällissodan aikana pidettiin seurakunnan kirkossa hevoisia, alttaritaulu lävistettiin, sakaristossa hävitettiin noin 3000 rippileipää, sakariston lämmitysuunissa poltettiin osa kirkon arkistoa ja kirkon kellarista vietiin kaikki rippiviini. Kirkko kellotapuleineen paloi 6.4.1924 perustuksiaan myöden ja palossa tuhoutui vanhoja tilikirjoja ja kuulutuksia.


Linkit

11 katselukertaa

Hae

bottom of page