Perustettiin Lammin emäseurakunnan kappeliksi ilmeisesti jo 1400-luvulla. Kosken ja Kärkölän alueet muodostivat alkuaan Tennilän nimismiehenpitäjän. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli rakennettu kivestä ja Pyhän Laurin nimikko. Erotettiin Lammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.1.1870. Hämeenkosken kunta liitettiin Hollolan kuntaan 2016.
Muut nimet
Etola, Hämeen Koski, Koski (Hämeen lääni), Koskis, Tennilä
Maakirjakylät
Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Järvenpää, Kavunkorpi, Koski, Leiniälä, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kuningas Sigismund antoi Lammin lukkarille 11.7.1594 Kosken lukkarin puustellin. Tämän perusteella on arveltu Kosken olleen Lammin anneksi tai siihen liitettynä. Kappalaisen ylöskantoalueet olivat jaettuna kahtia, kunnnes tuomiokapituli järjesti asian 30.11.1796 siten, että siitä lähtien sekä Kosken että Lammin seurakunnat valitsisivat oman kappalaisen. Vanhan perinteen mukaan Lammin asukkaat valitsivat Kosken kappalaisen ja Kosken ja Lammin asukkaat yhdessä emäseurakunnan kappalaisen. Seurakunta vapautettiin velvollisuudesta ottaa osaa Lammin kirkon rakentamiseen kihlakunnaoikeuden päätöksellä 9.4.1778. Kivikirkon rakentamisesta keisarillisen senaatin päätös 24.4.1852. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 23.9.1826.
Kirkkoherrat
1894–1924 Emil Oskar Salonen
1926–1945 Kaarle Laurila
1955–1959 Yrjö Salakka
Kappalaiset
1617–1634 Matthias Erici
1650 Martinus Thomæ Florinus
1652–1670 Jacobus Matthiæ Etholænius
1693–1702 Henrik Scavonius Schavonius
1705–1710 Olof Combinius
1711 Erik Herkepæus
1725–1728 Anders Herkepæus
1730–1750 Johan Herkepæus
1753–1797 Anders Florin
1799–1805 Peter Aschan
1807–1813 Anders Gustaf Florin
1816–1827 Jakob Molin
1830–1832 Johan Adolf Ottelin
1832–1864 Nils Adolf Vinter
1866–1878 Johan Gottlieb Mikander, virka lakkautetttiin
Ylimääräiset papit
1805–1807 Georg Alvenius, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1813–1814 Gustaf Adolf Brunou, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1814–1816 Karl Gustaf Björklund, armovuoden saarnaaja
1826–1828 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1828–1830 Gustaf Adolf Hillebrand, armovuodensaarnaaja
1845–1846 Nils August Berghäll, kappalaisen apulainen
1846–1848 Konrad Edvard Tornberg, kappalaisen apulainen
1849–1850 Malakias Faler
1850–1863 Otto Magnus Cantell, kappalaisen apulainen, sijainen
1863–1865 Gustaf Adolf Sivenius, kappalaisen sijainen
1865–1866 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter, armovuodensaarnaaja
1878–1891 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen
1891–1894 Kustaa Sahlberg, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1920–1922 Hj. Kahila, kirkkoherran apulainen
1922–1926 Sem. Johannes Osberg, kirkkoherran apulainen
1938–1941 Voitto Viro (ei sodan aikana)
1943 Veikko Veijola
1945 Arvo Laajarinne
Arkisto
Hämeenkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1745. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1594–1925.
Kansallisarkisto on digitoinut Hämeenkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.