top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Luopioinen

Päivitetty: 27. elok.


Rajakartta: Luopioinen

Perustettiin Hauhon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1682, kun Vesikansan seudulle oli rakennettu oma saarnahuone ja se sai oman saarnaajan. Aiemmin Hauhon papisto oli saarnannut kirkkorakennuksessa joka neljäs sunnuntai. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1.8.1693. Kirkko rakennettiin 1735 ja se tuhoutui kellokastareineen murhapoltossa 28.9.1806. Erotettiin Hauhosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.6.1880. Luopioisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Pälkäneen kuntaan 2007.


Muut nimet

Luopiois, Vesikansa


Maakirjakylät

Evinsalo, Haltia, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Kuohijoki, Kyynärä, Lemettylä, Luopioinen, Miemola, Mustilahti, Okerla, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Sairiala, Sappeenkylä, Säynäjärvi, Vahdermetsä, Ämmätsä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappelin asukkaat vapautettiin Hauhon emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta pitäjänkokouksessa 24.8.1783. Kappalaisen palkasta hovioikeuden päätös 3.6.1785. Virkatalon rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 16.3.1865.


Kappalaiset

1682 Johannes Petri

1693–1739 Anders Cojander (Kuohiander)

1739–1754 Erik Procpaeus

1755–1782 Henrik Savenius

1826–1834 Georg Alvenius

1878– Otto Villberg, virka lakkautettiin 1880


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1830–1837 Johan Hymander


Ylimääräiset papit

1808–1809 Gustaf Adolf Brunou, vt. kappalainen

1817–1818 Karl Isak Vallenius, vt. kappalainen

1818–1820 Samuel Grönqvist, vt. kappalainen

1820–1830 Josef Vilhelm Schalien, kappalaisen sijainen

1821–1825 Efraim Hollmén, vt. kappalainen

1825–1828 Karl Fredrik Strandman, vt. kappalainen

1859–1860 Alexander Gottrfid Ferdinand Bastman, välisaarnaaja

1877–1878 Otto Villberg, välisaarnaaja

1906–1907 Maunu Ilmari Kuusi, kappalaisen apulainen

1907–1908 Antti Rentola, kappalaisen apulainen

 

Arkisto


Luopioisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1960.


Seurakunnan kirkko ja kellokastari tuhoutuivat murhapoltossa 28.9.1806, jolloin osa vanhinta arkistoa tuhoutui. Vuoden 1796 piispantarkastuksessa mainitaan syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot alkavaksi vuodesta 1692. Sama sidos sisälsi myös kirkontilit vuosilta 1705–1753. Vanhimpaan säilyneeseen kalustoluetteloon vuodelta 1825 on tehty reunahuomautus "saknas 1830".


Kansallisarkisto on digitoinut Luopioisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

100 katselukertaa

Comentarios


Hae

bottom of page