Perustettiin Janakkalan emäseurakunnan kappeliksi 1611. Seurakunnan vanha saarnatupa rakennettiin uudelleen kirkoksi 1661. Hakemukseen kappelin erottamiseksi Janakkalasta Rengon osan kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltäviä vastauksia 19.2.1776, 14.11.1782, 5.8.1793 ja 11.6.1819, mutta lopulta ero toteutui keisarillisella käskykirjeellä 5.2.1855 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1899. Hausjärven kunta perustettiin 1868.
Seurakuntaan kuulunut Riihimäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1899, erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1909 ja ero toteutui 1922. Muutamat seurakunnan rajakylät käyttivät aluksi Nurmijärven emäseurakuntaan kuuluneen Hyvinkään rukoushuonekunnan vuonna 1896 rakennettu kirkkoa. Nämä kylät päätettiin muodostaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1907 ja ero toteutui 1917.
Maakirjakylät
Erkylä, Hamina, Hausjärvi (Kirkonkylä), Herajoki, Hikiä, Kara, Karhi, Kiipula, Kilpiälä, Kuru, Lavinto, Maitonen, Oitti (Ois), Puujas, Rastila, Rutajärvi, Ryttylä, Turenki, Selänoja, Syvänoja, Tarinamaa, Torhola, Turkhauta, Vantaa
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virka lakkautettiin ja sen sijaan seurakuntaan asetettiin pitäjänapulainen keisarillisella käskykirjeellä 16.2.1863. Janakkkalan emäseurakunnan kappalaisen entisestä Hausjärvellä sijaitsevasta virkatalosta Hallalasta säädettiin keisarillisessa käskykirjeessä 5.2.1855, että Hausjärven seurakuntalaiset saivat sen omistaa, jos lunastivat ja laittavat kuntoon Janakkalan kappalaiselle yhtä suuren tilan Janakkalasta. Kirkkoherralla on ollut hallintaoikeus Pietilän kruununtilaan.
Kirkkoherrat
1899– Axel Valfrid Murén
Kappalaiset
1664–1704 Michael Samuelis Gunnærus
1704–1713 Georgius Pontanus
1713–1739 Johannes Asp
1760–1769 Fredrik Johan Zweigberg
1771–1778 Arvid Favorin
1779–1782 David Johan Elfvenberg
1783–1807 Nils Lignell
1807–1819 Zakarias Lindell
1822–1848 Gabriel Nyman
1851–1896 Johan Fredrik Hällfors, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1670–1695 Johannes Rautelius
1700 Johannes Welinus
1706 Jonas Mjöd
–1711 N.N. Irelius
Carl Asp
1731– Johan Pontanus
1738–1742 Matthias Linelius
1781–1786 Gustaf Johan Tenlenius
1788–1807 Zakarias Lindell
1809–1813 Anders Stigell
1899–1902 Ludvig Hjalmar Svanberg
1903–1908 Paul Gustaf Vikman
1909– Johan Ludvig Valtasaari
Ylimääräiset papit
1821–1832 Erik Johan Lignell, Janakkalan kirkkoherran virka–apulainen
1831–1832 Otto Emanuel Stenberg, kappalaisen apulainen
1832–1853 Karl Fredrik Carlstedt, kirkkoherran virka–apulainen, kappalaisen apulainen
1838–1839 Karl Erenius, kappalaisen apulainen
1839–1840 Karl Samuel Forsberg, kappalaisen apulainen
1840–1842 Gustaf Adolf Sarin, kappalaisen apulainen
1842–1851 Sven Emil Krook, kappalaisen apulainen
1853–1861 Karl Kasimir Bernstedt, kirkkoherran virka–apulainen
1862–1866 Johan Fredrik Reinholm, kirkkoherran virka–apulainen
1873 Gustaf Johansson, kirkkoherran virka–apulainen
1875–1878 Karl August Hildén, kirkkoherran virka–apulainen
1878–1879 Viktor Emil Ahlstedt, kirkkoherran virka–apulainen
1881–1883 Johan Anders Cederberg, kirkkoherran virka–apulainen
1883–1884 Ernst Gustaf Kyander, kirkkoherran virka–apulainen
1884–1885 Gustaf Manner, kirkkoherran virka–apulainen
1885–1890 Paul Ferdinand Leino, kirkkoherran virka–apulainen, kappalaisen apulainen
1890–1894 Kaarlo Adrian Candolin, kirkkoherran virka–apulainen, vt. kappalainen
1894–1899 Ludvig Hjalmar Svanberg, kirkkoherran virka–apulainen, vt. kirkkoherra
1896 Frans Alfred Penttinen, vt. kappalainen
1897 Paavo Hyttinen, papin apulainen
1898–1899 Lennart Leander Byman, vt. pitäjänapulainen
1900–1901 Ludvig Hjalmar Svanberg, vt. kirkkoherra
1900–1901 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen, kirkkoherran apulainen
1901 Adolf Alexander Halme, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Paul Gustaf Vikman, vt. pitäjänapulainen
1908–1909 Johan Ludvig Valtasaari, vt. pitäjänapulainen
Arkisto
Hausjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1903.
Kansallisarkisto on digitoinut Hausjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments