top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hausjärvi

Päivitetty: 22. heinäk.


Rajakartta: Hausjärvi

Perustettiin Janakkalan emäseurakunnan kappeliksi 1611. Seurakunnan vanha saarnatupa rakennettiin uudelleen kirkoksi 1661. Hakemukseen kappelin erottamiseksi Janakkalasta Rengon osan kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltäviä vastauksia 19.2.1776, 14.11.1782, 5.8.1793 ja 11.6.1819, mutta lopulta ero toteutui keisarillisella käskykirjeellä 5.2.1855 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1899. Hausjärven kunta perustettiin 1868.


Seurakuntaan kuulunut Riihimäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1899, erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1909 ja ero toteutui 1922. Muutamat seurakunnan rajakylät käyttivät aluksi Nurmijärven emäseurakuntaan kuuluneen Hyvinkään rukoushuonekunnan vuonna 1896 rakennettu kirkkoa. Nämä kylät päätettiin muodostaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1907 ja ero toteutui 1917.


Maakirjakylät

Erkylä, Hamina, Hausjärvi (Kirkonkylä), Herajoki, Hikiä, Kara, Karhi, Kiipula, Kilpiälä, Kuru, Lavinto, Maitonen, Oitti (Ois), Puujas, Rastila, Rutajärvi, Ryttylä, Turenki, Selänoja, Syvänoja, Tarinamaa, Torhola, Turkhauta, Vantaa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virka lakkautettiin ja sen sijaan seurakuntaan asetettiin pitäjänapulainen keisarillisella käskykirjeellä 16.2.1863. Janakkkalan emäseurakunnan kappalaisen entisestä Hausjärvellä sijaitsevasta virkatalosta Hallalasta säädettiin keisarillisessa käskykirjeessä 5.2.1855, että Hausjärven seurakuntalaiset saivat sen omistaa, jos lunastivat ja laittavat kuntoon Janakkalan kappalaiselle yhtä suuren tilan Janakkalasta. Kirkkoherralla on ollut hallintaoikeus Pietilän kruununtilaan.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1704–1713 Georgius Pontanus

1713–1739 Johannes Asp

1771–1778 Arvid Favorin

1783–1807 Nils Lignell

1807–1819 Zakarias Lindell

1822–1848 Gabriel Nyman

1851–1896 Johan Fredrik Hällfors, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset

1670–1695 Johannes Rautelius

1706 Jonas Mjöd

–1711 N.N. Irelius

Carl Asp

1738–1742 Matthias Linelius

1788–1807 Zakarias Lindell

1809–1813 Anders Stigell

1903–1908 Paul Gustaf Vikman


Ylimääräiset papit

1821–1832 Erik Johan Lignell, Janakkalan kirkkoherran virka–apulainen

1831–1832 Otto Emanuel Stenberg, kappalaisen apulainen

1832–1853 Karl Fredrik Carlstedt, kirkkoherran virka–apulainen, kappalaisen apulainen

1838–1839 Karl Erenius, kappalaisen apulainen

1839–1840 Karl Samuel Forsberg, kappalaisen apulainen

1840–1842 Gustaf Adolf Sarin, kappalaisen apulainen

1842–1851 Sven Emil Krook, kappalaisen apulainen

1853–1861 Karl Kasimir Bernstedt, kirkkoherran virka–apulainen

1862–1866 Johan Fredrik Reinholm, kirkkoherran virka–apulainen

1873 Gustaf Johansson, kirkkoherran virka–apulainen

1875–1878 Karl August Hildén, kirkkoherran virka–apulainen

1878–1879 Viktor Emil Ahlstedt, kirkkoherran virka–apulainen

1881–1883 Johan Anders Cederberg, kirkkoherran virka–apulainen

1883–1884 Ernst Gustaf Kyander, kirkkoherran virka–apulainen

1884–1885 Gustaf Manner, kirkkoherran virka–apulainen

1885–1890 Paul Ferdinand Leino, kirkkoherran virka–apulainen, kappalaisen apulainen

1890–1894 Kaarlo Adrian Candolin, kirkkoherran virka–apulainen, vt. kappalainen

1894–1899 Ludvig Hjalmar Svanberg, kirkkoherran virka–apulainen, vt. kirkkoherra

1896 Frans Alfred Penttinen, vt. kappalainen

1897 Paavo Hyttinen, papin apulainen

1898–1899 Lennart Leander Byman, vt. pitäjänapulainen

1900–1901 Ludvig Hjalmar Svanberg, vt. kirkkoherra

1900–1901 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen, kirkkoherran apulainen

1901 Adolf Alexander Halme, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Paul Gustaf Vikman, vt. pitäjänapulainen

1908–1909 Johan Ludvig Valtasaari, vt. pitäjänapulainen

 

Arkisto


Hausjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1903.


Kansallisarkisto on digitoinut Hausjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

55 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page