Alkuaan Kemiön emäseurakunnan kapppeli, jollaisen mainitaan ainakin 1694 ja 1722, mutta kun seurakunnalle rakennettiin kirkkorakennus 1759, mainitaan sen olleen saarnahuonekunta. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 30.1.1794, mutta ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vasta virkatalon hankkimisen jälkeen 1825. Erotettiin Kemiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Västanfjärdin kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Dragsfjärdin ja Kemiön kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009. Kunnan nimi oli virallisesti Vestanfjärd aina vuoteen 1972.
Muut nimet
Vestanfjärd, Westanfjärd
Kylät
Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Kobböle, Misskärr, Nivelaks, Norrlammala, Östanå, Pörtsnäs, Sirnäs, Söderlammala, Södersundvik, Tappo, Västanfjärd, Västerillo
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaiset
1825–1835 Lars Johan Borgström
1839–1843 Adolf Dahlberg
1846–1863 Daniel Ezekiel Hildeen
1863–1875 Alexander Edvard Ahlstedt
1879–1884 Johannes Lybeck
1884– August Alexander Schalien, virka lakkautettiin 1904
Saarnaajat
1779–1790 Johan Gustaf Hosslenius
1791–1815 Jonas Benich
1816–1823 Fredrik Korsström, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1811–1812 Matias Petrenius, vt. saarnaaja
1812–1813 Karl Detlof Sipelius, saarnaajan apulainen
1822–1825 Adolf Dahlberg, apupappi, vt. saarnaaja
1837–1839 Adolf Dahlberg, apupappi, vt. saarnaaja
1843–1846 Ernst Odert Reuter, virka– ja armovuodensaarnaaja
1875 Frans Oskar Blomqvist, vt. kappalainen
1875–1879 Alexander Ahlstedt, vt. kappalainen
1901 Uuno Mikael Renvall, vt. kappalainen
Arkisto
Västanfjärdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1737 ja historiakirjat vuodesta 1780. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Västanfjärdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments