Perustettiin Sauvon emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun meren rannalle oli rakennettu kirkko kreivi Arvid Hornin teettämänä noin 1681–1685. Erotettiin Sauvosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Karunan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Sauvon kuntaan 1969.
Kylät
Broddböle, Dikarböle, Eitsböle, Eknäs, Fröjdböle, Gussdal, Halslaks, Handby, Hintsholm, Karinkorva, Kärki, Kärkniemi, Karuna, Kasklaks, Kelturi, Knutnäs, Koppholm, Kråknäs, Lämmis, Liden, Maalu, Mannböle, Orgsaari, Päistärpää, Pukböle, Ruskulla, Sandö, Savisalo, Sitolahti, Smörvik, Stappåker, Steninge, Strömsböle, Sydmo, Timböle, Tomasböle, Torikka
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaiset
1688–1704 Olaus Ulsingius
1704–1712 Jacob Forsterus
1712–1721 Johannes Thorvest
1722–1733 Johan Gottskalk
1733–1743 Henrik Wallinius
1744–1769 Erik Perander
1775–1795 Karl Lihr
1795–1801 Isak Forselius
1801–1819 Johan Floman
1819–1825 Karl Henrik Strandberg
1825–1829 Klas Johan Tamlander
1830–1841 Adam Viktor Zidbäck
1841–1845 Henrik Vilhelm Possén
1846–1857 August Gabriel Juselius
1861–1870 Herman Pihlman
1870–1892 Frans Otto Mikael Pihl
1893–1905 Anton Vilhelm Sederström
1906–1911 Arttu Akseli Albin Ahonen
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1722 Johan Gottskalk
1743–1744 Erik Perander
1770–1775 Karl Lihr
1794– Johan Ängblom
Ylimääräiset papit
1829–1830 Samuel Nordgren, vt. kappalainen
1859–1861 Robert Johan Uskelin, vt. kappalainen
1889 Nikolai Blom, vt. kappalainen
1889 Ludvig Grönholm, vt. kappalainen
1892–1893 Väinö Kauno Durchman, vt. kappalainen
1899–1900 Arttu Akseli Albin Ahonen, vt. kappalainen
1905–1906 Emil Frithiof Hippolytus Laurila, vt. kappalainen
1911–1929 Johannes Saxen, vt. kappalainen
1929 Torsten Salminen, vt. kappalainen
1929–1931 Paao Olavi Ekko (Ekholm), vt. kappalainen
Arkisto
Karunan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1704 ja historiakirjat vuodesta 1704. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1685–1957.
Kansallisarkisto on digitoinut Karunan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.