top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Tuusula

Päivitetty: 15. toukok.


Rajakartta: Tuusula

Perustettiin Sipoon emäseurakunnan kappeliksi Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista kuninkaallisella käskykirjeellä 22.7.1643. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunta muodostettiin Irjalan kartanon isännän, ratsumestari Nils Stålhanen toimien seurauksena. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttön 30.1.1644, uusi kirkko rakennettiin 1732 ja vihittiin käyttöön 1.11.1734 ja tämä kirkko nostettiin korkeammalle perustukselle 1852. Määrättiin erotettavaksi Sipoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi tuomiokapitulin kirjeellä 22.12.1653 ja tähän määräykseen antoi kuningas vastauksen 29.8.1668. Seurakunta muutettiin konsistoriaaliseksi 1693. Seurakunta muodostettiin Porvoon kymnassin prebendaksi kuninkaan käskykirjeellä 23.7.1766 ja uudelleen 22.11.1772, kunnes vapautettiin tästä kuninkaan käskykirjeellä 12.11.1781.


Muut nimet

Tusby


Kylät

Alikerava, Hyökkälä, Hyrylä, Järvenpää, Jokela, Kellokoski, Kirkonkylä, Korso, Lahela, Nahkela, Nummenkylä, Paijala, Ruotsinkylä, Ruskela, Rusutjärvi, Tuomaala, Vanhakylä, Ylikerava


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virka talo annettiin kuninkaan kirjeellä 25.4.1734. Kuninkaan 25.10.1793 antamalla päätöksellä määrättiin jumalanpalvelus pidettäväksi joka kolmas sunnuntai ja suurina juhlapyhinä ruotsiksi. Suostumus papiston palkasta tehtiin 3.7.1729 ja 11.7.1729, ja suostumus vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1732. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 19.7.1861. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätökset 26.1.1870 ja 23.11.1870.


Kirkkoherrat

1654–1680 Johan Magnus Lupaeus

1682–1693 Johan Cramerus

1694–1727 Gustaf Hindsberg

1728–1731 Johan Sewonius

1732–1766 Benedikt Ignatius

1799–1804 Lars Caëirenius

1805–1823 Simon Jusselius

1832–1853 Johan Ihlström

1856–1892 Karl Aspegren

1894–1898 Vilhelm Kajander

1916–1925 Uno Wegelilus

1928–1955 Sulo Verner Vaarantaus


Kappalaiset

1644–1654 Johan Magnus Lupæus

1662 Laurentius

1670–1682 Johan Cramerus

1691–1694 Gustaf Hindsberg

1702–1728 Johan Sewonius

1747–1753 Henrik Hyttéen

1754–1768 Henrik Nordström

1769–1778 Peter Sanngren

1778–1805 Simon Jusselius

1806–1811 Lars Tallgren

1811–1820 Daniel Ollberg

1821–1834 Simon Jusselius

1835–1856 Karl Aspegren

1856–1868 Matias Putkonen

1898–1914 Karl August Åberg

1914–1923 Sulo Verner Vaarantaus

1923–1939 Arvi Järventaus


Ylimääräiset papit

1767–1775 Peter Lindforss, sijaiskirkkoherra

1776–1782 Arvid Mårten Paulin, sijaiskirkkoherra

1801–1806 Lars Tallgren, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1807–1808 August Granit, kirkkoherran apulainen

1809–1821 Simon Jusselius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1816 Vilhelm Linqvist, kappalaisen apulainen

1820–1823 Karl Adolf Hæckert, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1823–1824 Henrik Carlstedt, armovuodensaarnaaja

1824–1825 Karl Aspegren, armovuodensaarnaaja

1825–1826 Lars Filip Palander, sijaiskirkkoherra

1827–1829 Matias Holmberg, kirkkoherran apulainen

1829–1832 Elias Samuel Nymalm, sijaiskirkkoherra

1830–1831 Karl Gustaf Eklund, kappalaisen apulainen

1832–1833 Karl Fredrik Bergholm, kappalaisen apulainen

1834–1835 Johan Forsberg, vt. kappalainen

1852–1853 Per August Cygnæus, kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra

1853–1856 August Saxelin, virka– ja armovuodensaarnaaja

1886–1887 Emil Alfred Lingren, kirkkoherran apulainen

1889–1890 Gustaf Henrik Kauppila, vt. kappalainen

1890 Karl Konstantin Olander, vt. kappalainen

1890–1894 Vilhelm Kajander, vt. kirkkoherra

1890–1891 Axel Valfrid Murén, vt. kappalainen

1892 Anders Oskar Eskelin, vt. kappalainen

1899 Arthur Ludwig Mikael Hjelt, kirkkoherran apulainen

1899–1902 Paul Gustaf Vikman, sijaiskirkkoherra

1903 Emil Vilho Saaranen, kappalaisen apulainen

1907 Matti Sydänheimo e Hertz, kappalaisen apulainen

1926–1928 Juho Karhu, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Tuusulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1923.


Kansallisarkisto on digitoinut Tuusulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

17 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page