Perustettiin Sipoon emäseurakunnan kappeliksi Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista kuninkaallisella käskykirjeellä 22.7.1643. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunta muodostettiin Irjalan kartanon isännän, ratsumestari Nils Stålhanen toimien seurauksena. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin käyttön 30.1.1644, uusi kirkko rakennettiin 1732 ja vihittiin käyttöön 1.11.1734 ja tämä kirkko nostettiin korkeammalle perustukselle 1852. Määrättiin erotettavaksi Sipoosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi tuomiokapitulin kirjeellä 22.12.1653 ja tähän määräykseen antoi kuningas vastauksen 29.8.1668. Seurakunta muutettiin konsistoriaaliseksi 1693. Seurakunta muodostettiin Porvoon kymnassin prebendaksi kuninkaan käskykirjeellä 23.7.1766 ja uudelleen 22.11.1772, kunnes vapautettiin tästä kuninkaan käskykirjeellä 12.11.1781.
Muut nimet
Tusby
Kylät
Alikerava, Hyökkälä, Hyrylä, Järvenpää, Jokela, Kellokoski, Kirkonkylä, Korso, Lahela, Nahkela, Nummenkylä, Paijala, Ruotsinkylä, Ruskela, Rusutjärvi, Tuomaala, Vanhakylä, Ylikerava
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virka talo annettiin kuninkaan kirjeellä 25.4.1734. Kuninkaan 25.10.1793 antamalla päätöksellä määrättiin jumalanpalvelus pidettäväksi joka kolmas sunnuntai ja suurina juhlapyhinä ruotsiksi. Suostumus papiston palkasta tehtiin 3.7.1729 ja 11.7.1729, ja suostumus vahvistettiin 28.3.1732 ja 4.12.1732. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 19.7.1861. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätökset 26.1.1870 ja 23.11.1870.
Kirkkoherrat
1654–1680 Johan Magnus Lupaeus
1682–1693 Johan Cramerus
1694–1727 Gustaf Hindsberg
1728–1731 Johan Sewonius
1732–1766 Benedikt Ignatius
1782–1796 Arvid Mårten Paulin
1799–1804 Lars Caëirenius
1805–1823 Simon Jusselius
1826–1829 Lars Filip Palander
1832–1853 Johan Ihlström
1856–1892 Karl Aspegren
1894–1898 Vilhelm Kajander
1902–1906 Martin Gunnar Brander
1908–1912 Arnold Melker Berger
1916–1925 Uno Wegelilus
1928–1955 Sulo Verner Vaarantaus
Kappalaiset
1644–1654 Johan Magnus Lupæus
1662 Laurentius
1670–1682 Johan Cramerus
1691–1694 Gustaf Hindsberg
1702–1728 Johan Sewonius
1729–1745 Erik Johan Borgelin
1747–1753 Henrik Hyttéen
1754–1768 Henrik Nordström
1769–1778 Peter Sanngren
1778–1805 Simon Jusselius
1806–1811 Lars Tallgren
1811–1820 Daniel Ollberg
1821–1834 Simon Jusselius
1835–1856 Karl Aspegren
1856–1868 Matias Putkonen
1869–1889 Viktor Vilhelm Krogell
1892–1897 Gustaf Adolf Veckman
1898–1914 Karl August Åberg
1914–1923 Sulo Verner Vaarantaus
1923–1939 Arvi Järventaus
Ylimääräiset papit
1767–1775 Peter Lindforss, sijaiskirkkoherra
1776–1782 Arvid Mårten Paulin, sijaiskirkkoherra
1801–1806 Lars Tallgren, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1807–1808 August Granit, kirkkoherran apulainen
1809–1821 Simon Jusselius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1816 Vilhelm Linqvist, kappalaisen apulainen
1820–1823 Karl Adolf Hæckert, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1823–1824 Henrik Carlstedt, armovuodensaarnaaja
1824–1825 Karl Aspegren, armovuodensaarnaaja
1825–1826 Lars Filip Palander, sijaiskirkkoherra
1827–1829 Matias Holmberg, kirkkoherran apulainen
1829–1832 Elias Samuel Nymalm, sijaiskirkkoherra
1830–1831 Karl Gustaf Eklund, kappalaisen apulainen
1832–1833 Karl Fredrik Bergholm, kappalaisen apulainen
1834–1835 Johan Forsberg, vt. kappalainen
1852–1853 Per August Cygnæus, kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra
1853–1856 August Saxelin, virka– ja armovuodensaarnaaja
1886–1887 Emil Alfred Lingren, kirkkoherran apulainen
1889–1890 Gustaf Henrik Kauppila, vt. kappalainen
1890 Karl Konstantin Olander, vt. kappalainen
1890–1894 Vilhelm Kajander, vt. kirkkoherra
1890–1891 Axel Valfrid Murén, vt. kappalainen
1892 Anders Oskar Eskelin, vt. kappalainen
1899 Arthur Ludwig Mikael Hjelt, kirkkoherran apulainen
1899–1902 Paul Gustaf Vikman, sijaiskirkkoherra
1903 Emil Vilho Saaranen, kappalaisen apulainen
1907 Matti Sydänheimo e Hertz, kappalaisen apulainen
1926–1928 Juho Karhu, vt. kirkkoherra
Arkisto
Tuusulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1923.
Kansallisarkisto on digitoinut Tuusulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.