Huopalahti

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kirkollis- ja opetusministeriön päätöksellä 16.8.1917, jolloin siihen tulivat kuulumaan Haagan huvilayhdyskunta sekä Helsingin pitäjän Vähä-Huopalahden kylä ja Munkkiniemen säteritila. Ero toteutui valtioneuvoston päätöksellä 1.5.1921, jolloin seurakunnalle asetettiin välisaarnaaja tehtävänään seurakunnan hoito, papilliset tehtävät ja kirkonkirjojen laatiminen palkkaa vastaan. Seurakunnan rukoushuoneeksi vihittiin muutettu koulurakennus 1928 ja peruskorjauksen jälkeen rakennus vihittiin kirkoksi 1942. Professori Elias Saarisen laatimat ja Osakeyhtiö M. G. Steniuksen lahjoittamat piirustukset Huopalahden uutta kirkkoa varten vahvistettiin kirkollis- ja opetusministeriössä 11.2.1920 mutta kirkkoa ei koskaan rakennettu.  Myöhemmin seurakunnan kirkkona toimi arkkitehti Eevi Ahon suunnitelmien mukaan vuonna 1963 valmistunut Pohjois-Haagan eli Hakavuoren kirkko. Seurakuntaan kuulunut Haaga perustettiin huvilayhdyskunnaksi 1907 ja muodostettiin kauppalaksi 1923. Huopalahden kunta perustettiin 1920 ja liitettiin Helsingin kaupunkiin 1946.

Muut nimet

Hoplax

Maakirjakylät

Lehtisaari (Löfö), Hindersnäs (Meilans), Lauttasaari (Drumsö), Pikku-Huopalahti (Lillhoplaks), Munkkiniemi (Munksnäs)

Naapuriseurakunnat

Espoo, Helsinki, Helsingin pitäjä, Oulunkylä

---

Papisto

Seurakunnan perustamisen yhteydessä kirkkoherralle määrättiin suoritettavan palkkana 3 600 markkaa ja vuokrarahoja 1 500 markkaa, ja palkkauksesta maksettiin kuukausittain 425 markkaa. Palkka koottiin siten, että kultakin manttaalilta maksettiin rukiita 3 hehtolitraa ja rahaa 6 markkaa, ja henkilömaksua suorittivat kaikki 16 vuotta täyttäneet miehet 1 markan 50 penniä ja naiset 75 penniä.

Ylimääräiset papit

1919-1922 Eino Aukusti Sormunen, välivuodensaarnaaja

1922-1952 Onni Herman Ronimus, vt. kirkkoherra