Alkuaan Porvoon emäseurakunnan kappeli ainakin jo 1340. Kutsutaan omaksi pitäjäksi 1425, jolloin seurakunta mainitaan Porvoon tapaan kuninkaalliseksi. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaallisella käskykirjeellä 11.4.1724 ja anneksi lakkautettiin armollisella käskykirjeellä 10.1.1865.
Seurakunnan harmaakivinen kirkko rakennettiin 1400-luvun alkupuolella ja se lienee ollut Pyhän Sigfridin ja Marian nimikko. Kirkon omaisuutta ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakunnan suomenkieliset asukkaat valittivat 1644 siitä, etteivät he saaneet käyttää kivikirkkoa, vaan suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin kirkon sijasta pitäjäntuvassa. Myöhemmin suomenkieliset rakensivat oman puukirkon, joka myytiin huutokaupalla 1890 ja tämän jälkeen purettiin. Suomalaisessa kirkossa pidettiin aluksi jumalanpalvelus joka sunnuntai, kunnes rovastintarkastuksessa 26.9.1847 päätettiin, että jumalanpalvelus pidettäisiin kirkossa suomeksi joka neljäntenä sunnuntaina ja juhlapäivinä. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.
Seurakuntaan kuulunut Helsingin pitäjä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1400-luvun lopulla. Tuusula muodostettiin kappeliseurakunnaksi Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakuntaan kuulunut Östersundomin rukoushuonekunta mainitaan jo 1690-luvulla.
Muut nimet
Sibbo
Maakirjakylät
Alikerava, Borgby (Linnanpelto), Box, Eriksnäs, Gesterby, Gumböle, Hangelby, Hindsby, Hitå, Husö, Härtsby, Immers, Kallbäck, Krämarö, Kyrkoby, Kärr, Löparö, Massby, Myras, Mårtensby (Martinkylä), Nevas, Nikkilä, Norrkulla, Paipis (Paippinen), Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träsk, Östersundom
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkka maksettiin vuoden 1681 säännön mukaan.
Kirkkoherrat
1536 Lars
1548–1566 Jöns
1570–1577 Henrik
1579–1599 Ericus Erici
1601–1636 Andreas Sigfridi
1635–1670 Lars Pampinaeus
1674–1691 Anders Stren
1693–1701 Johan König
1702–1724 Gustaf Wijnblad
1792–1809 Zakarias Cygnaeus, Porvoon piispa
1809–1818 Magnus Jakob Alopaeus, Porvoon piispa
1819–1820 Zakarias Cygnaeus, Porvoon piispa
1821–1837 Johan Molander, Porvoon piispa
1838–1864 Karl Gustaf Ottelin, Porvoon piispa
1866–1868 Karl Fredrik Bergholm
1871–1904 Fredrik Vilhelm Fredriksson
1906– Ernst Gustaf Sundén
Kappalaiset
1593–1617 Martinus Simonis
1634 Larentius Johannis
1651 Simon
1656–1670 Johannes
1675–1682 Klaudius Ollander
1687–1702 Gustaf Wijnblad
1702–1703 Erik Sigfridi Castelius
1732–1741 Johan Elg
1741–1761 Matthias Asp
1763–1780 Johan Tallquist
1782–1791 Gabriel Lyra
1792–1821 Jakob Johan Björk
1822–1828 Gustaf Johan Blylodh
1828–1835 Robert Johan Vallgrén
1838–1844 Albert Vilhelm Schogster
1845–1859 Otto Ferdinand Hofdahl
1859–1864 Herman Vilhelm Roschier
1865–1876 Gustaf Emanuel Bjöhrn
1879–1888 Kristian Emanuel Calonius
1889–1891 Peter Alfred Eriksson
1893–1906 Ernst Gustaf Sundén
1907– Karl Alfred Gröning
Ylimääräiset papit
1724–1740 Johan Haberman, sijaiskirkkoherra
1740–1741 Johan Elg, sijaiskirkkoherra
1744–1763 Johan Tallquist, sijaiskirkkoherra
1763–1773 Georg Lagus, sijaiskirkkoherra
1774–1785 Johan Fabritius, sijaiskirkkoherra
1786–1813 Arvid Vallgrén, sijaiskirkkoherra
1811–1835 Robert Johan Vallgrén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1821–1822 David Emanuel Kriander, vt. kappalainen
1828–1829 Anders Gustaf Sevén, kirkkoherran apulainen
1829–1838 Albert Vilhelm Schogster, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1830–1832 Tobias Jakob Ticcander, kirkkoherran apulainen
1833–1840 Karl Fredrik Bergholm, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra
1844–1845 Henrik Johan Paldani, välisaarnaaja
1874–1875 Henrik Vilhelm Salenius, kappalaisen apulainen
1875–1879 Johannes Karvanen, vt. kappalainen
1888–1889 Peter Alfred Eriksson, välisaarnaaja
1891–1892 Ernst Gustaf Sundén, välisaarnaaja
1892–1893 Karl Magnus Olander, välisaarnaaja
1901 Ernst Gustaf Sundén, vt. kirkkoherra
1902–1903 Lennart Leander Byman, kirkkoherran apulainen
1903 Mathias Hertz, kirkkoherran apulainen
1903 Edvard Emil Elenius, kirkkoherran apulainen
1903–1906 Oskar Ferdinand Sevelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1906 Karl Alfred Gröning, vt. kappalainen
Arkisto
Sipoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1733 ja historiakirjat vuodesta 1729. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1729–1937.
Kansallisarkisto on digitoinut Sipoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.