top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sipoo

Päivitetty: 24. lokak.


Rajakartta: Sipoo

Alkuaan Porvoon emäseurakunnan kappeli ainakin jo 1340. Kutsutaan omaksi pitäjäksi 1425, jolloin seurakunta mainitaan Porvoon tapaan kuninkaalliseksi. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaallisella käskykirjeellä 11.4.1724 ja anneksi lakkautettiin armollisella käskykirjeellä 10.1.1865.


Seurakunnan harmaakivinen kirkko rakennettiin 1400-luvun alkupuolella ja se lienee ollut Pyhän Sigfridin ja Marian nimikko. Kirkon omaisuutta ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakunnan suomenkieliset asukkaat valittivat 1644 siitä, etteivät he saaneet käyttää kivikirkkoa, vaan suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin kirkon sijasta pitäjäntuvassa. Myöhemmin suomenkieliset rakensivat oman puukirkon, joka myytiin huutokaupalla 1890 ja tämän jälkeen purettiin. Suomalaisessa kirkossa pidettiin aluksi jumalanpalvelus joka sunnuntai, kunnes rovastintarkastuksessa 26.9.1847 päätettiin, että jumalanpalvelus pidettäisiin kirkossa suomeksi joka neljäntenä sunnuntaina ja juhlapäivinä. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.


Seurakuntaan kuulunut Helsingin pitäjä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1400-luvun lopulla. Tuusula muodostettiin kappeliseurakunnaksi Sipoon, Helsingin pitäjän ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakuntaan kuulunut Östersundomin rukoushuonekunta mainitaan jo 1690-luvulla.


Muut nimet

Sibbo


Maakirjakylät

Alikerava, Borgby (Linnanpelto), Box, Eriksnäs, Gesterby, Gumböle, Hangelby, Hindsby, Hitå, Husö, Härtsby, Immers, Kallbäck, Krämarö, Kyrkoby, Kärr, Löparö, Massby, Myras, Mårtensby (Martinkylä), Nevas, Nikkilä, Norrkulla, Paipis (Paippinen), Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träsk, Östersundom


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkka maksettiin vuoden 1681 säännön mukaan.


Kirkkoherrat

1536 Lars

1548–1566 Jöns

1570–1577 Henrik

1579–1599 Ericus Erici

1601–1636 Andreas Sigfridi

1635–1670 Lars Pampinaeus

1674–1691 Anders Stren

1693–1701 Johan König

1702–1724 Gustaf Wijnblad

1792–1809 Zakarias Cygnaeus, Porvoon piispa

1809–1818 Magnus Jakob Alopaeus, Porvoon piispa

1819–1820 Zakarias Cygnaeus, Porvoon piispa

1821–1837 Johan Molander, Porvoon piispa

1838–1864 Karl Gustaf Ottelin, Porvoon piispa


Kappalaiset

1593–1617 Martinus Simonis

1634 Larentius Johannis

1651 Simon

1656–1670 Johannes

1675–1682 Klaudius Ollander

1687–1702 Gustaf Wijnblad

1732–1741 Johan Elg

1741–1761 Matthias Asp

1763–1780 Johan Tallquist

1782–1791 Gabriel Lyra

1792–1821 Jakob Johan Björk


Ylimääräiset papit

1724–1740 Johan Haberman, sijaiskirkkoherra

1740–1741 Johan Elg, sijaiskirkkoherra

1744–1763 Johan Tallquist, sijaiskirkkoherra

1763–1773 Georg Lagus, sijaiskirkkoherra

1774–1785 Johan Fabritius, sijaiskirkkoherra

1786–1813 Arvid Vallgrén, sijaiskirkkoherra

1811–1835 Robert Johan Vallgrén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1821–1822 David Emanuel Kriander, vt. kappalainen

1828–1829 Anders Gustaf Sevén, kirkkoherran apulainen

1829–1838 Albert Vilhelm Schogster, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1830–1832 Tobias Jakob Ticcander, kirkkoherran apulainen

1833–1840 Karl Fredrik Bergholm, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, sijaiskirkkoherra

1844–1845 Henrik Johan Paldani, välisaarnaaja

1874–1875 Henrik Vilhelm Salenius, kappalaisen apulainen

1875–1879 Johannes Karvanen, vt. kappalainen

1888–1889 Peter Alfred Eriksson, välisaarnaaja

1891–1892 Ernst Gustaf Sundén, välisaarnaaja

1892–1893 Karl Magnus Olander, välisaarnaaja

1901 Ernst Gustaf Sundén, vt. kirkkoherra

1902–1903 Lennart Leander Byman, kirkkoherran apulainen

1903 Mathias Hertz, kirkkoherran apulainen

1903 Edvard Emil Elenius, kirkkoherran apulainen

1903–1906 Oskar Ferdinand Sevelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1906 Karl Alfred Gröning, vt. kappalainen

 

Arkisto


Sipoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1733 ja historiakirjat vuodesta 1729. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1729–1937.


Kansallisarkisto on digitoinut Sipoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

53 katselukertaa

Hae

bottom of page