top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Paimio

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Paimio

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1325. Seurakunta oli Turun akatemian prebendana vuodesta 1690, kunnes prebenda lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 30.4.1842, ja seurakunnalle määrättiin oma kirkkoherra 1843. Paimion kunta muodostettiin kaupungiksi 1997.


Seurakunnan alueella sijaitsi Pyhän Jaakopin kirkko, joka oli ilmeisesti Vistan kylään vuosina 1681–1689 rakennettua Paimion emäseurakunnan Pyhän Mikaelin kirkkoa vanhempi, ja joka tuhouti tulipalossa 27.5.1909.


Muut nimet

Pemar


Kylät

Aakoinen, Ala-Kaleva, Anttila, Aro, Askala, Auvola, Eppi, Evais, Fuila, Hakkapyöli, Halkilahti, Hanhijoki, Heikoinen, Hirvonpää, Huso, Ilttula, Immainen, Iso, Iso Preitilä, Jaakoppi, Jalkala, Juntola, Kaila, Kaimala, Kaistila, Kaivosi, Kajanoja, Kauhais, Kerkola, Keski-Kaleva, Kevola, Kinkka, Kirnula, Korkeakylä, Kovala, Kruusila, Kruuvais, Kulhomäki, Kuoppila, Kurki, Kyllelä, Kyysilä, Laaroinen, Laiterla, Loppi (Spurila), Lovi, Luuspää, Majankulma, maljamäki, Marjavuori, Meisala, Meltola, Merianttila, Miettula, Munkkila, Nakolinna, Naskarla, Nummenpää, Oinila, Pappila, Penimäki, Pennais, Penttilä, Perälä, Potkela, Räpälä, Rautalho, Rekottila, Rukkijoki, Saari, Sattela, Sievola, Siililä, Silkkilä, Silvola, Skörbäck, Spurilankylä, Suksela, Taatila, Tamero, Tanisi, Toikkala, Tupila, Tuuvala, Vähä Heikoinen, Vartsalo, Viksberg, Villisi, Vista, Vuoltee, Yrjövuori


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesat 1691, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 20.11.1865, ja pitäjänapulaisen palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken.


Kirkkoherrat

1541–1545 Thomas

1547–1552 Sigfridus Olavinpoika

1554–1559 Michael

1563–1566 Andreas

1567–1588 Martti Juhonpoika

1589–1612 Heikki Martinpoika

1622–1627 Matti Sigfridinpoika

1628–1659 Jaakko Tuomaanpoika Florinus

1660–1669 Matti Erkinpoika Florinus

1689–1695 Antti Wanochius

1695–1698 Taavetti Lund

1699–1701 Torsten Ruden

1706–1708 Lauri Tammelin

1708–1712 Gabriel Juslenius, jumaluusopin professori.

1722–1726 Juhana Haartman, logiikan ja metafysiikan professori

1726–1728 Samuli Hornaeus, vt. kirkkoherra

1728–1737 Juhana Wallenius, teologian professori

1738–1740 Juhana Gråå, vt. kirkkoherra

1741–1745 Gregorius Stenman, professori

1746–1754 Samuel Pryss, runouden professori

1755–1757 Johan Tillander, toinen teologian professori.

1757–1773 Karl Mesterton, logiikan ja metafysiikan, professori

1774–1803 Anders Planman, professori

1803–1811 Frans Mikael Franzén, professori

1813–1822 Henrik Snellman, professori

1824–1831 Anders Johan Lagus, professori

1833–1834 Karl Gustaf Sjöstedt, professori

1873–1879 Henrik Ahlgren


Kappalaiset

1540–luvulla Mikko

1580–1589 Heikki Martinpoika

1589–1609 Simuna Martinpoika

1625–1629 Jaakko Tuomaanpoika Florinus

1630–1632 Sigfrid Pietarinpoika

1632–1659 Matti Eerikinpoika Florinus

1697–1717 Jaakko Rubelius

1719–1739 Heikki Sevonius

1728–1763 Torsten Sevonius, pitäjänapulainen, kappalainen

1765–1778 Juhana Ezelius

1779–1791 Benjami Sevonius

1883–1889 Anton Lukas Vilén

1889–1894 Emil Oskar Salonen

1916–1924 Aarne Vilho Kaitila

1924–1932 Johan Fredrik Cantell


Pitäjänapulaiset

1676–1689 Erkki Favorinus

1689–1691 Arvid Florinus nuorempi

1692–1693 Jeremias Wallenius

1698–1712 Antti Oilenius

1722–1725 Niilo Tektonius

1726–1728 Simo Achrenius

1729–1740 Torsten Sevonius

1741–1750 Juhana Omenius

1751–1778 Benjami Sevonius

1779–1798 Lauri Raudelin

1819–1825 Erik Dammert

1827–1842 Gustaf Sevón

1842–1857 Karl Enebäck


Ylimääräiset papit

1676 Simo Megander, ilmeisesti sotapappi

1690 Ernesti Gestrinius, kirkkoherran apulainen

1690–1692 Jeremias Wallenius, kirkkoherran apulainen

1693–1696 Juho Sevonius

1696–1696 Henrik Colliander

1694–1695 Kristian Voigt

1696–1697 Juho Mejbom, apulainen

1725–1726 Simon Achrenius, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja

1726–1727 Samuel Hornaeus, vt. kirkkoeherra

1728–1729 Johan Wallenius, vt. kirkkoherra

1729–1730 J. Lindborg, kirkkoherran apulainen

1738–1742 Johan Gråå, vt. kirkkoherra

1740–1741 Johan Omenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1744– Johan Widberg, kirkkoherran apulainen

1746–1751 Benjami Sevonius, kirkkoherran apulainen

1750–1755 Martti Fredrikki Bothnerus, kirkkoherran apulainen

1754–1761 Otto Juha Amnorin, kirkkoherran apulainen

1759–1766 Kaarlo Schefer, kappalaisen apulainen

1760–1779 Lauri Raudelin, kappalaisen apulainen

1772–1781 Yrjö Lilljendahl, kirkkoherran apulainen

1792–1814 Erik Dammert, kirkkoherran apulainen

1809–1818 Karl Benjamin Sevonius, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1816–1827 Gustaf Sevón, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1818–1819 Erik Dammert, kirkkoherran apulainen

1827–1828 Karl Fredrik Ervast, kirkkoherran apulainen

1828–1831 Gustaf Adolf Saxbäck, kirkkoherran apulainen

1831–1836 Adrian Elers, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1834–1835 Henrik Johan Hjort, kappalaisen apulainen

1835–1836 Frans Mauritz Ljungberg, kappalaisen apulainen

1836–1838 Karl Johan Bröcker, välisaarnaaja

1837–1838 Gabriel Nestén, kappalaisen apulainen

1838–1840 Fredrik Gabriel Hedberg, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1840–1841 Vilhelm Pomoell, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1840–1841 Fredrik Napoleon Ottelin, armovuodensaarnaaja

1841–1842 Immanuel Smedberg, sijaiskirkkoherra

1869–1870 Karl Alfred Mittler, virkavapaa saarnaaja

1870–1872 Johan Peter Silcke, armovuodensaarnaaja

1879–1881 Fredrik Valdemar Bergroth, armovuodensaarnaaja

1899– Juho August Päiviö, kirkkoherran apulainen, papiston apulainen

1904–1905 Edvin Gabriel von Cräutlein, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Paimion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1667–1944.


Kansallisarkisto on digitoinut Paimion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

17 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page