top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Marttila

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Marttila

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1409. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi erotettu aikanaan Uskelan tai Halikon emäseurakunnasta. Seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Martin nimikko, sijaitsi Krouvin pellolla, mistä se siirrettiin myöhemmin Mäntsälän kylään.


Seurakuntaan kuuluneista Karinainen perustettiin saarnahuonekunnaksi 1657, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Koski perustettiin kappeliksi 1647 ja erotettiin 1901. Eurainen eli Tarvasjoki perustettiin saarnahuonekunnaksi 1657, muodostettiin kappeliksi 1906.


Muut nimet

Marttina, Nyby


Kylät

Heikola, Hirvas, Huovaristo, Juutila, Karvela, Krouvi, Laurila, Lovi, Mäntsälä, Maunula, Ollila, Palainen, Prunkila, Purhala, Rekoinen, Ruskolainen, Simala, Siutila, Tiipilä, Vättilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta kuninkaallisen kamarikollegion päätös 21.6.1803 sekä keisarillisen senaatin päätökset 21..1864 ja 26.2.1885. Torpparien kirkollisista maksuista kirkkoherralle keisarillisen senaatin päätös 29.10.1853. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1675, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 15.6.1865, jolloin Marttilan ja Kosken kappalaisten palkkaus myös järjetettiin.


Kirkkoherrat

1409 Henrik Thomae

1548–1556 Henricus Johannis

1557 Jören

1563–1585 Simon Canuti Paljaspää

1587–1592 Thomas Henrici

1593–1614 Matthias Nicolai Ryngen

1615–1630 Jacobus Matthiæ Platesas

1634 Laurentius Petri, apupappi

1634–1645 Henricus Georgij

1723–1737 Matthias Riman

1738–1781 Johan Hortelius

1782–1801 Jakob Zidén

Johan Ytter, kuoli ennen virkaan astumista 1805

1808–1809 Jakob Bonsdorff

1820–1830 Henrik Reilin

1832–1843 Karl Åström

1868–1874 Matias Laurillius

1876–1908 August Hildén


Kappalaiset

1556 Raguald Hindrichsson

1581 Knuth

1585–1593 Laurentius Johannis

1604 Benedictus

1632–1636 Thomas Marci

1722–1770 Lars Bergius

1770–1786 Matthias Bethulin

1807–1816 Anders Lexén

1817–1821 Johan Rostedt

1822–1828 Daniel Ekvall

1829–1836 Fredrik Elers

1836–1856 David Nylund

1866–1868 Gustaf Granström

1896–1905 Viktor Pusa

1905–1906 Juho Hotinen


Pitäjänapulaiset

1725–1730 Simon Fonselius

1733–1770 Matthias Bethulin

1771–1810 Israel Vikman

1833–1836 David Nylund

1841–1853 Karl Isak Nordlund

1857–1866 Gustaf Granström, virka lakkautettiin 1865


Ylimääräiset papit

1722–1723 Henrik Säkylensis, vt. kirkkoherra

1737–1740 Mikael Wanonius, vt. kirkkoherra

1744– Simon Bäcksten, kappalaisen apulainen

1752–1765 Johan Hortelius, kirkkoherran apulainen

1757– Kristian Rönlund, kappalaisen apulainen

1767–1771 Arvid Favorin, kirkkoherran apulainen

1773–1783 Gabriel Haberfelt, kirkkoherran apulainen

1773–1775 Henrik Krusberg, kappalaisen apulainen

1784–1788 Joakim Johan Johnsson, kappalaisen apulainen

1793–1794 Johan Strandelius, kirkkoherran apulainen

1795–1798 Matthias Harvelin, kirkkoherran apulainen

1798–1803 Anders Lexen, kappalaisen apulainen

1801–1803 Tomas Timoteus Kriander, kirkkoherran apulainen

1803–1806 Anders Henrik Schaeffer, armovuodensaarnaaja

1805–1807 Henrik Backman, armovuodensaarnaaja

1806–1807 Simon Helenius, armovuodensaarnaaja

1807– Henrik Reilin, apupappi

1807– Peter Fogelberg, apupappi

1809– Anders Helenius, apupappi

1810–1813 Anders Lundén, armovuodensaarnaaja

1821–1822 Johan Canstrén, armovuodensaarnaaja

1821–1823 Karl Fredrik Vallenborg, armovuodensaarnaaja

1827–1829 Julius Abraham Vidgrén, pitäjänapulaisen apulainen

1828–1833 Gustaf Elers, kirkkoherran apulainen

1828–1829 Johan Ambrosius Hedenberg, välisaarnaaja

1843 Gustaf Fredrik Palander, välisaarnaaja

1843–1844 Gustaf Oskar Teofil Sumelius, välisaarnaaja

1853–1854 Gustaf Oskar Aspelin, vt. pitäjänapulainen

1854–1857 Karl Johan Ahonius, vt. pitäjänapulainen

1891 Otto Vilhelm Åkerman, vt. kappalainen

1892 Väinö Valdemar Creutlein, vt. kappalainen

1892 Pekka Räsänen, vt. kappalainen

1892–1896 Paavo Hyttinen, vt. kappalainen

1906–1910 Juho Leimo Heininen, vt. kappalainen

 

Arkisto


Marttilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1593–1979.


Kansallisarkisto on digitoinut Marttilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

8 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page