Perustettiin Korppoon emäseurakunnan Aspön saarelle rukoushuonekunnaksi noin 1696. Uusi rukoushuone rakennettiin 1905–1906. Rakennus tuhoutui rajuilman kourissa 1949. Uusi kappeli rakennettiin arkkitehti Ilmari Wirkkalan suunnitelmien mukaan kalkkikivitiilistä 1955–1956. Muut nimet Haapasaari

Perustettiin Ilmajoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1673. Kansantarinoiden mukaan Alajärven Tusan saarella kerrotaan aiemmin olleen "luonnon temppeli", jossa olisi pidetty saarnoja. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1701 ja seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1707. Seurakunnan kirkko kärsi pahoin isonvihan aikana. Seurakunta liitettiin kappelina perustettuun Kuortaneen emäseurakuntaan 23.1.1798. Uusi 12-kolkkainen ja kumukattoinen kirkko rakennettiin 1825. Kuortane muodostettiin uudelleen kappeliksi ja liitettiin Alavuteen keisarin käskykirjeellä 11.12.1835. Tällöin muodostunut emäseurakunta sai nimen Kuortane, mutta nimeä Alavus käytettiin yleisesti seurakunnan virallisen nimen rinnalla. Kuortane erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Käytännössä ero toteutui kuitenkin vasta 1875, jolloin seurakunnan nimeksi tuli jälleen Alavus. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa pääsiäisaamuna 7.4 1912. Alavuden kunta perustettiin 1865, muodostettiin kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977. Alavuden emäseurakunnan Sapsalammin ja Virtain kappelin Liedepohjan kylien asukkaat saivat luvan rakentaa oman kirkkorakennuksen keisarin käskykirjeellä 28.2.1861, mutta päätöstä ei pantu koskaan toimeen, eikä suunniteltua saarnahuonekuntaa koskaan perustettu. Aiempiin anomuksiin asiassa oli annettu epäävät päätökset tuomiokapitulissa 20.10.1813, hallitsevassa konsistorissa 22.4.1814 ja uudelleen konsistorissa 15.10.1817. Seurakuntaan kuulunut Töysä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1798 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896. Muut nimet Alavo, Kuortane Maakirjakylät Alavus, Peräseinäjoki, Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkava, Sydänmaa Naapuriseurakunnat Kuortane , Nurmo , Peräseinäjoki , Töysä , Virrat Papisto Papiston palkasta tuomiokapitulin päätöksessä 15.10.1788 ja hallitsevan konsistorin päätös 10.4.1812. Kirkkoherran virkatalosta otettiin maata kansakoulua varten Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.1.1869. Kirkkoherrat 1837–1846 Erik Johan Snellman 1846–1875 Karl Fredrik Stenbäck 1878–1891 Johan Frans Sahlberg 1893–1940 Karl August Schroderus 1942–1952 Toivo Kansanaho Kappalaiset 1707–1714 Thomas Bethulinus (Bethulin) 1722–1731 Gabriel Lagus 1731–1744 Josef Ruuth 1745–1767 Johan Kreander 1768–1788 Elias Nibling 1789–1794 Johan Garvolius 1795–1796 Nils Aejmelaeus 1800–1827 Fredrik Sjöstedt 1827–1834 Isak Daniel Forsman 1930–1953 Paavo Jaakko Huida Apupapit ja väliajansaarnaajat 1789 Johan Wideman, väliajansaarnaaja 1797–1800 Jakob Hedberg, väliajansaarnaaja 1813–1816 Mårten Kristian Vesslin , kappalaisen apulainen 1826–1827 Fredrik Vilhelm Sjöstedt , kappalaisen apulainen 1829–1835 Anders Gustaf Cajanus , kappalaisen sijainen ja väliajansaarnaaja 1835–1836 Karl Gustaf Åkerlund , väliajansaarnaaja 1836–1837 Bror Henrik Reinhold Aspelin , väliajansaarnaaja 1837–1846 Johan Petter Snellman , kirkkoherran apulainen 1847–1851 Johan Fredrik Cajan , kirkkoherran apulainen 1851–1857 Karl Robert Sandelin , kirkkoherran apulainen 1857–1874 Karl Emil Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1871 Gustaf von Essen , kirkkoherran apulainen 1874–1876 Berndt Israel Söderman , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1876–1877 Oskar Forsman , vt. kirkkoherra 1877–1878 August Vilhelm Lund , vt. kirkkoherra 1883–1886 Karl Simelius , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Karl Hjalmar Hildén , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Lahja Hyvä Durchman , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Juho Arvid Sarkkila , vt. kirkkoherra 1888–1889 John Waldemar Gustafsson , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Olof Verner Bengs , kirkkoherran apulainen 1891–1892 Paavo Hyttinen , kirkkoherran apulainen ja väliajansaarnaaja 1891–1892 Arnold Melker Berger , sijaiskirkkoherra 1892–1893 Ludvig Hjalmar Svanberg , väliajansaarnaaja ja vt. kirkkoherra 1894 Paul Gustaf Wikman , vt. kirkkoherra 1895 Juho Oskar Levänen , vt. kirkkoherra 1896–1898 Matti Haataja , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1898–1900 Heikki Abraham Autero , kirkkoherran apulainen 1902–1905 Juho Oskari Waismaa , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1905 Henrik Verner Vehmanen , vt. kirkkoherra 1906 Aukusti Alfred Oravala , vt. kirkkoherra 1908 Johannes Saxén, kirkkoherran apulainen 1908– Allan Evert Oksanen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1908–1911 Allan Evert Oksanen, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1911–1912 Kaarle Mattila, kirkkoherran apulainen 1912 Kaiku Kallio, kirkkoherran apulainen 1913 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen 1913 Harald Gustaf Hjalmar Pehrmand, kirkkoherran apulainen 1914 Johannes Kaukovaara, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1914–1915 Jaakko Lammi, kirkkoherran apulainen 1915–1916 Otto Väinö Salomaa, kirkkoherran apulainen 1916 Kaarle Toivo Sarvela 1916–1917 Hugo Verner Maja, kirkkoherran apulainen 1917–1920 Sulo Arvo Vesala, kirkkoherran apulainen 1920–1922 Lauri Kaarlo Vuorikoski 1923 Jalmari Kahila 1923–1928 Paavo Jaakko Huida 1931–1934 Hannes Nikodemus Vähä–Eskeli 1934 Veikko Adolf Pentikäinen 1934–1943 Yrjö Evert Lehtola 1947–1953 Piltti Fredrik Immanuel (Immo) Nokkala Arkisto Alavuden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1770 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1757–1883. Suomen sodassa Alavuden taistelun aikana 17.8.1808 osa seurakunnan arkistoa tuhoutui, esimerkiksi syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1762–1808. Kansallisarkisto on digitoinut Alavuden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Kalajoen pitäjänapulainen sijoitettiin Alavieskaan kuninkaan päätöksellä 8.12.1733. Alavieskan seudun asukkaat sitoutuivat rakentamaan papille virkatalon 28.3.1734. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Seurakunnan kirkko rakennettiin uudelleen ja sitä laajennettiin 1795. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 27.10.1879. Salaman sytyttämänä kirkko paloi perustuksiaan myöten 2.5.1916. Alavieskan kunta perustettiin 1879. Maakirjakylät Alavieska, Eteläkylä, Kähtävä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Somero, Talus, Tynkä, Ylikääntä Naapuriseurakunnat Kalajoki , Merijärvi , Rautio , Ylivieska Papisto Papin palkkauksesta tehtiin suostumukset 1.8.1779 ja 24.6.1781. Kirkkoherrat 1902–1907 August Laaksonen 1908– Juho Arvid Sarkkila Kappalaiset 1782–1797 Simo Laurin 1798–1804 Nils Simelius 1807–1810 Johan Gummerus 1814–1815 Mats Törnudd 1816–1836 Henrik Piponius 1840–1853 Vilhelm Österbladh 1854–1859 Jakob Hemming 1859–1866 Johan Mauritz Sonck 1866–1869 Johan Gabriel Ståhlberg 1870–1898 Johannes Holmström Pitäjänapulaiset, asui Alavieskassa vuodesta 1734 1731–1740 Magnus Westzynthius 1741–1752 Abraham Fortelius 1752–1763 Jaakko Simelius 1764–1770 Johannes Gummerus 1771–1775 Johannes Martinpoika Laurin , virka siirrettiin Reisjärvelle 1782 Ylimääräiset papit 1804–1807 Nils Abraham Moliis , armovuoden saarnaaja 1815–1816 Elias Jeremias Fonselius , välisaarnaaja 1826–1828 Julius Alexander Krank , kappalaisen sijainen 1828–1832 Klas Johan Kemell , kappalaisen sijainen 1833–1840 Johan Fredrik Silvius , kappalaisen sijainen, sittemmin virka- ja armovuoden saarnaaja 1853–1854 Johan Fredrik Cajan , vt. kappalainen 1860–1862 Karl Adam Ottelin , kappalaisen sijainen 1869–1870 Karl Emil Aejmelaeus , vt. kappalainen 1898–1900 Nikolai Heribert Forsell , vt. kappalainen 1900–1901 Karl Gustaf Mustonen , vt. kappalainen 1901–1902 Eemil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1907–1908 Otto Kolehmainen, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Alavieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1961. Kansallisarkisto on digitoinut Alavieskan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Loimaan emäseurakunnan Alastaron asukkaat saivat piispankäräjillä 7.2.1688 lupauksen, että joka toinen sunnuntai jumalanpalvelus pidettäisiin heidän rukoushuoneessaan. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1690-luvulla oman kappalaisen myötä. Erotettiin Loimaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 27.5.1861. Samalla määrättiin, että seurakunnan kappalaisen virka lakkautetaan ja seurakuntaan asetetaan pitäjänapulaisen virka. Alastaron kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Loimaan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Ämmäinen, Auvainen, Hennijoki, Hintsala, Ilola, Kankare, Kojo, Koski, Lauroinen, Mälläinen, Männistö, Mökköinen, Niinijoensuu, Pispala, Reitola, Sikilä, Suutarla, Tammiainen, Vahvala, Vammala, Vännilä, Virtsanoja, Ylhäinen Naapuriseurakunnat Huittinen , Loimaa , Oripää , Punkalaidun , Säkylä , Vampula , Yläne Papisto Kirkkoherrat 1869–1874 Henrik Johan von Pfaler 1876–1904 Eliel Tiodolf Lagus 1907– Johan Kristian Mäkinen Kappalaiset 1694 Jacobus Zidénius 1722–1743 Olof Elgfooth 1744–1770 Gabriel Tenlenius 1771–1789 Johan Lilius 1791–1816 Henrik Pahlman 1818–1824 Jacob Syrenius 1826–1836 Anders Johan Hornborg 1836–1879 Josef Joakim Lagerbohm , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1686–1695 Jakob Levonius 1695–1720 Kristian Voigt 1796–1816 Jakob Amnell , yhteinen Metsämaan kanssa 1817–1825 Anders Johan Hornborg , yhteinen Metsämaan kanssa 1826–1840 Samuel Anders Alm , yhteinen Metsämaan kanssa 1840–1847 Adrian Elers , yhteinen Metsämaan kanssa 1848–1855 Johan Reinhold Hammarén , yhteinen Metsämaan kanssa 1855–1866 Matias Vilhelm Hannelius , yhteinen Metsämaan kanssa 1882–1885 Isak Reinhold Tamminen 1886–1894 Herman Miettinen 1895–1898 Karl Edvin Petterson 1899–1904 Fredrik Julius Fredriksson 1905–1907 Edvard Kaukovaara (Kajander) , myös vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1813–1816 Henrik Pahlman , kappalaisen apulainen 1816–1819 Daniel Ekvall , armovuodensaarnaaja 1821–1826 Adam Syrenius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1836 Lars Johan Forselius , kappalaisen apulainen 1838–1841 Karl Isak Nordlund , kappalaisen sijainen 1841–1844 Viktor Adrian Bergroth , kappalaisen sijainen 1844–1848 Johan Reinhold Hammarén , kappalaisen sijainen 1847–1849 Oskar Olof Virzenius , vt. pitäjänapulainen, kappalaisen sijainen 1866–1867 Eliel Tiodolf Lagus , vt. pitäjänapulainen 1867–1868 Oskar Ludvig Kurtén , vt. pitäjänapulainen 1875–1876 Eliel Tiodolf Lagus , vt. pitäjänapulainen 1881 Johan Vilhelm Vartiainen , vt. pitäjänapulainen 1894–1895 Karl Edvin Petterson , vt. pitäjänapulainen 1898 Kustaa Emil Ramstedt , vt. pitäjänapulainen 1898–1899 Fredrik Julius Fredriksson , vt. pitäjänapulainen 1904–1905 Sturle Harald Berndtson , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Alastaron seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1757 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Alastaron seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lapuan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi Härmän eli Alahärmän nimellä, kun Naarasluoman kylän ja Uudenkaarlepyyn Vuoskosken kylän asukkaat tekivät kihlannanoikeudessa anomuksen oman papin palkkaamisesta 1677. Kuningas antoi myöntävän vastauksen mainittujen kylien asukkaiden anomukseen 22.12.1683, mutta määräsi niiden asukkaat edelleen kuuluviksi Lapuan ja Uudenkaarlepyyn emäseurakuntiin kuninkaallisessa kirjeessään 13.7.1685. Seurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu 1683 ja toinen 1752, joista jälkimmäinen laajennettiin ristikirkoksi kuninkaan päätöksen 4.5.1784 mukaisesti. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1786. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Seurakuntaan kuului alkuaan Pietarsaaren emäseurakuntaan luettu Alakortesjärven kylä vuosina 1687–1789. Alahärmän kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009. Muut nimet Naarasluoma, Härmä Maakirjakylät Hakola, Härmä, Heikkilä, Vuoskoski Naapuriseurakunnat Jepua , Kauhava , Kortesjärvi , Munsala , Oravainen , Vöyri , Ylihärmä Papisto Papin palkasta tehtiin suostumus 1733. Kirkkoherrat 1873–1880 Edvard Fritjof Reinius 1883–1900 Frans Vilhelm Durchman 1901–1907 Albert Ferdinand Leikola e Leidenius 1908– Oskar Sakarias Saarivirta Kappalaiset 1677–1690 Georgius Johannis Asproth 1692–1732 Gabriel Rislachius , vanhempi 1734–1750 Gabriel Rislachius , nuorempi 1752–1762 Henrik Rislachius 1763–1789 Johan Josephi Stenbäck 1790–1807 Karl Fredrik Stenbäck 1809–1822 Jonas Reinhold Granlund 1823–1861 Thomas Calén , virka lakkautettiin 1861 Apupapit 1784–1790 Karl Fredrik Stenbäck Ylimääräiset papit 1750–1752 Henrik Rislachius , armovuodensaarnaaja 1784–1790 Carl Fredrik Stenbäck , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1809–1810 Jakob Åhlgren, väliajansaarnaaja 1840–1841 Zachris Ulrik Gallenius , kappalaisen apulainen 1841–1842 Henrik Krank , kappalaisen apulainen 1844 Elias Fredrik Alcenius , kappalaisen sijainen 1844–1854 Anders Vilhelm Ingman , kappalaisen sijainen 1853 Karl Nauklér , kappalaisen sijainen 1854–1863 Jakob Simelius , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1863–1864 Gustaf Vilhelm Vigelius , armovuodensaarnaaja 1864–1867 Johan Henrik Vijkberg , vt. kappalainen 1867–1872 Ture Birger Vegelius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1872–1873 Vilhelm Johansson , vt. kirkkoherra 1880–1882 Anshelm Nyström , vt. kirkkoherra 1882–1883 Karl Johan Henriksson , vt. kirkkoherra 1884–1885 Arnold Melker Berger , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1885 Oskar Daniel Brander , kirkkoherran apulainen 1887–1889 Lahja Hyvä Durchman , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Robert Rainio , kirkkoherran apulainen 1897–1900 Väinö Kauno Durchman , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Väinö Kauno Durchman , vt. kirkkoherra 1907–1908 Antti Haikola , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Alahärmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1700 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1933. Seurakunnan kirkko paloi 7.7.1898, jolloin 1800-luvun vaihteen historiankirjat tuhoutuivat. Aiemmin kirjallisuudessa esitetty tieto, että kaikki kirkonkirjat alkavat vuodesta 1734, on virheellinen. Kansallisarkisto on digitoinut Alahärmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Messukylästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1923. Aluksi, ennen oman kirkon valmistumista, jumalanpalvelukset pidettiin Sorilan koululla. Seurakunta liitettiin Tampereeseen nimellä Tampereen Aitolahden seurakunta 1966. Aitolahden kunta perustettiin 1924 ja liitettiin Tampereen kaupunkiin 1966. Naapuriseurakunnat Kangasala , Tampere , Teisko , Ylöjärvi Arkisto Aitolahden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1923. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1409. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi erotettu aikanaan Uskelan tai Halikon emäseurakunnasta. Seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Martin nimikko, sijaitsi Krouvin pellolla, mistä se siirrettiin myöhemmin Mäntsälän kylään. Seurakuntaan kuuluneista Karinainen perustettiin saarnahuonekunnaksi 1657, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Koski perustettiin kappeliksi 1647 ja erotettiin 1901. Eurainen eli Tarvasjoki perustettiin saarnahuonekunnaksi 1657 ja muodostettiin kappeliksi 1906. Muut nimet Marttina, Nyby Maakirjakylät Heikola, Hirvas, Hongisto, Huovaristo, Juutila, Karvela, Krouvi, Laurila, Lovi, Maunula, Mäntsälä, Ollila, Palainen, Pappila, Prunkila, Purhala, Rekoinen, Ruskolainen, Simala, Siutila, Tiipilä, Vättilä Naapuriseurakunnat Tarvasjoki , Halikko , Karinainen , Koski , Kuusjoki , Mellilä , Paimio , Pöytyä Papisto Kappalaisen palkasta kuninkaallisen kamarikollegion päätös 21.6.1803 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 21.1.1864 ja 26.2.1885. Torpparien kirkollisista maksuista kirkkoherralle Keisarillisen senaatin päätös 29.10.1853. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1675, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 15.6.1865, jolloin Marttilan ja Kosken kappalaisten palkkaus myös järjestettiin. Karinaisten tultua erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Marttilan emäseurakunnan kappalaisen virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 25.1.1909 ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.9.1909. Kirkkoherrat 1409 Henrik Thomae 1548–1556 Henricus Johannis 1557 Jören 1563–1585 Simon Canuti Paljaspää 1587–1592 Thomas Henrici 1593–1614 Matthias Nicolai Ryngen 1615–1630 Jacobus Matthiæ Platesas 1634 Laurentius Petri, apupappi 1634–1645 Henricus Georgij 1723–1737 Matthias Riman 1738–1781 Johan Hortelius 1782–1801 Jakob Zidén 1805 Johan Ytter , kuoli ennen virkaan astumista 1808–1809 Jakob Bonsdorff 1809–1818 Gustaf Johan Hosslenius 1820–1830 Henrik Reilin 1832–1843 Karl Åström 1844–1864 Johan Vilhelm Elmgren 1868–1874 Matias Laurillius 1876–1908 August Hildén 1910–1938 Anton Wilhelm Suurpää (Sederström) 1940– Wilho Johannes Wihervaara Kappalaiset 1556 Raguald Hindrichsson 1581 Knuth 1585–1593 Laurentius Johannis 1604 Benedictus 1632–1636 Thomas Marci 1722–1770 Lars Bergius 1770–1786 Matthias Bethulin 1788–1805 Karl Gustaf Vendelin 1807–1816 Anders Lexén 1817–1821 Johan Rostedt 1822–1828 Daniel Ekvall 1829–1836 Fredrik Elers 1836–1856 David Nylund 1859–1865 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1866–1868 Gustaf Granström 1871–1878 Johan Gustaf Hällfors 1879–1891 Vilhelm Oskar Richter 1896–1905 Viktor Pusa 1905–1906 Juho Hotinen , virka lakkautettiin 1909 Pitäjänapulaiset 1725–1730 Simon Fonselius 1733–1770 Matthias Bethulin 1771–1810 Israel Vikman 1813–1821 Johan Fredrik Engström 1823–1828 Karl Fredrik Vallenborg 1829–1830 Adam Viktor Zidbäck 1831–1832 Gustaf Adolf Saxbäck 1833–1836 David Nylund 1837–1841 Johan Henrik Hanelius 1841–1853 Karl Isak Nordlund 1857–1866 Gustaf Granström , virka lakkautettiin 1865 Ylimääräiset papit 1722–1723 Henrik Säkylensis , vt. kirkkoherra 1737–1740 Mikael Wanonius , vt. kirkkoherra 1744– Simon Bäcksten, kappalaisen apulainen 1752–1765 Johan Hortelius , kirkkoherran apulainen 1757– Kristian Rönlund , kappalaisen apulainen 1767–1771 Arvid Favorin , kirkkoherran apulainen 1773–1783 Gabriel Haberfelt , kirkkoherran apulainen 1773–1775 Henrik Krusberg , kappalaisen apulainen 1784–1788 Joakim Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1793–1794 Johan Strandelius , kirkkoherran apulainen 1795–1798 Matthias Harvelin, kirkkoherran apulainen 1798–1803 Anders Lexen , kappalaisen apulainen 1801–1803 Tomas Timoteus Kriander , kirkkoherran apulainen 1803–1806 Anders Henrik Schaeffer , armovuodensaarnaaja 1805–1807 Henrik Backman , armovuodensaarnaaja 1806–1807 Simon Helenius , armovuodensaarnaaja 1807– Henrik Reilin , apupappi 1807– Peter Fogelberg , apupappi 1809– Anders Helenius , apupappi 1810–1813 Anders Lundén , armovuodensaarnaaja 1821–1822 Johan Canstrén , armovuodensaarnaaja 1821–1823 Karl Fredrik Vallenborg , armovuodensaarnaaja 1827–1829 Julius Abraham Vidgrén , pitäjänapulaisen apulainen 1828–1833 Gustaf Elers , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Johan Ambrosius Hedenberg , välisaarnaaja 1843 Gustaf Fredrik Palander , välisaarnaaja 1843–1844 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , välisaarnaaja 1853–1854 Gustaf Oskar Aspelin , vt. pitäjänapulainen 1854–1857 Karl Johan Ahonius , vt. pitäjänapulainen 1891 Otto Vilhelm Åkerman , vt. kappalainen 1892 Väinö Valdemar Creutlein , vt. kappalainen 1892 Pekka Räsänen , vt. kappalainen 1892–1896 Paavo Hyttinen , vt. kappalainen 1906–1910 Juho Leimo Heininen, vt. kappalainen Arkisto Marttilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1593–1979. Kansallisarkisto on digitoinut Marttilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi sen jälkeen, kun Pirtin ja Petäjäkosken kylien asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa kirkon 16.6.1779. Siirrettiin kappelina Pyhäjoen jaettuun seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1856. Erotettiin Pyhäjoesta kolmannen luokan konsistoriaaliseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.5.1895. Ero toteutui 1.4.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 11.11.1909. Merijärven kunta perustettiin 1866. Maakirjakylät Merijärvi, Petäjäskoski, Pirttimäki, Ylipää Naapuriseurakunnat Alavieska , Kalajoki , Oulainen , Pyhäjoki Papisto Papin palkasta tehtiin suostumus 29.7.1781. Kirkkoherrat 1909–1916 Juho Kipinä Kappalaiset 1823–1826 Carl Gabriel Calamnius 1826–1827 Carl Æjmelæus 1828–1834 Julius Alexander Krank 1834–1853 Zefanias Simelius 1855–1871 Johan Simelius 1876–1880 Henrik Schwartzberg 1889–1895 Iisakki Puustinen , virka lakkautettiin 1895 Saarnaajat 1781–1792 Abraham Laurin 1793–1799 Johan Erenius 1800–1814 Matts Törnudd 1816–1821 Jacob Frosterus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1821–1823 Samuel Elenius , vt. kappalainen 1827–1828 Johan Zakris Cajander, vt. kappalainen 1853–1854 Jonas Kristian Castrén , vt. kappalainen 1854–1855 Zakris Gustaf Anstén , vt. kappalainen 1871–1872 Johan Holmström, vt. kappalainen, Alavieskan kappalainen 1872–1875 Karl Otto Tenlén , vt. kappalainen, Oulaisten kappalainen 1875–1876 Henrik Schwartzberg , vt. kappalainen 1880–1884 Jaakko Mustelin , vt. kappalainen 1884–1886 Oskar Immanuel Heikel , vt. kappalainen 1886–1889 Tuomas Karppinen , vt. kappalainen 1896 Tuomas Karppinen , vt. kappalainen 1897–1902 Karl Gustaf Mustonen , vt. kappalainen 1902–1907 Juho Abram Pietola , vt. kappalainen 1907–1910 Kaarlo Emil Kalli , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, väliajansaarnaaja Arkisto Merijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1782. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1781–1900. Kansallisarkisto on digitoinut Merijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ylöjärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi. Rukoushuoneen rakennettiin Ylöjärven, Viljakkalan, Teiskon ja Kurun seurakuntalaisten keskuudesta kerätyillä varoilla rovasti Hemanin toimesta 1893–1898 ja rukoushuone vihittiin käyttöön 30.6.1898. Ylöjärven papisto piti vuorotellen rukoushuoneessa jumalanpalveluksia kaksi kertaa vuodessa. Rukoushuoneen ylläpitämiseksi on toiminut ompeluseura vuodesta 1925 ja Pengonpohjan rukoushuoneyhdistys perustettiin 1932. Naapuriseurakunnat Ylöjärvi

Lohjan emäseurakunnan kappeli nimellä Metsäkansa, joka mainitaan kappelina jo 1620. Virallisesti saarnahuoneen rakentamiselle antoi luvan piispa Rothovius 25.5.1637 ja tämä seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1640, mitä ajankohtaa pidetään yleensä kappelin perustamisajankohtana. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 24.2.1862, jolloin määrättiin kirkoherran yksin hoidettavaksi, ero toteutui 1887 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1888. Seurakuntaan kuulunut Kärkölän rukoushuonekunta perustettiin 1842, jossa Lohjan ja Pusulan papisto saarnasti vuorotellen. Pusulan kunta muodostettiin Nummen kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi 1981. Muut nimet Metsäkansa Kylät Ahonpää, Hattula, Hauhula, Herrala, Hirvijoki, Hyönölä, Hyrkköilä, Ikkala, Karjasjärvi, Kärkälä (Kärkölä), Kaukela, Koisjärvi, Mäkkylä, Marttila, Pusula, Ratus, Seppälä, Suomela, Uusikylä, Viiala, Vörlö Naapuriseurakunnat Nummi , Karkkila , Somerniemi , Tammela , Vihti Papisto Entinen kappalaisen virkatalo, kreivi Carl Mauritz Lewenhauptin 6.7.1662 lahjoittama Sakala eli Soukkala vaihdettiin Öystön virkataloon. Kirkkoherrat 1888–1904 Karl Henrik Lindfors 1905–1925 Anton Malakias Havonen 1926 Urho Peltonen, vaali kumottiin 1927–1952 William Oskari Aarnio (Grip) 1952– Olavi Tuulio Kappalaiset 1732–1740 Nils Stigelius 1742–1744 Matthias Linelius 1744–1764 Balthazar Wikman 1765–1791 Mikael Nobelius 1795–1828 Johan Höglund 1830–1839 Adam Lundell 1842–1850 Karl Fredrik Riedell 1852–1855 Vilhelm Ahlroth 1857–1868 Henrik Adolf Appelberg , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1763–1771 Israel Wikman , kappalaisen apulainen 1777–1782 Anders Ågren , kappalaisen apulainen 1786–1788 Anders Eklund , kappalaisen apulainen 1815–1825 Adam Lundell , kappalaisen apulainen 1826–1830 Gustaf Sjödahl, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1836 Abraham Johan Axelson , kappalaisen apulainen 1839–1842 Johan Erik Ahlström , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1843 Frans Ludvig Ingerman , apupappi 1850–1852 Alexander Edvard Nygren , vt. kappalainen 1854–1857 Alexander Edvard Nygren , vt. kappalainen 1868–1870 Alexander Edvard Nygren , vt. kappalainen 1871–1874 Emil Joakim Savolin , vt. kappalainen 1874–1880 Matias Sandström , vt. kappalainen 1880–1887 Berndt Adolf Reinholm , vt. kappalainen 1887 Karl Johan Nordlund , vt. kappalainen 1888 Abel Kivioja , papiston apulainen 1901 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1901 Oskar Vilhelm Ekman , kirkkoherran apulainen 1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kirkkoherra 1904–1905 Arvid Volter Ferdinand Utter , vt. kirkkoherra 1907 Konstantin Leander Alha e Ahlman , vt. kirkkoherra 1907 David Emanuel Vesterlund, vt. kirkkoherra Arkisto Pusulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1677 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600-luku–1951. Kansallisarkisto on digitoinut Pusulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)