top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Alavus

Perustettiin Ilmajoen emäseurakunnan saaranhuonekunnaksi 1673, mitä ennen kansantarinoiden mukaan Alajärven Tusan saarella kerrotaan olleen "luonnon temppeli", jossa olisi pidetty saarnoja. Muodostettiin kappeliksi 1701 ja sai ensimmäisen oman papin 1707. Seurakunnan kirkko kärsi pahoin isonvihan aikana. Seurakunta liitettiin kappelina perustettuun Kuortaneen emäseurakuntaan 23.1.1798. Uusi 12-kolkkainen ja kumukattoinen kirkko rakennettiin 1825. Kurtane muodostettiin uudelleen kappeliksi ja liitettiin Alavuteen keisarin käskykirjeellä 11.12.1835, jolloin muodostunut emäseurakunta sai nimen Kuortane, mutta nimeä Alavus käytettiin yleisesti seurakunnan virallisen nimen rinnalla. Kuortane erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859, mikä ero toteutui käytännössä vasta 1875, jollloin seurakunnan nimeksi tuli jälleen Alavus. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa pääsiäisaamuna 7.4 1912. Alavuden kunta muodostettiin kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977.


Alavuden emäseurakunnan Sapsalammin ja Virtain kappelin Liedepohjan kylien asukkaat saivat luvan rakentaa oman kirkkorakennuksen keisarin käskykirjeellä 28.2.1861, mutta päätöstä ei pantu koskaan toimeen, eikä suunniteltua saarnahuonekuntaa koskaan perustettu. Aiempiin anomuksiin asiassa oli annettu epäävät päätökset tuomiokapitulissa 20.10.1813, hallitsevassa konsistorissa 22.4.1814 ja uudelleen konsistorissa 15.10.1817. Seurakunnan kuulunut Töysä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1798 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1896.


Muut nimet

Alavo, Kuortane


Kylät

Alavus, Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkava, Sydänmaa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tuomiokapitulin päätöksessä 15.10.1788 ja hallitsevan konsistorin päätös 10.4.1812. Kirkkoherran virkatalosta otettiin maata kansakoulua varten keisarillisen senaatin päätöksellä 21.1.1869.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1707–1714 Thomas Bethulinus (Bethulin)

1722–1731 Gabriel Lagus

1731–1744 Josef Ruuth

1745–1767 Johan Kreander

1768–1788 Elias Nibling

1789–1794 Johan Garvolius

1795–1796 Nils Aejmelaeus

1800–1827 Fredrik Sjöstedt


Apupapit ja väliajansaarnaajat

1789 Johan Wideman, väliajansaarnaaja

1797–1800 Jakob Hedberg, väliajansaarnaaja

1813–1816 Mårten Kristian Vesslin, kappalaisen apulainen

1826–1827 Fredrik Vilhelm Sjöstedt, kappalaisen apulainen

1829–1835 Anders Gustaf Cajanus, kappalaisen sijainen ja väliajansaarnaaja

1835–1836 Karl Gustaf Åkerlund, väliajansaarnaaja

1836–1837 Bror Henrik Reinhold Aspelin, väliajansaarnaaja

1837–1846 Johan Petter Snellman, kirkkoherran apulainen

1847–1851 Johan Fredrik Cajan, kirkkoherran apulainen

1851–1857 Karl Robert Sandelin, kirkkoherran apulainen

1857–1874 Karl Emil Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1871 Gustaf von Essen, kirkkoherran apulainen

1874–1876 Berndt Israel Söderman, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra

1876–1877 Oskar Forsman, vt. kirkkoherra

1877–1878 August Vilhelm Lund, vt. kirkkoherra

1883–1886 Karl Simelius, kirkkoherran apulainen

1886–1887 Karl Hjalmar Hildén, kirkkoherran apulainen

1887–1888 Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen

1887–1888 Juho Arvid Sarkkila, vt. kirkkoherra

1888–1889 John Waldemar Gustafsson, kirkkoherran apulainen

1889–1891 Olof Verner Bengs, kirkkoherran apulainen

1891–1892 Paavo Hyttinen, kirkkoherran apulainen ja väliajansaarnaaja

1891–1892 Arnold Melker Berger, sijaiskirkkoherra

1892–1893 Ludvig Hjalmar Svanberg, väliajansaarnaaja ja vt. kirkkoherra

1894 Paul Gustaf Wikman, vt. kirkkoherra

1895 Juho Oskar Levänen, vt. kirkkoherra

1896–1898 Matti Haataja, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra

1898–1900 Heikki Abraham Autero, kirkkoherran apulainen

1902–1905 Juho Oskari Waismaa, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra

1905 Henrik Verner Vehmanen, vt. kirkkoherra

1906 Aukusti Alfred Oravala, vt. kirkkoherra

1908 Johannes Saxén, kirkkoherran apulainen

1908– Allan Evert Oksanen, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1908–1911 Allan Evert Oksanen, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra

1911–1912 Kaarle Mattila, kirkkoherran apulainen

1912 Kaiku Kallio, kirkkoherran apulainen

1913 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen

1913 Harald Gustaf Hjalmar Pehrmand, kirkkoherran apulainen

1914 Johannes Kaukovaara, kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra

1914–1915 Jaakko Lammi, kirkkoherran apulainen

1915–1916 Otto Väinö Salomaa, kirkkoherran apulainen

1916 Kaarle Toivo Sarvela

1916–1917 Hugo Verner Maja, kirkkoherran apulainen

1917–1920 Sulo Arvo Vesala, kirkkoherran apulainen

1920–1922 Lauri Kaarlo Vuorikoski

1923 Jalmari Kahila

1923–1928 Paavo Jaakko Huida

 

Arkisto


Alavuden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1770 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1757–1883.


Suomen sodassa Alavuden taistelun aikana 17.8.1808 osa seurakunnan arkistoa tuhoutui, esimerkiksi syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1762–1808.


Linkit

5 katselukertaa

Hae

bottom of page