top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Alavieska

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Alavieska

Perustettiin Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Kalajoen pitäjänapulainen sijoitettiin Alavieskaan kuninkaan päätöksellä 8.12.1733. Alavieskan seudun asukkaat sitoutuivat rakentamaan papille virkatalon 28.3.1734. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Seurakunnan kirkko rakennettiin uudelleen ja sitä laajennettiin 1795. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 27.10.1879. Salaman sytyttämänä kirkko paloi perustuksiaan myöten 2.5.1916. Alavieskan kunta perustettiin 1879.


Maakirjakylät

Alavieska, Eteläkylä, Kähtävä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Somero, Talus, Tynkä, Ylikääntä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papin palkkauksesta tehtiin suostumukset 1.8.1779 ja 24.6.1781.


Kirkkoherrat

1902–1907 August Laaksonen


Kappalaiset

1782–1797 Simo Laurin

1798–1804 Nils Simelius

1807–1810 Johan Gummerus

1814–1815 Mats Törnudd

1816–1836 Henrik Piponius

1854–1859 Jakob Hemming


Pitäjänapulaiset, asui Alavieskassa vuodesta 1734

1741–1752 Abraham Fortelius

1752–1763 Jaakko Simelius

1764–1770 Johannes Gummerus

1771–1775 Johannes Martinpoika Laurin, virka siirrettiin Reisjärvelle 1782


Ylimääräiset papit

1804–1807 Nils Abraham Moliis, armovuoden saarnaaja

1815–1816 Elias Jeremias Fonselius, välisaarnaaja

1826–1828 Julius Alexander Krank, kappalaisen sijainen

1828–1832 Klas Johan Kemell, kappalaisen sijainen

1833–1840 Johan Fredrik Silvius, kappalaisen sijainen, sittemmin virka- ja armovuoden saarnaaja

1853–1854 Johan Fredrik Cajan, vt. kappalainen

1860–1862 Karl Adam Ottelin, kappalaisen sijainen

1869–1870 Karl Emil Aejmelaeus, vt. kappalainen

1898–1900 Nikolai Heribert Forsell, vt. kappalainen

1900–1901 Karl Gustaf Mustonen, vt. kappalainen

1901–1902 Eemil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra

1907–1908 Otto Kolehmainen, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

 

Arkisto


Alavieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1961.


Kansallisarkisto on digitoinut Alavieskan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

37 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page