Perustettiin Lapuan emäseurakunnan saaranhuonekunnaksi Härmän eli Alahärmän nimellä, kun Naarasluoman kylän ja Uudenkaarlepyyn Vuoskosken kylän asukkaat tekivät kihlannanoikeudessa anomuksen oman papin palkkaamisesta 1677. Kuningas antoi myöntävän vastauksen mainittujen kylien asukkaiden anomukseen 22.12.1683, mutta määräsi niiden asukkaat edelleen kuuluviksi Lapuan ja Uudenkaarlepyyn emäseurakuntiin kuninkaallisessa kirjeessään 13.7.1685. Seurakunnan ensimminen kirkko lienee rakennettu 1683 ja toinen 1752, joista jälkimmäinen laajennettiin ristikirkoksi kuninkaan päätöksen 4.5.1784 mukaisesti. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1786. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Seurakuntaan kuului alkuaan Pietarsaaren emäseurakuntaan luettu Alakortesjärven kylä vuosina 1687–1789. Alahärmän kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kauhavan kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Naarasluoma, Härmä
Kylät
Hakola, Härmä, Heikkilä, Vuoskoski
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papin palkasta tehtiin suostumus 1733.
Kirkkoherrat
1873–1880 Edvard Fritjof Reinius
1883–1900 Frans Vilhelm Durchman
1901–1907 Albert Ferdinand Leikola e Leidenius
Kappalaiset
1677–1690 Georgius Johannis Asproth
1692–1732 Gabriel Rislachius, vanhempi
1734–1750 Gabriel Rislachius, nuorempi
1752–1762 Henrik Rislachius
1763–1789 Johan Josephi Stenbäck
1790–1807 Karl Fredrik Stenbäck
1809–1822 Jonas Reinhold Granlund
1823–1861 Thomas Calén, virka lakkautettiin 1861
Apupapit
1784–1790 Karl Fredrik Stenbäck
Ylimääräiset papit
1750–1752 Henrik Rislachius, armovuodensaarnaaja
1784–1790 Carl Fredrik Stenbäck, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1809–1810 Jakob Åhlgren, väliajansaarnaaja
1840–1841 Zachris Ulrik Gallenius, kappalaisen apulainen
1841–1842 Henrik Krank, kappalaisen apulainen
1844 Elias Fredrik Alcenius, kappalaisen sijainen
1844–1854 Anders Vilhelm Ingman, kappalaisen sijainen
1853 Karl Nauklér, kappalaisen sijainen
1854–1863 Jakob Simelius, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja
1863–1864 Gustaf Vilhelm Vigelius, armovuodensaarnaaja
1864–1867 Johan Henrik Vijkberg, vt. kappalainen
1867–1872 Ture Birger Vegelius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1872–1873 Vilhelm Johansson, vt. kirkkoherra
1880–1882 Anshelm Nyström, vt. kirkkoherra
1882–1883 Karl Johan Henriksson, vt. kirkkoherra
1884–1885 Arnold Melker Berger, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1885 Oskar Daniel Brander, kirkkoherran apulainen
1887–1889 Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen
1895–1897 Robert Rainio, kirkkoherran apulainen
1897–1900 Väinö Kauno Durchman, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Väinö Kauno Durchman, vt. kirkkoherra
1907–1908 Antti Haikola, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Alahärmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1700 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1933.
Seurakunnan kirkko paloi 7.7.1898, jolloin tuhoutui 1800-luvun vaihteen historiankirjat. Aiemmin kirjallisuudessa esitetty tieto, että kaikki kirkonkirjat alkavat vuodesta 1734, on virheellinen.
Kansallisarkisto on digitoinut Alahärmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.