Hiitolan myöhempi alue kuului osittain Kurkijoen pogostaan 1500. Stolbovan rauhan jälkeen Veijolan Tiurilan pereveaarat ja osaksi muutkin osat mainitusta pogostasta yhdistettiin luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra jo 1616 ja kappalainen 1637. Asetettiin Tiurilan pitäjänä Käkisalmen emäseurakunnan anneksiksi 3.9.1634 ja anneksi lakkautettiin 1642. Ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin 1623, uusi kirkko 1695 ja järjestyksessään kolmas kirkko 1792–1795. Seurakuntaan kuulunut Ilmeen rukoushuonekunta eli kappeli siirrettiin kuuluvaksi Rautjärven emäseurakuntaan 1897. Tuli pääsi irti pappilassa 13.5.1909, mutta se sammutettiin. Hiitolan kunta perustettiin 1870. Hiitolan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Hiitolan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Hiitolan asukkaat sijoitettiin Porin kaupunkiin ja maalaiskuntaan, Ulvilaan, Honkajoelle, Merikarvialle, Luvialle, Nakkilaan, Siikaisille, Kankaanpäähän, Kullaalle, Pomarkkuun ja Noormarkkuun. Muut nimet Kiurela, Tiurila Maakirjakylät Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola, Huiskunniemi, Hännilä, Itula (Päijälä), Ivankoski, Kauvoinsalmi (Kavantsalmi), Kilpola (Kitula), Kirkonkylä, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylänlahti, Laurola, Lipola, Mustola (Petkola), Nehvola, Piimälä, Pohji, Pohjus, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Säkkiönmäki, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Touna, Tujula, Ullaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Waavoja, Waltola, Weijala, Yläkokkola Naapuriseurakunnat Kaukola , Kirvu , Kurkijoki , Parikkala , Rautjärvi , Simpele Papisto Vähän matkan päässä maantiestä sijainnut pappila oli valmistunut 1740, jolloin siinä oli 11 huonetta. Kirkkoherran mainitaan rakentaneen "viinakyökin" omalla kustannuksellaan 1753. Pappila rakennettiin uudelleen maantien varrelle,"jotta viinalla olisi ollut parempi menekki", kuten vielä 1900-luvun alussa väitettiin. Konsistoriaalitarkastuksessa 8.8.1741 tehtiin määräyksiä papin palkasta. Suostumus papiston palkasta tehtiin 1748. Kihlakunnanoikeudessa toimitettiin tutkimus palkkasuhteista 1761 ja Hallitsevalle senaatille Pietariin annettiin tietoja papin palkasta 1783. Uusi suostumus tehtiin 19.7.1829 ja vahvistettiin 5.12.1846. Kirkkoherrat Johan Costianus 1638 Matthias Matthiæ, mahdollisesti vain varapastori 1644–1664 Martinus Petri Auvonius 1685–1688 Paulus Joh. Costianus 1689– Ernst Jacobi Gudseus Arvid Thoranius , ei ottanut ilmeisesti virkaa vastaan 1718–1729 Anders Zetræus 1723–1737 Anders Formicander 1738–1773 Johan Deutsch 1773–1782 Gustaf Fredrik Deutsch 1783–1794 Johan August Krook 1795–1801 Karl Stråhlman 1802–1831 Magnus Alopæus 1833–1843 Daniel Sælan 1845–1855 Fredrik Vilhelm Melart 1858–1879 Fredrik Ferdinand Fröberg 1880–1896 Johan Gustaf Heinonen 1899–1908 Karl Fredrik Toikka 1909–1946 Klas Filip Järnefelt Kappalaiset 1637 Henrik Illukas 1658 Mathias Matthiae 1667–1698 Henricus 1701–1729 Anders Formicander 1729–1744 Henrik Cojander 1744–1751 Samuel Henrik Passelberg 1752–1765 Johan Laurenius 1765–1785 Johan August Krook 1785–1795 Jakob Ågren 1795–1802 Anders Gustaf Punderus 1802–1818 Gustaf Adolf Mansner 1819–1862 Peter Magnus Löfving 1865–1882 Karl Fredrik Kockström 1884–1892 Tobias Hagelin 1892–1899 Karl Fredrik Toikka 1899–1928 Lauri Klemens Sirelius 1930–1949 Johan Torsten Rafael Hartman Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1801–02 Johan Schröder 1817–20 Johan Reinhold Vinter 1819–33 Karl Magnus Alopæus Ylimääräiset papit 1806– Adolf Fredrik Hornborg , kirkkoherran apulainen 1817–1820 Johan Reinhold Vinter , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1819–1833 Karl Magnus Alopæus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1843–1844 Albert Sarén , sijaiskirkkoherra 1844–1845 Lars Romell , sijaiskirkkoherra 1845–1846 Per Mauritz Forsblom , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Zakarias Lille , kirkkoherran apulainen 1848–1865 Gustaf Bäckström , kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen sijainen 1868–1871 Maximiliam Kristian Tavast , kirkkoherran apulainen 1872–1880 Fredrik Alexander Brummer , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1882–1883 Robert Ferdinand Bergh , vt. kappalainen 1883 Karl Fredrik Toikka , vt. kappalainen 1883–1884 Juho Heikki Reijonen , vt. kappalainen 1892–1893 Ernst Gustaf Sundén (Sundéll) , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Johan Emanuel Tuomala , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Johan Hotinen , vt. kirkkoherra 1897–1899 Akseli Kytö , vt. kirkkoherra 1907–1908 Karl Eliel Mela (Malmberg) , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1939–1941 Pentti Jorma Heiskanen 1940 T. A. Perttula 1942 Elja Penttilä 1944 K. V. Luukkonen 1944–1945 Mauri Rautava 1945–1946 R. A. Hakala Arkisto Hiitolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1717, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1981. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Hiitolan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Helsingin kaupungin Katajanokan kaupunginosassa toimi Helsingin kruununvankila vuodesta 1749. Helsingin kruunun- eli lääninvankilaan asetettiin oma saarnaaja armollisella julistuksella 21.11.1816. Uusi vankila valmistui Venäjän keisari Nikolai I:n hyväksymien piirustusten mukaisesti 1837 ja valmistuessaan siihen kuului 12 vankihuonetta, kaksi vartijoiden huonetta ja jumalanpalvelushuone. Vankilaa laajennettiin punatiilisillä, ristinmuotoisella selliosastoilla 1888, jolloin vankilan vanhasta osasta tehtiin hallintorakennus. Lääninvankilan kappeli valmistui 1830-luvulla. Papisto Saarnaajan palkasta säädettiin keisarillisilla käskykirjeillä 24.8.1819, 19.10.1829, 1.9.1830 ja 30.6.1847. Saarnaaja toimi samalla myös Töölön sairashuoneen saarnaajana. Vuonna 1898 saarnaajan palkkio oli 3 500 markkaa. Saarnaaja sai palkankorotusta viiden virkavuoden jälkeen 500 markkaa ja 10 vuoden virantoimituksen jälkeen 500 markkaa keisarin julistuksen 14.1.1891 mukaan. Saarnaajat 1818–1826 Johan Gustaf Strengell 1828–1829 Johan Zakarias Lange 1830–1835 Adolf Fredrik Broström 1835–1844 Knut Öhman 1844–1861 Georg Edvard af Enehjelm , ensin vt. saarnaaja 1861–1865 Karl Edvard Aspelund 1865– Henrik August Reinholm 1885–1889 Karl David Axel Hirn 1890–1892 Gustaf Elis Bergroth 1893– Edvard Eliel Lundell Ylimääräiset papit 1826–1828 Johan Zakarias Lange , vt. saarnaaja 1834–1835 Knut Öhman , vt. saarnaaja 1883–1884 Lennart Alfons Forstén , vt. saarnaaja 1884 Alfons Johan Alexander Lönnroth , vt. saarnaaja 1884–1885 Johannes Hänninen , vt. saarnaaja 1889–1890 Otto Magnus Hahl , vt. saarnaaja 1892–1893 Lauri Johannes Molander , vt. saarnaaja 1900–1901 Sten Edvard Stenij , saarnaajan apulainen 1901 Arttur Eliel Candolin , vt. saarnaaja

Perustettiin keisarillisella käskykirjeellä 6.8.1858. Seurakunnan perustamiseen myötävaikutti baltiansaksalaista alkuperää ollut Suomen kenraalikuvernööri Friedrich Wilhelm von Berg. Seurakunta vapautettiin velvollisuudesta rakentaa kirkkoa Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan kanssa keisarillisella käskykirjeellä syyskuussa 1865. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Yhdistettiin Turun vuonna 1927 perustetun saksalaisen seurakunnan kanssa Suomen saksalaiseksi evankelis-luterilaiseksi seurakunnaksi (Deutsche Evangelisch-Lutherische Gemeinde in Finnland) 1990. Seurakunta käytti aluksi kirkkonansa Nikolainkirkon eli Helsingin nykyisen tuomiokirkon itäisessä siipirakennuksessa ollutta kirkkoa, kunnes sen oma kivinen uusgoottilainen kirkko rakennettiin Helsingin kaupungin Kaartinkaupungin kaupunginosaan Unioninkadun varrelle Harald von Bossen ja Carl Johan von Heidekenin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihittiin käyttöön 6.11.1864. Kirkon peruskorjauksen yhteydessä siihen rakennettiin arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä torni 1897. Muut nimet Deutsche Gemeinde in Helsinki, Helsingfors tyska församling, Tyska församlingen i Helsingfors Papisto Seurakunta sai kutsua pastorinsa ilman vaaliehdotusta ja vaalia. Pastorin palkasta annettiin keisarillisen senaatin päätökset 7.10.1859, 2.10.1872 ja 27.2.1874. Kruununpalkkana maksettu 200 markkaa lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 30.1.1886. Vuonna 1898 kirkkoherran palkka oli 4 000 markkaa, lukuun ottamatta hänen asuntonaan toiminutta kivistä virkataloa, jossa oli seitsemän huonetta ja virkahuone. Palkkaa korotettiin kirkonkokouksen päätöksen mukaan 9.8.1894 joka viides vuosi 500 markalla kunnes se nousi 6 000 markkaan. Kirkkoherrat 1858–1870 Andreas Theodor Albertus Schröder, ensin vt. kirkkoherra 1870–1873 August Kristian Rudolf Wernicke 1874–1882 Johannes Heinrich Richard Kirstein, ensin vt. kirkkoherra 1883–1894 Gustaf Henrich von Rohden 1896–1909 Johannes Gottfried Glöckner 1910–1930 Friedrich Österhild (Israel) 1931–1943 Fritz Namenhauer 1943– Gert Sentzke Ylimääräiset papit 1870 Klas Gustaf Beyrath , vt. kirkkoherra 1873–1874 Erik Viktor Petterson , vt. kirkkoherra 1882 Herman Vilhelm Roschier , vt. kirkkoherra 1882–1883 Gustaf Heinrich von Rohden, vt. kirkkoherra 1894–1895 Alfons Johan Alexander Lönnroth , vt. kirkkoherra 1895–1896 Johannes Gottfried Glöckner, vt. kirkkoherra 1903 Karl August Hildén , vt. kirkkoherra 1905 Karl August Hildén , vt. kirkkoherra Arkisto Helsingin saksalaisen seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1858. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Helsingin kaupungin eteläpuolella sijaitsevassa Viaporin linnoituksessa oli kuritushuone ja sillä oma saarnaaja, kunnes kuningas sääti 20.11.1766, että sotilaspapit toimittivat vankien sielunhoitoa. Viaporin linnoituksen rangaistusvankila lakkautettiin 1882 ja rangaistusvankilaan Helsingin kaupungin Sörnäisten kaupunginosassa perustettiin vakinaisen saarnaajan virka 1883, joka täytettiin seuraavana vuonna. Muut nimet Helsingin keskusvankila, Rangaistusvankila Sörnäisissä, Straffängelset i Sörnäs Papisto Viaporin linnoituksessa oli yksi kuritushuonesaarnaaja ennen vuotta 1766 ja vankihuonepappi 1812–1883. Vankilan saarnaajan palkasta annettiin keisarillisen kirjeet 26.8.1811 ja 19.10.1829. Vuonna 1898 saarnaajan palkka oli 4 000 markkaa lukuun ottamatta huoneistoa ja lämpöä ja palkkio 500 markkaa. Saarnaaja sai palkankorotusta viiden virkavuoden jälkeen 500 markkaa ja 10 vuoden virantoimituksen jälkeen 500 markkaa keisarin julistuksen 20.2.1883 mukaan. Saarnaajat 1884–1887 Johannes Hänninen 1889–1900 Karl David Axel Hirn 1901–1910 Emil Efraim Panelius 1911– Kanutus Onni Nyström Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1903 Mattias Sydänheimo (Hertz) , apulaissaarnaaja 1907 Mattias Sydänheimo (Hertz) , apulaissaarnaaja 1907–1908 Johannes Ludvig Valtasaari , vt. saarnaaja 1909– Toimi Armas Valtari, vt. saarnaaja 1908–1910 Ensio Mathias Takala, saarnaajan apulainen Ylimääräiset papit 1883–1884 Johannes Hänninen , vt. saarnaaja 1886–1887 Artur Leopold Heideman , vt. saarnaaja 1887–1889 Karl David Axel Hirn , vt. saarnaaja 1891–1892 Georg Gustaf Alexander Rosenqvist , saarnaajan apulainen 1897 Knut Albert Segerstråle , vt. saarnaaja 1900–1901 Kaarlo Arvid Vallenius , vt. saarnaaja 1901–1902 Kaarle Abel Silén , vt. saarnaaja 1906 Edvin Alfons Holmström , vt. saarnaaja Arkisto Helsingin rangaistusvankilan kirkonkirjoja on pidetty ainakin vuosina 1882–1919.

Heinolan kaupunki perustettiin maaherran viraston ja residenssin muuttaessa Loviisasta Heinolaan. Kruunu antoi luvan rakentaa asuinrakennuksia ja asettaa käsityöläisiä tätä varten ostetulle Jyrängön ratsutilalle. Maaherralle määrättiin vuonna 1748 oma kotisaarnaaja, joka piti jumalanpalveluksia myös omassa residenssiseurakunnassaan. Kaupungin kirkon rakentaminen aloitettiin 1807 ja se vihittiin käyttöön 1.12.1811. Heinolan residenssi muodostettiin virallisesti kaupungiksi keisarin käskykirjeellä 26.12.1839. Erotettiin Heinolan maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1927. Heinolan kaupunkiin liitettiin Heinolan maalaiskunta 1997. Kaupungissa toimi tyttökoulu 5000 ruplan varoilla, jotka kauppias A. Toropoff testamentillaan 12.5.1851 lahjoitti ja joita tuomiokapituli hallinnoi. Tyttökoulu aloitti toimintansa 1.9.1853 ja tuomiokapituli antoi koulua varten uudet ohjesäännöt 1896. Naapuriseurakunnat Heinola , Mäntyharju Papisto Residenssin saarnaajat 1812–1814 Gustaf Streng 1816–1827 Johan Erik Beyrath 1828–1841 Karl Gustaf Streng 1841–1843 Johan Fredrik Svinhufvud Kaupunginsaarnaaja 1843–1876 Johan Fredrik Svinhufvud Kappalaiset 1878–1887 Anshelm Eberhard Tarenius 1888–1897 Johan Edvard Laakso 1898– Paul Osvald Stenroth , ensin vt. kappalainen Ylimääräiset papit 1814 Samuel Grönqvist , vt. residenssin saarnaaja 1814–1815 Karl Gustaf Streng , vt. residenssin saarnaaja 1827–1828 Karl Gustaf Streng , vt. residenssin saarnaaja 1841 Henrik Vallenius , vt. residenssin saarnaaja 1870–1871 Nils Hulkkonen , vt. kaupungin saarnaaja 1871–1875 Anshelm Eberhard Tarenius , vt. kaupungin saarnaaja 1887 Fredrik Eliel Cleve , vt. kappalainen 1887–1888 Berndt Robert Henriksson , vt. kappalainen 1893 Axel Ferdinand Ahlbom , vt. kappalainen 1893 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1893 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kappalainen 1893 Onni Herman Ronimus , vt. kappalainen 1901–1906 Bror Hannes Helander , papin apulainen 1906– Karl Kristfrid Sarlin , papin apulainen 1909 Jakob Nikolai Tiainen , vt. kappalainen Arkisto Heinolan kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1791, tilikirjat vuodesta 1812 ja historiakirjat vuodesta 1812. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Heinolan kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1728. Eräälle Vuoksen saarelle rakennettiin rukoushuone 1745, jossa Muolaan papisto piti jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai. Seuraava kirkko rakennettiin mantereelle 1772 ja tätä kirkkoa kunnostettiin 1821. Seurakuntaan asetettiin oma kappalainen keisarin käskykirjeellä 22.6.1843. Erotettiin Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 14.1.1868. Uusi kirkko rakennettiin tiilestä ja vihittiin käyttöön 2.10.1881. Heinjoen kunta perustettiin 1869. Heinjoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Heinjoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Heinjoen asukkaat sijoitettiin Vihtiin, Pyhäjärvelle, Nummelle, Karjalohjalle, Sammattiin, Pusulaan ja Karkkilaan. Maakirjakylät Heikkurila, Koprala (Kobbarla), Kurvila, Kämärä (Kämärälä), Kääntymä (Kändymä), Lahdenperä, Pienpero (Lillpero), Pihkala, Pilppula (Fillpula), Pirilä, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkola (Tuokala), Vamppala Naapuriseurakunnat Antrea , Kuolemajärvi , Muolaa , Viipurin maaseurakunta , Äyräpää Papisto Heinjokelaiset velvoitettiin keisarin käskykirjeellä 13.10.1864 ilman emäseurakunnan apua palkkaamaan kappalaisensa ja rakentamaan kirkkonsa sekä rakentamaan kappalaisensa virkatalon, mitä vastaan heidät vapautettiin velvollisuudesta rakentaa Muolaan emäseurakunnan kirkkoa ja kappalaisen virkataloa. Kappalaisen palkasta kirkonkokouksen päätökset 18.9.1842 ja 14.1.1844 sekä vahvistus 11.11.1848. Uudessa palkkausjärjestyksessä 3.2.1893 säädettiin, että "jos uudessa veronlaskussa manttaalien lukumäärä seurakunnassa muuttuu, on uusi jako kaikkien pappispalkkausta silloin maksavien manttaalien välillä tehtävä sillä tavoin, että vanhain manttaalien maksusumma tasoittuu uusille manttaaleille". Tilalliset suorittivat vanhan tavan mukaan kirkkoherralle kultakin manttaalilta heiniä 700 kiloa, rukiinolkia 300 kiloa sekä halkoja 18 kuutiometriä, puoleksi koivu- ja puoleksi mäntypuita. Kirkkoherralla oli oikeus kalastaa nuotalla seurakunnan kaikissa kalavesissä ja käyttää eläimiään kaikilla karjalaitumilla seurakunnassa. Kirkkoherrat 1868–1886 Karl Adolf Streng 1890–1905 Pekka Sormunen 1907–1920 Paavo Pakkanen 1921–1925 Martti Savelainen 1926–1928 Ilmari Sirén 1929–1950 Kustaa Palovaara Kappalaiset 1844–1863 David Eklund 1864–1868 Karl Adolf Streng Ylimääräiset papit 1845–1847 Johannes Hertz , kappalaisen apulainen 1858 August Magnus Tolpo , kappalaisen apulainen 1859–1862 Fredrik Vilhelm Brander , kappalaisen apulainen 1862–1863 Alexis Kniper , kappalaisen apulainen 1863 Peter Malinen , armovuodensaarnaaja 1864 Karl Adolf Edvard Vinter , armovuodensaarnaaja 1886–1889 Oskar Vilhelm Weisman , vt. kappalainen 1889–1890 Pekka Sormunen , vt. kirkkoherra 1905–1907 Paavo Pakkanen , vt. kirkkoherra 1920–1921 Bruno Kunnala, vt. kirkkoherra 1925–1926 Paavo Lehtinen, vt. kirkkoherra 1928–1929 Urho Valtari, vt. kirkkoherra Arkisto Heinjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1774, tilikirjat vuodesta 1820 ja historiakirjat vuodesta 1822. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1774–1950. Seurakunnanan vanhimmat rippikirjat vuodesta 1774 siirrettiin Muolaan kirkonarkistosta 1874. Vuotta 1822 vanhemmat historiakirjat lukeutuvat Muolaan kirkonkirjoihin. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Heinjoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Janakkalan emäseurakunnan kappeliksi 1611. Seurakunnan vanha saarnatupa rakennettiin uudelleen kirkoksi 1661. Hakemukseen kappelin erottamiseksi Janakkalasta Rengon osan kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltäviä vastauksia 19.2.1776, 14.11.1782, 5.8.1793 ja 11.6.1819, mutta lopulta ero toteutui keisarillisella käskykirjeellä 5.2.1855 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1899. Hausjärven kunta perustettiin 1868. Seurakuntaan kuulunut Riihimäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1899, erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1909 ja ero toteutui 1922. Muutamat seurakunnan rajakylät käyttivät aluksi Nurmijärven emäseurakuntaan kuuluneen Hyvinkään rukoushuonekunnan vuonna 1896 rakennettu kirkkoa. Nämä kylät päätettiin muodostaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1907 ja ero toteutui 1917. Maakirjakylät Erkylä, Hamina, Hausjärvi (Kirkonkylä), Herajoki, Hikiä, Kara, Karhi, Kiipula, Kilpiälä, Kuru, Lavinto, Maitonen, Oitti (Ois), Puujas, Rastila, Rutajärvi, Ryttylä, Turenki, Selänoja, Syvänoja, Tarinamaa, Torhola, Turkhauta, Vantaa Naapuriseurakunnat Hyvinkää , Janakkala , Kärkölä , Lammi , Mäntsälä , Riihimäki Papisto Kappalaisen virka lakkautettiin ja sen sijaan seurakuntaan asetettiin pitäjänapulainen keisarillisella käskykirjeellä 16.2.1863. Janakkkalan emäseurakunnan kappalaisen entisestä Hausjärvellä sijaitsevasta virkatalosta Hallalasta säädettiin keisarillisessa käskykirjeessä 5.2.1855, että Hausjärven seurakuntalaiset saivat sen omistaa, jos lunastivat ja laittavat kuntoon Janakkalan kappalaiselle yhtä suuren tilan Janakkalasta. Kirkkoherralla on ollut hallintaoikeus Pietilän kruununtilaan. Kirkkoherrat 1899– Axel Valfrid Murén Kappalaiset 1664–1704 Michael Samuelis Gunnærus 1704–1713 Georgius Pontanus 1713–1739 Johannes Asp 1760–1769 Fredrik Johan Zweigberg 1771–1778 Arvid Favorin 1779–1782 David Johan Elfvenberg 1783–1807 Nils Lignell 1807–1819 Zakarias Lindell 1822–1848 Gabriel Nyman 1851–1896 Johan Fredrik Hällfors , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1670–1695 Johannes Rautelius 1700 Johannes Welinus 1706 Jonas Mjöd –1711 N.N. Irelius Carl Asp 1731– Johan Pontanus 1738–1742 Matthias Linelius 1781–1786 Gustaf Johan Tenlenius 1788–1807 Zakarias Lindell 1809–1813 Anders Stigell 1899–1902 Ludvig Hjalmar Svanberg 1903–1908 Paul Gustaf Vikman 1909– Johan Ludvig Valtasaari Ylimääräiset papit 1821–1832 Erik Johan Lignell , Janakkalan kirkkoherran virka–apulainen 1831–1832 Otto Emanuel Stenberg , kappalaisen apulainen 1832–1853 Karl Fredrik Carlstedt , kirkkoherran virka–apulainen, kappalaisen apulainen 1838–1839 Karl Erenius , kappalaisen apulainen 1839–1840 Karl Samuel Forsberg , kappalaisen apulainen 1840–1842 Gustaf Adolf Sarin , kappalaisen apulainen 1842–1851 Sven Emil Krook , kappalaisen apulainen 1853–1861 Karl Kasimir Bernstedt , kirkkoherran virka–apulainen 1862–1866 Johan Fredrik Reinholm , kirkkoherran virka–apulainen 1873 Gustaf Johansson, kirkkoherran virka–apulainen 1875–1878 Karl August Hildén , kirkkoherran virka–apulainen 1878–1879 Viktor Emil Ahlstedt , kirkkoherran virka–apulainen 1881–1883 Johan Anders Cederberg , kirkkoherran virka–apulainen 1883–1884 Ernst Gustaf Kyander , kirkkoherran virka–apulainen 1884–1885 Gustaf Manner , kirkkoherran virka–apulainen 1885–1890 Paul Ferdinand Leino , kirkkoherran virka–apulainen, kappalaisen apulainen 1890–1894 Kaarlo Adrian Candolin , kirkkoherran virka–apulainen, vt. kappalainen 1894–1899 Ludvig Hjalmar Svanberg , kirkkoherran virka–apulainen, vt. kirkkoherra 1896 Frans Alfred Penttinen , vt. kappalainen 1897 Paavo Hyttinen , papin apulainen 1898–1899 Lennart Leander Byman , vt. pitäjänapulainen 1900–1901 Ludvig Hjalmar Svanberg , vt. kirkkoherra 1900–1901 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen , kirkkoherran apulainen 1901 Adolf Alexander Halme , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Paul Gustaf Vikman , vt. pitäjänapulainen 1908–1909 Johan Ludvig Valtasaari , vt. pitäjänapulainen Arkisto Hausjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1903. Kansallisarkisto on digitoinut Hausjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pieksämäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi sen jälkeen, kun Haukivuoren seudun asukkaat pyysivät lupaa saada rakentaa itselleen rukoushuone piispantarkastuksessa 1737. Tuomiokapituli antoi tähän anomukseen myöntävän vastauksen. Haukivuori nimismiehenpitäjänä 1573. Seurakunnan muodostamista kappeliksi anottiin valtiopäivillä 1761 ja tuomiokapituli myöntyi anomukseen 2.10.1782. Toinen kirkko rakennettiin 1794–1798 ja vihittiin käyttöön 15.4.1798. Erotettiin Pieksämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.8.1873. Haukivuoren kunta perustettiin 1873 ja liitettiin Mikkelin kaupunkiin 2007. Maakirjakylät Harjumaa, Haukivuori, Häkkilä, Kantala, Karkiamaa, Kovala, Kärenniemi, Neuvola, Nuutilanmäki, Nykälä, Pohjalahti, Rämälä, Sikosaari, Suonsaari, Toikkalanmäki, Vehmaskylä Naapuriseurakunnat Juva , Kangasniemi , Mikkeli , Pieksämäki , Virtasalmi Papisto Suostumus kappalaisen palkasta vahvistettiin jo 15.10.1780, vaikka seurakunta muodostettiin kappeliseurakunnaksi vasta kaksi vuotta myöhemmin. Virkatalosta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 15.8.1781 ja 16.3.1782. Kirkkoherrat 1887–1893 Malakias Faler 1895– Otto Magnus Hahl Kappalaiset 1783–1788 Erik Adolf Brusin 1789–1794 Karl Sirén 1795–1806 Henrik Johan Lyra 1807–1817 Tomas Grönlund 1820–1833 Erik Johan Lyra 1833–1839 Gustaf Adam Bergh 1839–1847 Johan Georg Hofström 1847–1849 David Brummer 1849–1857 Gustaf Reinhold Blomqvist 1857–1885 Malakias Faler Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1889–1890 Johannes Hukkanen , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Juho Varonen , kirkkoherran apulainen 1891 Lauri Johannes Molander , kirkkoherran apulainen 1892–1894 Evald Erland Hemmer , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1806–1807 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1810 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1817–1820 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1885–1887 Malakias Faler , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1889 David Konstantin Kröger , vt. kirkkoherra 1894–1895 Otto Magnus Hahl , vt. kirkkoherra Arkisto Haukivuoren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1783, tilikirjat vuodesta 1820 ja historiakirjat vuodesta 1783. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1959. Kansallisarkisto on digitoinut Haukivuoren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Iin emäseurakunnan kappeliksi 1630. Seurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Ylikiiminkiin 1737. Siirrettiin Iistä Kiimingin seurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858. Erotettiin Kiimingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 24.11.1873. Ero toteutui 1900 ja seurakunta asetettiin tällöin kirkkoherran ja tämän palkkaaman apulaisen hoidettavaksi. Haukiputaan kunta perustettiin 1866. Siihen kuulunut Pateniemen alue liitettiin Ouluun 1965 ja koko kunta liitettiin Oulun kaupunkiin 2013. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunnan ensimmäinen kirkko on sijainnut Kellon kylässä jo 1500-luvulla. Toinen kirkko rakennettiin 1630. Ukkonen sytytti kirkon palamaan 12.8.1700, mutta runsas sade esti tulen leviämisen ja suuremman tuhon. Kirkon kellotapuli paloi samalla tavoin ukkosen aiheuttamasta tulesta 1702. Nykyistä kirkkoa koristavat lukuisat kuuluisan kirkkomaalarin ja pohjalaisen kirkkomaalausperinteen viimeisen huomattavan edustajan Mikael Topeliuksen vuonna 1774 maalaamat seinämaalaukset. Maakirjakylät Haukipudas, Kello, Korpi, Oulunsuu Naapuriseurakunnat Hailuoto , Ii , Kiiminki , Oulu , Oulujoki , Ylikiiminki , Yli-Ii Papisto Kirkkoherrat 1901–1932 Viktor Alfred Virkkula 1934–1940 Aarne Aukusti Alikoski 1940–1952 Alfred Virkkula Kappalaiset 1631 Jacobus Kranck 1632–1659 Carolus Henrici Limingius 1664–1678 Johannes Caroluksenpoika Barkholm 1680–1689 Thomas Pauluksenpoika Hattulander 1689–1701 Simon Jacobi Frosterus 1703–1736 Petrus Uhlberg 1737–1788 Erik Abrahami Frosterus 1789–1816 Jakob Frosterus 1818–1831 Mikael Österberg 1834–1879 Julius Alexander Krank Ylimääräiset papit 1690–1699 Petrus Nessenius , papiston apulainen 1717–1721 Daniel Keckman , saarnaaja 1771–1774 Johan Frosterus , kappalaisen apulainen 1817 Christer Johan Castrén , väliajansaarnaaja 1832 Johan Anders Landfors, väliajansaarnaaja 1832–1834 Johan Peter Lithovius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1857 Oskar Elis Petterson , kappalaisen apulainen 1858–1859 Johan Vilhelm Murman , kappalaisen apulainen 1859–1860 August Benjamin Calamnius , kappalaisen apulainen 1867–1869 Kristian Kekoni , kappalaisen apulainen 1872–1873 Erik Snellman , kappalaisen apulainen 1873–1876 Josef Salem Laurell , kappalaisen apulaisen sijainen 1876 Johan Fredrik Lindbäck , kappalaisen sijainen 1876–1878 Frans Alfred Carpén , kappalaisen sijainen 1878–1880 Viktor Alfred Virkkula , sijaiskappalainen 1880–1901 Lars August Malmberg , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1915–1921 Alfred Virkkula, kirkkoherran apulainen 1921–1923 Yrjö Alikoski, kirkkoherran apulainen 1923–1925 Pauli Kauppinen, kirkkoherran apulainen 1930–1931 Aatto Koivisto, kirkkoherran apulainen 1931–1932 Tauno Sutinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1932–1934 Jorma Kataja, vt. kirkkoherra 1934 Urho Paasipohja (Pyy), vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1937–1938 Pentti Pautola, kirkkoherran apulainen 1938 Aaro Raitio, kirkkoherran apulainen 1938–1942 Heikki Hyvärinen, kirkkoherran apulainen, välillä sotapappina 1942 Hannes Leinonen, kirkkoherran apulainen 1942–1948 Janne Koponen, kirkkoherran apulainen 1948–1951 Arvo Turakka, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Arkisto Haukiputaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1895. Isonvihan aikana 1742 venäläiset polttivat seurakunnan pappilan ja ryöstivät sekä kirkkoa että pappilaa, jolloin hävisi osa vanhinta kirkonarkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Haukiputaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Yksi Hämeen vanhimmista seurakunnista, joka lienee perustettu 1200-luvulla. Varhaisimpina aikoina seurakunta maksoi Turun piispalle veroa neljä tai kolme oravannahkaa savulta. Seurakunnan asukkaat kieltäytyivät maksamasta piispanveroa 1329 ja riita kirkollisista maksuista alkoi 1335. Riidan kestäessä seurakunta oli jonkin aikaa pannaan julistettuna. Kirkkoa, Johanneksen nimikkoa, laajennettiin 1782, jolloin rakennettiin sakaristo. Kirkon lattia ja penkit korjattiin 1795. Saarnastuolin muuttamisesta toiseen paikkaan syntyi pitkä riita, jonka kuningas ratkaisi 7.8.1797. Kirkko korjattiin perusteellisesti 1882–1883. Hauhon kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009. Tuuloksen entinen emäseurakunta muodostettiin Hauhon kappeliksi noin 1540 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1882. Seurakuntaan kuulunut Luopioinen perustettiin saarnahuonekunnaksi 1682, muodostettiin kappeliksi 1693 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1880. Maakirjakylät Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokiainen), Juntula, Kalaila, Karviala, Kaukkala, Kelkkanen, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Puutikkala, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuori, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki Naapuriseurakunnat Hattula , Hämeenlinna , Lammi , Luopioinen , Pälkäne , Tuulos , Tyrväntö , Vanaja Papisto Hautausmaan muuttamisesta Keisarillisen senaatin päätöksessä 5.6.1847. Kirkkopihan laajuus määrättiin maanjako-oikeuden tuomiolla 31.8.1797. Luopioisten kappeli vapautettiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta pitäjänkokouksessa 24.8.1783. Kirkkoherran saarnavuorosta kappelissa Keisarillisen senaatin päätös 22.2.1821. Papiston palkasta tehtiin suostumus 11.2.1729 ja vahvistukset 28.3.1732 ja 4.12.1734, hovioikeuden päätös 3.6.1785 sekä Keisarillisen senaatin päätös 28.1.1864. Lehtorin leski Aurora Danet lahjoitti koulumestarin palkkaamista varten 2 157 ruplaa hopeassa testamentillaan 31.7.1838. Tämä rahasto oli Hämeen läänin kuvernöörin ja kirkkoherran hoidettavana. Kirkkoherrat 1329–1333 Martinus 1335 Henricus 1469 Jöns Svarte 1483 Oleff (Olavi) 1550–1578 Severiinus Juusten 1578–1580 Mårten Henriksson Winter 1581–1614 Tuomas Laurentius Tammelensis 1632–1640 Laurentius Andræ Herkepaeus 1643–1666 Andreas Kristophori Herkepaeus 1668–1690 Kristoffer Andreae Herkepaeus 1692–1709 Johannes Gåsman 1711–1723 Matias Martinius 1723–1767 Martinus Martinius 1769–1778 Johannes Johansson Nohrmark 1780–1803 Peder Bonsdorff 1805–1818 Ivar Vallenius 1821–1823 Gustaf Lorenz Zetterman 1827–1833 Jakob Johan Björksten 1837–1851 Karl Elias Alopaeus 1854–1868 Adolf Fredrik Siren 1872–1887 Johan August Lindelöf 1888–1902 Johan Fredrik Lahtonen 1905–1909 Alfred Elieser Backman 1912–1920 Henrik Gabriel Outinen 1921–1945 Vilhelm Palmroth 1947–1952 Jaakko Oskari Markkola Kappalaiset 1560–1562 Eskil 1590 Thomas Henrici 1591– Canutus Pauli 1614 Kristofer Anderson 1616–1636 Daniel Abrahami 1639 Mathias 1653–1674 Martinus Petri Lyra 1675–1693 Ericus Herkepaeus 1694–1704 Andreas Herkepaeus 1704 Daniel Kyhl (Kijhl), nimitettiin virkaan, mutta ei hyväksytty 1705–1737 Salomon Stichaeus 1738–1764 Henrik Levanus 1766–1785 Johannes Grahn 1785–1810 Johan Kristian Grahn 1811–1819 Emanuel Walden 1820–1824 Karl Isak Wallenius 1825–1839 Fredrik August Grahn 1840–1850 Daniel Kristian Hirn 1851–1865 Johan Filip Danielson 1865–1888 August Alen (Allen) 1890–1894 Ernesti Johan Konstantin Luona 1895–1912 Henrik Gabriel Outinen 1912–1913 Toivo Kansanaho (Kansanen) 1914–1919 Johan Ferdinand Ristikankare 1919–1939 Kaarlo Armo von Essen 1939–1954 Veikko Sakari Kantola Ylimääräiset papit 1655–1666 Christoffer Andreae Herkepaeus 1676–1682 Johannes Herkepaeus 1738 Wredfors 1757–1758 Israel Cajander 1760 Anders Konrad Favorin 1760 Adam Levanus 1768–1784 Erkki Ferrin 1785–1798 Karl Grönholm 1796 Karl Henrik Enckell 1798–1804 Karl Fredrik Grahn 1800–1806 Erik Johan Vestlin 1806–1813 Frans Fredrik Petersen 1807–1808 Erik Johan Flinkman 1810–1811 Johan Arnell 1813–1823 Erik Johan Flinkman 1819–1821 David Emanuel Kriander 1819–1820 Erik Vilhelm Vinter 1823–1824 Karl Aspegren 1824–1825 Fredrik August Grahn 1824–1825 Lars Filip Palander 1825–1827 David Arenius 1827–1830 Johan Hymander 1830–1831 August Blomqvist 1831–1833 Johan Forsberg 1834–1835 Georg Magnus Kiljander 1835 Gustaf Adolf Hillebrand 1835–1840 Daniel Kristian Hirn 1837–1838 Robert Immanuel Vallenius 1838–1840 Johan Adolf Petander 1840–1841 Klas Veisel 1842 David Johan Aspelund 1842–1845 Sakarias Lille 1845–1846 Johan Adolf Alopaeus 1846 Per August Cygnaeus 1846–1847 Erik Ekelund 1847–1849 Paul Urbin 1849 Adam Sallmen 1849–1865 August Allen 1850–1851 Georg Krogius 1865–1868 Karl Johan Cederblad 1868–1871 Mats Fredrik Kotilainen 1871–1872 Teodor Titus Tornell 1880–1885 Erik Johan Karanen 1885–1887 Johannes Smolander 1887–1888 Henrik Johan Pastinen 1888–1889 Konstantin Kalke 1889–1890 Sakari Hämäläinen 1894–1895 Ludvig Nikander (Närvi) 1899 Karl Gustaf Emanuel Mosander 1901–1903 Edvard Emil Elenius 1903–1905 Alfred Elieser Backman 1909– Antti William Valanne, kirkkoherran virassa armovuodensaarnaaja 1920 V. Ilmari Suominen 1943 Paavo Rafael Päivänsalo 1945–1946 Eino Jalmari Marttala Arkisto Hauhon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1652–1929. Seurakunnan pappila ja osa arkistosta paloi isonvihan aikana joko 1713 tai 1722. Herkepaeuksen vuonna 1756 julkaiseman pitäjänkertomuksen mukaan venäläiset polttivat kirkonmäellä kirkonkirjat ja muut vanhat todistuskappaleet. Kansallisarkisto on digitoinut Hauhon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)