Perustettiin Pieksämäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi sen jälkeen, kun Haukivuoren seudun asukkaat pyysivät lupaa saada rakentaa itselleen rukoushuone piispantarkastuksessa 1737. Tuomiokapituli antoi tähän anomukseen myöntävän vastauksen. Haukivuori nimismiehenpitäjänä 1573. Seurakunnan muodostamista kappeliksi anottiin valtiopäivillä 1761 ja tuomiokapituli myöntyi anomukseen 2.10.1782. Toinen kirkko rakennettiin 1794–1798 ja vihittiin käyttöön 15.4.1798. Erotettiin Pieksämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.8.1873. Haukivuoren kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 2007.
Maakirjakylät
Harjumaa, Haukivuori, Häkkilä, Kantala, Karkiamaa, Kovala, Kärenniemi, Neuvola, Nuutilanmäki, Nykälä, Pohjalahti, Rämälä, Sikosaari, Suonsaari, Toikkalanmäki, Vehmaskylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus kappalaisen palkasta vahvistettiin jo 15.10.1780, vaikka seurakunta muodostettiin kappeliseurakunnaksi vasta kaksi vuotta myöhemmin. Virkatalosta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 15.8.1781 ja 16.3.1782.
Kirkkoherrat
1887–1893 Malakias Faler
1895– Otto Magnus Hahl
Kappalaiset
1783–1788 Erik Adolf Brusin
1789–1794 Karl Sirén
1795–1806 Henrik Johan Lyra
1807–1817 Tomas Grönlund
1820–1833 Erik Johan Lyra
1833–1839 Gustaf Adam Bergh
1839–1847 Johan Georg Hofström
1847–1849 David Brummer
1849–1857 Gustaf Reinhold Blomqvist
1857–1885 Malakias Faler
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1889–1890 Johannes Hukkanen, kirkkoherran apulainen
1890–1891 Juho Varonen, kirkkoherran apulainen
1891 Lauri Johannes Molander, kirkkoherran apulainen
1892–1894 Evald Erland Hemmer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Ylimääräiset papit
1806–1807 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen
1810 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen
1817–1820 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen
1885–1887 Malakias Faler, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1889 David Konstantin Kröger, vt. kirkkoherra
1894–1895 Otto Magnus Hahl, vt. kirkkoherra
Arkisto
Haukivuoren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1783, tilikirjat vuodesta 1820 ja historiakirjat vuodesta 1783. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1959.
Kansallisarkisto on digitoinut Haukivuoren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit
Comments