Perustettiin tuomiokapitulin luvalla 3.4.1672, jolloin seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa. Muodostettiin Ilmajoen kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 25.6.1701. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867, mutta ero toteutui vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1886. Seurakunnassa toimineen Kurikan evankelis-luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Kurikan kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1966 ja kaupungiksi 1977. Kurikan kaupunkiin liitettiin Jurvan kunta 2009 ja Jalasjärven kunta 2016. Maakirjakylät Jouppila, Koivisto, Kurikka, Lahti, Luopa, Mieto, Peurala, Röyskölä, Tuiskula Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Jalasjärvi , Jurva , Kauhajoki , Laihia , Teuva Papisto Kappalaisen virkatalo ostettiin 1696. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 5.4.1887. Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1896 kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen, jonka tuli saada 100 hehtolitraa viljaa ja 500 markkaa rahassa. Kirkkoherrat 1886–1897 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1898–1909 Berndt Israel Söderman 1912–1944 Yrjö J. E. Alanen , nimitettiin virkaan 1909 1946– Eeli Hakala Kappalaiset 1675– Johannes Petri Gumse –1692 Gabriel Henrici Peldanus 1692–1702 Matthias Soræus 1704–1714 Sigfridus Soræi e Saringius 1715–1729 Nicolaus Martini Prochman (Procaeus) 1730–1731 Pietari Gustavi Cajanus 1731–1755 Iisakki Astrén 1755–1794 Iisakki Astrén, nuorempi 1796–1811 Niklas Lagus 1812–1848 Gustaf Andell 1850–1877 Fredrik Johan Leidenius , virka lakkautettiin 1916–1923 Karl Aleksius Fonselius 1931–1941 Yrjö Sakari Sarparanta 1941– Lauri Lehtola Ylimääräiset papit 1752–1755 Isak Astrén, kappalaisen apulainen 1791–1794 Gabriel Anders Chydenius , kappalaisen apulainen 1792–1794 Samuel Reinhold Chydenius , kappalaisen apulainen 1794– Jakob Hedberg , kappalaisen apulainen 1808–1810 Erik Henrik Holm , kappalaisen apulainen 1816–1817 Berndt Gustaf Hällstén , kappalaisen apulainen 1819–1821 Samuel Elenius , kappalaisen apulainen 1828–1836 Johan Canstrén , kappalaisen apulainen 1832–1842 Jakob Efraim Hagelberg , kappalaisen apulainen 1842–1843 Nils Fellman , kappalaisen apulainen 1844–1847 Karl Magnus Vilskman , kappalaisen apulainen 1847–1850 Johan Peter Snellman , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1867–1884 Adolf Fredrik Molin , (Ilmajoen) kirkkoherran apulainen 1874 Johannes Ilmanen , vs. kappalainen 1874 Johan Jakob Vesterlund , vt. kappalainen 1875 Ivar Markus Tallgren , vt. kappalainen 1876–1885 Albert Ferdinand Leidenius , vt. kirkkoherra 1885–1888 Arnold Melker Berger , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1888–1891 Adolf Alexis Berger , kirkkoherran apulainen 1891–1893 August Alfred Simola , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899–1900 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen 1900 Alfred (Aali) Riihimäki , kirkkoherran apulainen 1901 Juho Oskari Vaismaa , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Henrik Vilhelm Lindgrén , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Kustaa Selim Tommila , kirkkoherran apulainen 1904 Johannes Ilmanen , vt. kirkkoherra 1904 Jaakko Raski , kirkkoherran apulainen 1904 Emil Frithiof Hippolytys Laurila , kirkkoherran apulainen 1904–1908 Kaarlo Nestori Parikka , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran virallinen apulainen 1909– Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kurikan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1685 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1612–1906. Kansallisarkisto on digitoinut Kurikan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Inkerin ensimmäisenä luterilaisena seurakuntana jo 1580-luvulla, kun Ruotsi oli valloittanut alueen. Seurakunnan toiminta alkoi uudelleen 1620-luvulla. Seurakunnassa oli suomalais-ruotsalainen saarnaaja 1624–1629. Kaprion linnoituksen saarnaaja toimi myös Kaprion saksalaisen seurakunnan pappina 1628–1634. Seurakunnan kolmas ja viimeisin kirkko rakennettiin 1766. Seurakunnassa oli 1 830 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Anelia, Iivanaisi, Irokossi, Kaprio, Kerpukkala, Klimettina, Lommaha, Mahu, Maklakkova, Mustova, Novasolkka, Podozvanje, Saarinskoi, Siesta-Palkkina, Sirkkova, Voronkino Naapuriseurakunnat Hevaa, Kattila , Kupanitsa , Moloskovitsa , Serepetta , Soikkola

Mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä kirkkoherrakuntana Saaritsan pogostassa 1647. Patronaattioikeus seurakunnassa kuului alkuaan Werdenhoff-suvulle, joka rakennutti Kupanitsan kirkon ennen vuotta 1674. Seurakuntaan perustettiin pedagogin eli koulumestarin virka 1684. Uusi puinen kirkko rakennettiin 1740-luvulla. Seurakuntaan kuului myös talonpoikien rakentama Korkan kappeli. Seurakunnan uusin kirkko, Pyhän Johanneksen nimikko, rakennettiin 1861 ja sitä korjattiin 1901. Seurakunnassa oli 6 342 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Seurakunnan kirkko suljettiin 1938, jonka jälkeen se toimi muun muassa vankilana. Muut nimet Gubanitsy Naapuriseurakunnat Kaprio , Koprina , Moloskovitsa , Skuoritsa , Serepetta , Spankkova Arkisto Kupanitsan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1918–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Kupanitsan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Lapuan emäseurakunnan kappeliksi noin 1645 mutta seurakunnassa mainitaan olleen jo saarnaajia ainakin vuodesta 1632. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan päätöksellä 23.1.1798, jolloin siihen liitettiin Alavuden kappeli. Suomen sodan aikana 1808 pappilasta rikottiin viisi ovea ja lukot, ruudut 10 ikkunasta, muurit kolmesta huoneesta sekä pihatuvasta ovi, lukko ja ikkunaruutuja. Muodostettiin uudelleen kappeliksi keisarin käskykirjeellä 11.12.1835 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 21.2.1859. Kuortaneen kunta perustettiin 1865. Maakirjakylät Kuortane, Ylijoki Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alavus , Lapua , Lehtimäki , Nurmo , Töysä Papisto Kirkkoherrat 1799–1806 Anders Grönlund 1807–1823 Carl Fredrik Stenbäck 1826–1837 Erik Johan Snellman 1837–1878 virka lakkautettuna 1879–1887 Wilhelm Johansson 1888–1893 Nathanael Elfving 1894–1901 Wilhelm Johansson 1902–1912 Ludvig Hjalmar Svanberg 1913–1920 Toivo Kansanaho (Kansanen) 1920–1952 Eevertti Soini Kappalaiset 1632–1661 Tuomas Kangaslin (Tavastius), saarnaaja 1662–1682 Elias Rislachius (Holfast), saarnaaja 1683–1703 Carl Hordelius 1705–1721 Simon Ariin 1722–1723 Johannes Hordelius 1723–1740 Henrik Thilgreen 1740–1778 Gabriel Collin 1779–1793 Johan Reinholm 1793–1838 virka lakkautettuna 1838–1839 Johan Jakob Ingman 1839–1849 Anders Nils Holmström 1849–1870 Jakob Wettberg Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1701–1705 Simon Ariin, apulainen 1775– Johan Åkerlund , kappalaisen apulainen 1792– Gabriel Bergenström , kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja 1801–1807 Karl Fredrik Lilius , kirkkoherran apulainen ja armovuodensaarnaaja 1808–1811 Karl Vilenius , armovuodensaarnaaja 1812–1813 Mårten Kristian Vestlin e Vesslin , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Isak Immanuel Perdén , kirkkoherran apulainen 1817–1826 Berndt Gustaf Hällsten , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1826–1833 Peter Wilhelm Kranck , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Bror Henrik Reinhold Aspelin , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Johan Fredrik Färling , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1838 Jakob Vettberg , välisaarnaaja 1853–1854 Niklas Robert Lagus , vs. kappalainen 1854–1857 Karl Nauklér , vs. kappalainen 1857–1858 Anders Abraham Favorin , vs. kappalainen 1858–1859 Anders Adrian Candolin , vs. kappalainen 1859–1862 Frans Jakob Chydenius , vs. kappalainen 1863–1864 Josef Werner Kjellberg , vs. kappalainen 1864–1867 Johan Helenius , vs. kappalainen 1868 Albert Emil Tallroth , vs. kappalainen 1868–1872 Adolf Kranck, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1872–1879 Klas Emil Hohenthal , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1887–1888 Gustaf Adolf Taube , vt. kirkkoherra 1893–1894 Ludvig Hjalmar Svanberg , vt. kirkkoherra 1901 Kustaa Selim Tommila , vt. kirkkoherra 1901–1902 Juho Oskari Vaismaa , vt. kirkkoherra 1908 Johan Viktor Vierumäki, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kuortaneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1804, tilikirjat vuodesta 1686 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1686–1925. Kansallisarkisto on digitoinut Kuortaneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Längelmäen emäseurakunnan kappeliksi 1693, jolloin uusi kirkko rakennettiin. Emäseurakunnan kappalaisen tosin mainitaan olleen sijoitettuna Kuorevedelle jo 1640. Ensimmäisen kirkkorakennuksen sanotaan olleen kirkkotupa eli saarnahuone. Kolmas kirkko rakennettiin 1779. Hakemukseen tulla erotetuksi Längelmäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltävä vastaus 20.1.1862 mutta erottamiseen suostuttiin sittemmin 1.12.1873 Keisarillisen senaatin päätöksellä. Ero totetui 1881 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kuoreveden kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Jämsän kuntaan 2001. Maakirjakylät Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltila (Kaldela), Kavala, Kerte, Kolhi, Kolosalmi, Kuusjärvi, Liponsalmi, Pihlaisto, Pitkänen, Suinula, Särkilahti, Vedenpää, Vähäsalmi (Wessari) Naapuriseurakunnat Juupajoki , Jämsä , Keuruu , Koskenpää , Längelmäki , Mänttä , Vilppula Papisto Kappalaisen virkatalo oli autio kruununtila 1688. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 26.6.1752. Kirkkoherrat 1881–1907 Axel August Hellsten 1910–1912 Frans Oskar Lampola 1914–1918 Karl Teodor Nikolai Hulkkonen 1919–1930 Johan Ferdinand Ristikankare 1931–1953 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) Kappalaiset 1640–1667 Andreas Thomae 1668–1678 Andreas Henrici Lilius 1678–1679 Elias Roos 1679–1699 Jöran (Georgius) Herpman 1699–1727 Axel Palander 1719–1722 Anders Rilander 1727–1759 Johan Lucander 1760–1768 Kristian Flodberg 1769–1772 Erik Johan Elfvenberg 1775–1785 Thomas Rikberg 1785–1810 Anders Johan Salvenius 1814–1821 Karl Henrik Bergroth 1822–1836 Henrik Konsin 1838–1850 Erik Vilenius 1852–1854 Gustaf Adolf Hornborg 1855–1867 Emil Ferdinand Bergroth 1867–1873 Edvard Fritjof Reinius 1875–1881 Axel August Hellsten Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1698 Johannes Lucander 1703–1723 Gabriel Lagus 1718–1719 Abraham Palander 1719–1723 Anders Rilander 1724–1727 Johannes Lucander 1727–1734 Carl Indrenius 1735–1760 Christian Flodberg 1761–1769 Eric Johan Elfvenberg 1770–1775 Thomas Rikberg 1776–1785 Anders Johan Salvenius 1787–1790 Abraham Fredrik Palander 1791–1803 Anders Salovius 1804–1813 Carl Henric Bergroth 1815–1816 Gustaf Juvander 1817–1824 Benjamin Wilhelm von Pfaler 1825– Anders Gabriel Wikman Ylimääräiset papit 1783–1790 Anders Sundström , kappalaisen apulainen 1807–1814 Gustaf Juvander , kappalaisen apulainen 1816–1818 Isak Johan Vellenius , kappalaisen apulainen 1821–1822 Anders Gabriel Vikman , välisaarnaaja 1836–1837 Johan Lagerstedt , välisaarnaaja 1849–1852 Oskar Olof Wirzenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1852 Gustaf Adolf Hornborg , välisaarnaaja 1852–1853 Johan Gabriel Vikman , välisaarnaaja 1853–1855 Anders Abraham Favorin , välisaarnaaja 1861 Karl Gustaf Bergroth , vt. kappalainen 1862 Johan Adolf Lindström , vt. kappalainen 1873–1875 Jakob Juselius , vt. kappalainen 1895–1898 Isak Virtanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1898 Paul Gustaf Vikman , vt. kirkkoherra 1906–1907 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Uno Nils Oskar Holmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908 Heikki Haapanen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Kustaa Emil Erander , vt. kirkkoherra 1909 Emil Hjalmar Vaaramo, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1909–1910 Kaarle Kustaa Klockarila, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Kuoreveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1659–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Kuoreveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen Halolan kylään Maaningalle oli annettu noin 1764. Maaningalle asetettiin oma pappi kirkon valmistuttua 1767. Uusi kirkko rakennettiin 1826–1840. Kappelin rajoista annettiin keisarillinen päätös 8.9.1830. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1871. Maaningalle perustettiin kansanopisto 1895. Pielaveden Haatalan kyläkunta ja Tuovilanlahden kylän kaikki muut tilat paitsi rekisterinumerot 6 ja 8 määrättiin siirrettäväksi Maaningan seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.8.1895. Seurakunnan rajakyliä liitettiin perustettuun Kasurilan eli Siilinjärven seurakuntaan 1908. Maaningan kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2015. Muut nimet Maaninga Maakirjakylät Haatala, Halola, Hamula, Jynkänniemi, Karvasalmi, Kurolanlahti, Käärmetlahti, Lappvetelä, Leppälahti, Onkivesi, Pohjois-Haatala, Pöljä, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto, Väisälänmäki, Väänälänranta Naapuriseurakunnat Karttula , Kuopio , Kuopion kaupunki , Lapinlahti , Pielavesi , Siilinjärvi Papisto Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätöksissä 25.4.1798 ja 14.12.1839 sekä kuninkaan päätöksessä 16.4.1800, maaherran 6.5.1821 ja Keisarillisen senaatin 19.12.1857. Kirkkoherrat 1886–1900 Axel Fredrik Hahl 1901–1902 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius 1903– Elias Evert Roschier Kappalaiset 1767–1787 Klemens Sirelius 1790–1815 Samuel Eilard Agander 1817–1834 Karl Gustaf Björklund 1841–1870 Nils Gustaf Jack , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1806 Anders Johan Holmsten , vt. kappalainen 1806–1807 Anders Henrik Vinter , vt. kappalainen 1807–1808 Anders Grahn , vt. kappalainen 1808–1812 Erik Terenius , vt. kappalainen 1812–1815 Jakob Abraham Hoffrén , vt. kappalainen 1815 Johan Erik Beyrath , vt. kappalainen 1815–1816 Karl Gabriel Lyra , vt. kappalainen 1816–1817 Johan Selén , vt. kappalainen 1823–1825 David Arenius , vt. kappalainen 1827–1828 Erik Niklander , kappalaisen apulainen 1830 Gustaf Gabriel Bonsdorff , vt. kappalainen 1830–1833 Klas Kristian Albert Tötterman , vt. kappalainen 1833 Peter Eskling , vt. kappalainen 1834–1841 Nils Gustaf Jack , vt. kappalainen 1852–1858 Erik Saurén , kappalaisenapulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1858–1860 Jakob Helenius , kirkkoherranapulainen 1859–1861 Gabriel Vilhelm Melart , kappalaisen sijainen 1860–1866 Evert Brynolf von Konow , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1866–1867 Johan Sahlman , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1867–1870 Samuel Porthan , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1870–1877 Axel Fredrik Hahl , vt. kappalainen 1877–1885 Elias Evert Roschier , välisaarnaaja 1885–1886 Karl Eliel Malmberg , vt. kirkkoherra 1892–1898 Albin Viljakainen , kirkkoherranapulainen 1898–1899 Mikko Katila , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Antti Haikola , vt. kirkkoherra 1901 Hugo Alfred Lindeblom , vt. kirkkoherra 1902 Väinö Matias Ropponen , vt. kirkkoherra 1902–1903 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1903–1906 Aksel Armas Elias Roschier , kirkkoherran apulainen 1906–1909 Aksel Armas Elias Roschier , kirkkoherran apulainen 1909– Toivo Manasse Kivekäs, kirkkoherran apulainen 1906–1907 Kustaa Adolf Nyman , kirkkoherran apulainen 1908– Kaarlo Väinö Johannes Pfaler , kirkkoherran apulainen Arkisto Maaningan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–1984. Kansallisarkisto on digitoinut Maaningan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi Karttulan asukkaiden saatua Kuopion piispankäräjillä luvan rakentaa itselleen kirkon 1764. Erotettiin Kuopiosta tuomiokapitulin päätöksillä 2.10.1769 ja 8.11.1769. Kappelin alueesta määrättiin keisarillisella käskykirjeellä 8.9.1830. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi käskykirjeellä 6.10.1862, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Uusi kirkko vihittiin 4.11.1888. Kirkon paloi perustuksiaan myöten pitkänäperjantaina 2.4.1920. Uuden kirkon paikan valinnan johdosta seurakunta jakautui kolmeen osaan 1925; Karttulaan, Tervoon ja kirkosta eronneeseen Karttulan vapaaseurakuntaan. Karttulan kunta perustettiin 1873 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2011. Maakirjakylät Airaksela, Haapamäki, Hautalahti, Humalanniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Knuutila, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä (Koskenpäiväranta), Kuivaniemi, Kuttasalo, Lieteenmäki, Lyytikkälä, Punnonmäki, Riittalampi, Riuttala, Salinmaa, Sammakontaus, Soinlahti (Soinlaks), Tallus, Utrianlahti, Vaarumäki, Valkiaistaival, Vehmasmäki, Viitataival Naapuriseurakunnat Keitele , Kuopio , Kuopion kaupunki, Maaninka , Pielavesi , Rautalampi , Suonenjoki , Vesanto Papisto Papin palkasta tuomiokapitulin päätös 25.4.1798, kuninkaan päätös 16.4.1800 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 2.6.1829, 25.4.1842 ja 26.4.1860. Suostumus papin palkasta vahvistettiin 30.6.1867. Kirkkoherrat 1885–1897 Karl Emil Aejmelæus , ensin vt. kirkkoherra 1900–1931 Eero Hyvärinen 1933–1941 Arvi Isakki Simojoki (Simelius) 1942–1948 Erkki Albert Talasniemi 1949–1953 Martti Aukusti Sinko (Grekula) Kappalaiset 1770–1783 Mathias Landanus 1784–1791 Alexander Invenius 1792–1794 Carl Gustaf Wialen 1797–1804 Karl Gustaf Mollerus 1809–1815 Pehr Joachim Zitting 1809–1859 Johan Meklin 1863–1867 Werner Johan Majander , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1870–1872 Johan Teodor Dahlström 1872–1885 Karl Emil Aejmelaeus 1887–1899 Martin Edvard Snellman 1900–1925 Johan Leopold Elovaara (Eriksson) Ylimääräiset papit 1803–1808 Karl Löfgren , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1808–1809 Karl Gustaf Melartin , välisaarnaaja 1809–1812 Jakob Abraham Hoffrén , kappalaisen apulainen 1813–1814 Klas Anders Lindblad , kappalaisen apulainen 1814–1818 Arvid Johan Sirelius , armovuodensaarnaaja 1835–1836 Johan Kristian Agander , kappalaisen apulainen 1841–1860 Gustaf Borg , kappalaisen apulainen 1848–1863 Gustaf Leonard Meklin , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1865–1867 Adolf Jakob Teodor Skogman , kappalaisen apulainen 1867–1868 Oskar Alfred Voldemar Aurén , armovuodensaarnaaja 1883 Anders Heikkinen , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Martin Edvard Snellman , vt. pitäjänapulainen 1894–1895 Henrik Niiranen , kirkkoherran apulainen 1895 Johan Valfrid Ståhlhammar , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Karl Konstantin Aalto , kirkkoherran apulainen 1896–1900 Otto Pitkänen , kirkkoheran apulainen, vt. kirkkoherra 1899 Antti Haikola , vt. pitäjänapulainen 1901–1902 Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen Kirkonarkisto Karttulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1759–1989. Seurakunnan vt. kappalaisen Carl Löfgrenin vaimo Helena Gustava Colliander pakeni Pielavedelle Suomen sodan aikana 1808–1809. Tällöin myös kaikki kirkon paperit siirrettiin muualle, suurin osa otettiin rouvan mukaan pakoretkelle. Osa kirkonarkistosta hävisi paon aikana. Kansallisarkisto on digitoinut Karttulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuopion kaupunki perustettiin 1776 ja se sai privilegionsa 1782, jonka jälkeen muodostettiin Kuopion jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta. Kaupunkiseurakunta sai oman kappalaisensa 1783. Kuopion jakamaton seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1899; Kuopion kaupunkiseurakunnaksi, Kuopion maaseurakunnaksi ja Vehmersalmen seurakunnaksi, joista ensiksi mainittu toteutui 1917. Kaupunkiseurakunta muodostettiin Kuopion tuomiokirkkoseurakunnaksi 1939. Kuopion maalaiskunnasta liitettiin esikaupunkialueita kaupunkiin 1942 ja lopulta koko maalaiskunta liitettiin kaupunkiin 1969, lukuunottamatta Siilinjärveen liitettyjä Kehvoa, Väänälänrantaa ja Kehvonsaloa. Maaseurakunnasta tuli Kuopion Kallaveden seurakunta, josta muodostettiin myöhemmin yksi Kuopion seurakuntayhtymän seurakunnista. Muut nimet Kuopio domkyrkoförsamling, Kuopio stadsförsamling, Kuopion kaupunkiseurakunta, Kuopion tuomiokirkkoseurakunta Maakirjakylät Enonlahti, Hakkarala, Harjula, Haminanlahti, Hiltulanlahti, Hirvilahti, Hirvimäki, Horsmastenlahti, Julkula, Juonianlahti, Jynkkä, Jänissalo, Jännevirta, Kaislastenlahti, Kasurila, Kehvo, Koivusaari, Kolmisoppi, Kotasalmi, Kurkiharju, Lamperila, Leväis, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Muuruvesi, Niemisjärvi, Niinimäki, Niuvanniemi, Pappila, Pellesmäki, Pelonniemi, Pieksä, Puijo, Putroniemi, Puutosmäki, Puutossalmi, Riistavesi, Rissala, Ritisenlahti, Ritoniemi, Roikansaari, Rytky, Ryönä, Räimä, Räsälä, Savilahti, Savisaari, Sotkaniemi, Toivala, Vaajasalo, Vehmasmäki, Vehmersalmi, Vuorisalo, Väänälänranta Naapuriseurakunnat Karttula , Kuopio , Leppävirta , Maaninka , Siilinjärvi , Suonenjoki , Tuusniemi , Vehmersalmi , Riistavesi Papisto Kaupungin kappalaisen palkasta kirkonkokouksen päätös 5.9.1810 sekä keisarillisen senaatin päätökset 19.8.1823 ja 9.6.1849. Kaupungin osuudesta kirkkoherran vaalissa ja rakennusvelvollisuudesta keisarillinen käskykirje 6.12.1828. Kaupungin osuudesta Julkulan virkataloon käskykirje 17.2.1803 ja kirkkoherran taloon keisarillisen senaatin päätös 29.1.1818. Kirkkoherrat 1922–1927 Vilhelmi Alarik Malmivaara (Malmberg) 1928–1933 Juho Kustaa Saarento Ylimääräiset papit 1922–1924 Juho Einari Ylämäki, vt. kirkkoherra 1922 Vilhelmi Alarik Malmivaara (Malmberg) 1927 Vilho Gabriel Pesonen Arkisto Kuopion kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1805. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1971. Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnalla oli yhteinen talous, hallinto ja kirkonkirjat vuoden 1899 seurakuntajakoon saakka. Kansallisarkisto on digitoinut Kuopion kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Suomen neljänneksi hiippakunnaksi keisarillisella kirjeellä 6.3.1850 ja asetus astui voimaan 1.8.1851. Hiippakunta käsitti aluksi tuomiorovastikunnan, Ylä-Karjalan, Ala-Karjalan, Raahen, Kalajoen, Oulun, Kajaanin ja Lapin rovastikunnat. Keisarillisella kirjeellä 8.10.1895 määrätyn uuden hiippakuntajaon astuttua voimaan supistettiin hiippakuntaa kuitenkin siten, että se käsitti Kuopion läänistä Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin kihlakunnat, jotka muodostivat tuomiorovastikunnan, sekä kaikki Oulun läänin rovastikunnat 1.1.1897. Kuopion hiippakunnan piispanistuin ja tuomiokapituli määrättiin keisarillisella julistuksella 22.2.1898 siirrettäväksi Oulun kaupunkiin alkaen 1.6.1900. Hiippakunnan nimi muutettiin Oulun hiippakunnaksi 17.6.1923. Oulun hiippakuntaan määrättiin uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923 kuulumaan kaikki aiemmin Kuopion hiippakuntaan kuuluneet seurakunnat. Muut nimet Kuopio stift, Oulun hiippakunta, Uleåborgs stift Rovastikunnat Kuopion tuomiorovastikunta , Kajaanin rovastikunta , Kalajoen rovastikunta , Kemin rovastikunta , Lapin rovastikunta , Oulun rovastikunta , Raahen rovastikunta Papisto Piispan palkaksi määrättiin 625 tynnyriä eli 1 030,5 hehtolitraa viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, jotka kuljetuspalkkoineen maksettiin kuukausittain rahassa edellisen vuoden keskiverohinnan mukaan Kuopion läänin rahastosta. Piispalle maksettiin virkatalon puuttuessa korvaukseksi 500 hopearuplaa eli 2 000 markkaa vuodessa valtion varoista sekä asunto Kuopion kaupungissa. Piispan palkasta ja korvauksista keisarilliset käskykirjeet 18.3.1850, 13.12.1850 ja 16.3.1860. Tuomiokapitulin asessorit saivat vuotuista palkkaa 3 000 markkaa, jonka lisäksi ne asessorit, jotka muuttivat muualta, saivat 1000 markkaa sekä muuuttoavuksi 500 markkaa virkaan tullessa ja 500 markkaa siitä lähtien keisarillisella käskykirjeellä 25.7.1883. Tuomiokapitulin sihteerien palkka oli 3000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa keisarillisella asetuksella 12.5.1870 sekä 500 markkaa korotusta viisi ja kymmenen vuotta palveltuaan keisarillisella käskykirjeellä 23.9.1896. Tuomiokapitulin notaarien palkka oli 2000 markkaa ja palkkio 500 markkaa keisarillisella käskykirjeellä 25.11.1885. Lisäksi sihteerit ja notaarit saivat lunastuksen asiakirjoista, ja se heistä, jonka tuomiokapituli määräsi rahastoja hoitamaan, jonkin hoito-osan hänen hallussaan olleista varoista. Tuomiokirkolla ei ollut omaa taloudenhoitajaa. Piispat 1851–1884 Robert Valentin Frosterus 1885–1897 Gustaf Johansson 1897–1899 Otto Immanuel Colliander 1900–1936 Juho Rudolf Koskimies (Forsman) Arkisto Kuopion eli Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1851–1997. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Alkuaan Uudenkirkon emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan Hatjalahden nimellä 1619 ja jossa oli oma kappalainen ainakin 1684. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Katariinan nimikko ja nimi mainitaan vielä vuonna 1759 rakennetullakin kirkolla. Uudenkirkon kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen Kuolemajärvelle keisarin käskykirjeellä 16.1.1847. Erotettiin Uudestakirkosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 19.1.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran ja tämän palkkaaman apulaisen hoidettavaksi. Koiviston Näykkilän kylä liitettiin Kuolemajärveen Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.5.1895. Kuolemajärven kunta perustettiin 1871. Kuolemajärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kuolemajärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kuolemajärven asukkaat sijoitettiin Askaisiin, Taivassaloon, Kustaviin, Velkualle, Rymättylään, Kakskertaan, Vahtoon, Paattisille, Auraan, Tarvasjoelle, Maariaan, Raisioon, Ruskoon, Maskuun, Naantaliin, Lemulle, Nousiaisiin ja Mietoisiin. Muut nimet Hatialahti, Hatialaks, Hatjalahti, Pyhä Katariina, S:t Katarina Maakirjakylät Akkala, Hatjalahti, Huumola, Inkilä, Järvenpää (Träskända), Karjalainen, Kaukjärvi, Kipinola, Kolkkola, Kuolemajärvi, Laasola, Muurila, Näykki, Pentikkälä (Bengtikelä), Pihkola, Pinoniemi, Seivästö, Summa, Taatila, Työppölä, Yläkirjola Naapuriseurakunnat Heinjoki , Johannes , Koivisto , Muolaa , Uusikirkko , Viipurin maaseurakunta Papisto Kirkkoherrat 1864–1877 Niklas Emanuel Tengén 1878–1880 Gustaf Adolf Sivenius 1883–1897 Oskar Vilhelm Vilskman 1899–1908 Martin Edvard Snellman 1911–1914 Heikki Hukkanen 1918–1930 Kaarlo Reetrikki Sorri , nimitettiin virkaan 1916 1932–1949 Erkki Julius Valentin Gummerus Kappalaiset 1684–1728 Henrik Elimaeus 1732–1737 Anders Wasenius 1741–1751 Gustaf Palander 1753–1763 Johan Herlin –1769 Michael Blomgren 1769–1783 Jakob Forssman 1784–1792 Kristian Hornborg 1792–1793 Jakob Molin 1794–1797 Isaak Emanuel Europaeus 1798–1806 Jonas Corpaeus 1807–1817 Fredrik Grenqvist 1819–1823 Georg Alexander Örn 1823–1834 Peter Adolf Vahlberg 1836–1846 Anders Henrik Hornborg 1846–1853 Alexander Benedikt Zilliacus 1853–1864 Niklas Emanuel Tengén Viralliset apulaiset 1918–1926 Kaarle Adolf Viika (Wikman) 1926 Julius Utriainen 1926–1928 Otto Akseli Myyryläinen 1928–1929 Akseli Elomaa 1932 Arvi Kujala 1934 Oiva Kojo 1935–1936 Kaarlo Ilmari Teppo 1936–1938 Olavi Airas 1938–1945 Toivo Roivas Ylimääräiset papit 1806–1807 Fredrik Grenqvist, vt. kappalainen 1817 Georg Alexander Örn , vt. kappalainen 1817–1819 Peter David Starck , vt. kappalainen 1834–1836 David Brummer , vt. kappalainen 1877–1878 Ernst Robert Harlin , vt. kirkkoherra 1880–1881 Johan Emil Lindegren , vt. kirkkoherra 1881–1883 Matias Takala , vt. kirkkoherra 1897–1899 Heikki Hukkanen , vt. kirkkoherra 1908–1911 Karl Eliel Mela (Malmberg ), vt. kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja 1909 Anshelm Pärnänen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1918– Kaarlo August Piironen, vt. kirkkoherra Arkisto Kuolemajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1773 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1752–1989. Seurakunnan pappila syttyi tuleen 14.6.1905, mutta palo saatiin tuolloin sammutetuksi. Sen sijaan pappila paloi poroksi 23.3.1908, jolloin kirkkoherra Martin Edvard Snellman kuoli sydänhalvaukseen mutta kirkonarkisto pelastui suurelta osin. Seurakunnan kirkkoherranviraston myöhemmin antaman ilmoituksen mukaan pappilan vuoden 1908 palossa tuhoutuivat rippikirjat vuosilta 1752-1768, inventaariluettelo, konspeteja syntyneistä ja muista, kaikki sisään tulleet muuttokirjat, kaikki kuulutukset, kuusi painettua kirjaa sekä muun muassa hopeinen öylättirasia, tinainen rippikalkki sekä vanhan kansliapöydän mukana palanut vanha kynttiläkruunu. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kuolemajärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)