Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen Halolan kylään Maaningalle annettiin noin 1764 ja sinne asetettiin oma pappi kirkon valmistuttua 1767. Uusi kirkko rakennettiin 1826–1840. Kappelin rajoista annettiin keisarillinen päätös 8.9.1830. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1871. Maaningalle perustettiin kansanopisto 1895. Pielaveden Haatalan kyläkunta ja Tuovilanlahden kylän kaikki muut tilat paitsi rekisterinumerot 6 ja 8 määrättiin siirrettäväksi Maaningan seurakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 15.8.1895. Seurakunnan rajakyliä liitettiin perustettuun Kasurilan eli Siilinjärven seurakuntaan 1908. Maaningan kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2015.
Muut nimet
Maaninga
Kylät
Haatala, Halola, Hamula, Jynkänniemi, Käärmelahti, Kurolanlahti, Lappetelä, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Väänälä, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätöksissä 25.4.1798 ja 14.12.1839 sekä kuninkaan päätöksessä 16.4.1800, maaherran 6.5.1821 ja keisarillisen senaatin 19.12.1857.
Kirkkoherrat
1886–1900 Axel Fredrik Hahl
1901–1902 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius
1903– Elias Evert Roschier
Kappalaiset
1767–1787 Klemens Sirelius
1790–1815 Samuel Eilard Agander
1817–1834 Karl Gustaf Björklund
1841–1870 Nils Gustaf Jack, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1806 Anders Johan Holmsten, vt. kappalainen
1806–1807 Anders Henrik Vinter, vt. kappalainen
1807–1808 Anders Grahn, vt. kappalainen
1808–1812 Erik Terenius, vt. kappalainen
1812–1815 Jakob Abraham Hoffrén, vt. kappalainen
1815 Johan Erik Beyrath, vt. kappalainen
1815–1816 Karl Gabriel Lyra, vt. kappalainen
1816–1817 Johan Selén, vt. kappalainen
1823–1825 David Arenius, vt. kappalainen
1827–1828 Erik Niklander, kappalaisen apulainen
1830 Gustaf Gabriel Bonsdorff, vt. kappalainen
1830–1833 Klas Kristian Albert Tötterman, vt. kappalainen
1833 Peter Eskling, vt. kappalainen
1834–1841 Nils Gustaf Jack, vt. kappalainen
1852–1858 Erik Saurén, kappalaisenapulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen
1858–1860 Jakob Helenius, kirkkoherranapulainen
1859–1861 Gabriel Vilhelm Melart, kappalaisen sijainen
1860–1866 Evert Brynolf von Konow, kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen
1866–1867 Johan Sahlman, kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen
1867–1870 Samuel Porthan, kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen
1870–1877 Axel Fredrik Hahl, vt. kappalainen
1877–1885 Elias Evert Roschier, välisaarnaaja
1885–1886 Karl Eliel Malmberg, vt. kirkkoherra
1892–1898 Albin Viljakainen, kirkkoherranapulainen
1898–1899 Mikko Katila, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Antti Haikola, vt. kirkkoherra
1901 Hugo Alfred Lindeblom, vt. kirkkoherra
1902 Väinö Matias Ropponen, vt. kirkkoherra
1902–1903 Emil Oskar Ojala, vt. kirkkoherra
1903–1906 Aksel Armas Elias Roschier, kirkkoherran apulainen
1906–1909 Aksel Armas Elias Roschier, kirkkoherran apulainen
1909– Toivo Manasse Kivekäs, kirkkoherran apulainen
1906–1907 Kustaa Adolf Nyman, kirkkoherran apulainen
1908– Kaarlo Väinö Johannes Pfaler, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Maaningan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–1984.
Kansallisarkisto on digitoinut Maaningan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.