Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi Karttulan asukkaiden saatua Kuopion piispankäräjillä luvan rakentaa itselleen kirkon 1764. Erotettiin Kuopiosta tuomiokapitulin päätöksillä 2.10.1769 ja 8.11.1769. Kappelin alueesta määrättiin keisarillisella käskykirjeellä 8.9.1830. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi käskykirjeellä 6.10.1862, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Uusi kirkko vihittiin 4.11.1888. Kirkon paloi perustuksiaan myöten pitkänäperjantaina 2.4.1920. Uuden kirkon paikan valinnan johdosta seurakunta jakautui kolmeen osaan 1925; Karttulaan, Tervoon ja kirkosta eronneeseen Karttulan vapaaseurakuntaan. Karttulan kunta perustettiin 1873 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2011.
Maakirjakylät
Airaksela, Haapamäki, Hautalahti, Humalanniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Knuutila, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä (Koskenpäiväranta), Kuivaniemi, Kuttasalo, Lieteenmäki, Lyytikkälä, Punnonmäki, Riittalampi, Riuttala, Salinmaa, Sammakontaus, Soinlahti (Soinlaks), Tallus, Utrianlahti, Vaarumäki, Valkiaistaival, Vehmasmäki, Viitataival
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papin palkasta tuomiokapitulin päätös 25.4.1798, kuninkaan päätös 16.4.1800 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 2.6.1829, 25.4.1842 ja 26.4.1860. Suostumus papin palkasta vahvistettiin 30.6.1867.
Kirkkoherrat
1885–1897 Karl Emil Aejmelæus, ensin vt. kirkkoherra
1900–1931 Eero Hyvärinen
1933–1941 Arvi Isakki Simojoki (Simelius)
1942–1948 Erkki Albert Talasniemi
1949–1953 Martti Aukusti Sinko (Grekula)
Kappalaiset
1770–1783 Mathias Landanus
1784–1791 Alexander Invenius
1792–1794 Carl Gustaf Wialen
1797–1804 Karl Gustaf Mollerus
1809–1815 Pehr Joachim Zitting
1809–1859 Johan Meklin
1863–1867 Werner Johan Majander, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1870–1872 Johan Teodor Dahlström
1872–1885 Karl Emil Aejmelaeus
1887–1899 Martin Edvard Snellman
1900–1925 Johan Leopold Elovaara (Eriksson)
Ylimääräiset papit
1803–1808 Karl Löfgren, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1808–1809 Karl Gustaf Melartin, välisaarnaaja
1809–1812 Jakob Abraham Hoffrén, kappalaisen apulainen
1813–1814 Klas Anders Lindblad, kappalaisen apulainen
1814–1818 Arvid Johan Sirelius, armovuodensaarnaaja
1835–1836 Johan Kristian Agander, kappalaisen apulainen
1841–1860 Gustaf Borg, kappalaisen apulainen
1848–1863 Gustaf Leonard Meklin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1865–1867 Adolf Jakob Teodor Skogman, kappalaisen apulainen
1867–1868 Oskar Alfred Voldemar Aurén, armovuodensaarnaaja
1883 Anders Heikkinen, kirkkoherran apulainen
1886–1887 Martin Edvard Snellman, vt. pitäjänapulainen
1894–1895 Henrik Niiranen, kirkkoherran apulainen
1895 Johan Valfrid Ståhlhammar, kirkkoherran apulainen
1895–1896 Karl Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen
1896–1900 Otto Pitkänen, kirkkoheran apulainen, vt. kirkkoherra
1899 Antti Haikola, vt. pitäjänapulainen
1901–1902 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen
Kirkonarkisto
Karttulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1759–1989.
Seurakunnan vt. kappalaisen Carl Löfgrenin vaimo Helena Gustava Colliander pakeni Pielavedelle Suomen sodan aikana 1808–1809. Tällöin myös kaikki kirkon paperit siirrettiin muualle, suurin osa otettiin rouvan mukaan pakoretkelle. Osa kirkonarkistosta hävisi paon aikana.
Kansallisarkisto on digitoinut Karttulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Σχόλια