top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Karttula

Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun Karttulan asukkaat saivat Kuopion piispankäräjillä luvan rakentaa itselleen kirkon 1764. Erotettiin Kuopiosta tuomiokapitulin päätöksillä 2.10.1769 ja 8.11.1769. Kappelin alueesta määrättiin keisarillisella käskykirjeellä 8.9.1830. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi käskykirjeellä 6.10.1862, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Uusi kirkko vihittiin 4.11.1888. Kirkon paloi perustuksiaan myöden pitkänäperjantaina 2.4.1920 ja uuden kirkon paikan valinnan johdosta seurakunta jakautui kolmeen osaan 1925: Karttulaan, Tervoon ja kirkosta eronneeseen Karttulan vapaaseurakuntaan. Karttulan kunta perustettiin 1873 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2011.


Kylät

Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Käpysalo, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttasalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Punnonmäki, Riitlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammankontaus, Soidinlahti, Tallus, Utrianlahti, Vaarunjärvi, Valkeistaival, Viitataival


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papin palkasta tuomiokapitulin päätös 25.4.1798, kuninkaan päätös 16.4.1800 sekä keisarillisen senaatin päätökset 2.6.1829, 25.4.1842 ja 26.4.1860. Suostumus papin palkasta vahvistettiin 30.6.1867.


Kirkkoherrat

1885–1897 Karl Emil Aejmelæus, ensin vt. kirkkoherra

1900–1931 Eero Hyvärinen


Kappalaiset

1770–1783 Mathias Landanus

1784–1791 Alexander Invenius

1792–1794 Carl Gustaf Wialen

1809–1859 Johan Meklin

1863–1867 Werner Johan Majander, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset


Ylimääräiset papit

1803–1808 Karl Löfgren, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1808–1809 Karl Gustaf Melartin, välisaarnaaja

1809–1812 Jakob Abraham Hoffrén, kappalaisen apulainen

1813–1814 Klas Anders Lindblad, kappalaisen apulainen

1814–1818 Arvid Johan Sirelius, armovuodensaarnaaja

1835–1836 Johan Kristian Agander, kappalaisen apulainen

1841–1860 Gustaf Borg, kappalaisen apulainen

1848–1863 Gustaf Leonard Meklin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1865–1867 Adolf Jakob Teodor Skogman, kappalaisen apulainen

1867–1868 Oskar Alfred Voldemar Aurén, armovuodensaarnaaja

1883 Anders Heikkinen, kirkkoherran apulainen

1886–1887 Martin Edvard Snellman, vt. pitäjänapulainen

1894–1895 Henrik Niiranen, kirkkoherran apulainen

1895 Johan Valfrid Ståhlhammar, kirkkoherran apulainen

1895–1896 Karl Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen

1896–1900 Otto Pitkänen, kirkkoheran apulainen, vt. kirkkoherra

1899 Antti Haikola, vt. pitäjänapulainen

1901–1902 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen

 

Kirkonarkisto


Karttulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1759–1989.


Seurakunnan vt. kappalaisen Carl Löfgrenin vaimo Helena Gustava Colliander pakeni Pielavedelle Suomen sodan aikana 1808–1809. Tällöin myös kaikki kirkon paperit siirrettiin muualle, suurin osa rouvan mukaan pakoretkelle. Osa kirkonarkistoa hävisi mainitun paon aikana.


Linkit

23 katselukertaa

Hae

bottom of page