Perustettiin Längelmäen emäseurakunnan kappeliksi 1693, jolloin uusi kirkko rakennettiin. Emäseurakunnan kappalaisen tosin mainitaan olleen sijoitettuna Kuorevedelle jo 1640. Ensimmäisen kirkkorakennuksen sanotaan olleen kirkkotupa eli saarnahuone. Kolmas kirkko rakennettiin 1779. Hakemukseen tulla erotetuksi Längelmäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltävä vastaus 20.1.1862 mutta erottamiseen suostuttiin sittemmin 1.12.1873 Keisarillisen senaatin päätöksellä. Ero totetui 1881 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kuntaan 2001.
Maakirjakylät
Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltila (Kaldela), Kavala, Kerte, Kolhi, Kolosalmi, Kuusjärvi, Liponsalmi, Pihlaisto, Pitkänen, Suinula, Särkilahti, Vedenpää, Vähäsalmi (Wessari)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalo oli autio kruununtila 1688. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 26.6.1752.
Kirkkoherrat
1881–1907 Axel August Hellsten
1910–1912 Frans Oskar Lampola
1914–1918 Karl Teodor Nikolai Hulkkonen
1919–1930 Johan Ferdinand Ristikankare
1931–1953 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä)
Kappalaiset
1640–1667 Andreas Thomae
1668–1678 Andreas Henrici Lilius
1678–1679 Elias Roos
1679–1699 Jöran (Georgius) Herpman
1699–1727 Axel Palander
1719–1722 Anders Rilander
1727–1759 Johan Lucander
1760–1768 Kristian Flodberg
1769–1772 Erik Johan Elfvenberg
1775–1785 Thomas Rikberg
1785–1810 Anders Johan Salvenius
1814–1821 Karl Henrik Bergroth
1822–1836 Henrik Konsin
1838–1850 Erik Vilenius
1852–1854 Gustaf Adolf Hornborg
1855–1867 Emil Ferdinand Bergroth
1867–1873 Edvard Fritjof Reinius
1875–1881 Axel August Hellsten
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1698 Johannes Lucander
1703–1723 Gabriel Lagus
1718–1719 Abraham Palander
1719–1723 Anders Rilander
1724–1727 Johannes Lucander
1727–1734 Carl Indrenius
1735–1760 Christian Flodberg
1761–1769 Eric Johan Elfvenberg
1770–1775 Thomas Rikberg
1776–1785 Anders Johan Salvenius
1787–1790 Abraham Fredrik Palander
1791–1803 Anders Salovius
1804–1813 Carl Henric Bergroth
1815–1816 Gustaf Juvander
1817–1824 Benjamin Wilhelm von Pfaler
1825– Anders Gabriel Wikman
Ylimääräiset papit
1783–1790 Anders Sundström, kappalaisen apulainen
1807–1814 Gustaf Juvander, kappalaisen apulainen
1816–1818 Isak Johan Vellenius, kappalaisen apulainen
1821–1822 Anders Gabriel Vikman, välisaarnaaja
1836–1837 Johan Lagerstedt, välisaarnaaja
1849–1852 Oskar Olof Wirzenius, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1852 Gustaf Adolf Hornborg, välisaarnaaja
1852–1853 Johan Gabriel Vikman, välisaarnaaja
1853–1855 Anders Abraham Favorin, välisaarnaaja
1861 Karl Gustaf Bergroth, vt. kappalainen
1862 Johan Adolf Lindström, vt. kappalainen
1873–1875 Jakob Juselius, vt. kappalainen
1895–1898 Isak Virtanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1898 Paul Gustaf Vikman, vt. kirkkoherra
1906–1907 Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran apulainen
1907–1908 Uno Nils Oskar Holmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1908 Heikki Haapanen, vt. kirkkoherra
1908–1909 Kustaa Emil Erander, vt. kirkkoherra
1909 Emil Hjalmar Vaaramo, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1909–1910 Kaarle Kustaa Klockarila, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Kuoreveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1659–1910.
Kansallisarkisto on digitoinut Kuoreveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments