Perustettiin Suomen neljänneksi hiippakunnaksi keisarillisella kirjeellä 6.3.1850 ja asetus astui voimaan 1.8.1851. Hiippakunta käsitti aluksi tuomiorovastikunnan, Ylä-Karjalan, Ala-Karjalan, Raahen, Kalajoen, Oulun, Kajaanin ja Lapin rovastikunnat. Keisarillisella kirjeellä 8.10.1895 määrätyn uuden hiippakuntajaon astuttua voimaan supistettiin hiippakuntaa kuitenkin siten, että se käsitti Kuopion läänistä Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin kihlakunnat, jotka muodostivat tuomiorovastikunnan, sekä kaikki Oulun läänin rovastikunnat 1.1.1897. Kuopion hiippakunnan piispanistuin ja tuomiokapituli määrättiin keisarillisella julistuksella 22.2.1898 siirrettäväksi Oulun kaupunkiin alkaen 1.6.1900. Hiippakunnan nimi muutettiin Oulun hiippakunnaksi 17.6.1923. Oulun hiippakuntaan määrättiin uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923 kuulumaan kaikki aiemmin Kuopion hiippakuntaan kuuluneet seurakunnat.
Muut nimet
Kuopio stift, Oulun hiippakunta, Uleåborgs stift
Rovastikunnat
Kuopion tuomiorovastikunta, Kajaanin rovastikunta, Kalajoen rovastikunta, Kemin rovastikunta, Lapin rovastikunta, Oulun rovastikunta, Raahen rovastikunta
Papisto
Piispan palkaksi määrättiin 625 tynnyriä eli 1 030,5 hehtolitraa viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, jotka kuljetuspalkkoineen maksettiin kuukausittain rahassa edellisen vuoden keskiverohinnan mukaan Kuopion läänin rahastosta. Piispalle maksettiin virkatalon puuttuessa korvaukseksi 500 hopearuplaa eli 2 000 markkaa vuodessa valtion varoista sekä asunto Kuopion kaupungissa. Piispan palkasta ja korvauksista keisarilliset käskykirjeet 18.3.1850, 13.12.1850 ja 16.3.1860.
Tuomiokapitulin asessorit saivat vuotuista palkkaa 3 000 markkaa, jonka lisäksi ne asessorit, jotka muuttivat muualta, saivat 1000 markkaa sekä muuuttoavuksi 500 markkaa virkaan tullessa ja 500 markkaa siitä lähtien keisarillisella käskykirjeellä 25.7.1883. Tuomiokapitulin sihteerien palkka oli 3000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa keisarillisella asetuksella 12.5.1870 sekä 500 markkaa korotusta viisi ja kymmenen vuotta palveltuaan keisarillisella käskykirjeellä 23.9.1896. Tuomiokapitulin notaarien palkka oli 2000 markkaa ja palkkio 500 markkaa keisarillisella käskykirjeellä 25.11.1885. Lisäksi sihteerit ja notaarit saivat lunastuksen asiakirjoista, ja se heistä, jonka tuomiokapituli määräsi rahastoja hoitamaan, jonkin hoito-osan hänen hallussaan olleista varoista. Tuomiokirkolla ei ollut omaa taloudenhoitajaa.
Piispat
1851–1884 Robert Valentin Frosterus
1885–1897 Gustaf Johansson
1897–1899 Otto Immanuel Colliander
1900–1936 Juho Rudolf Koskimies (Forsman)
Arkisto
Kuopion eli Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1851–1997. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.