Alkuaan Föglön emäseurakunnan kappelina, jonka kirkkona käytettiin aluksi Hamnön saarella sijainneen fransiskaaniluostarin kirkkoa. Luostari mainitaan 1462–1526 ja sen kirkon korkean tornin kerrotaan aikoinaan murtaneen kirkon katon kovassa itämyrskyssä. Uusi kirkko rakennettiin 1646. Rahat kirkon rakentamista varten saatiin eräästä tammipuulastissa olleesta haaksirikkoon joutuneesta Riian laivasta. Seurakunnnan asemasta kappelina Keisarillisen senaatin käskykirje 19.1.1860. Vuodesta 1861 alkaen Sottungan ja Kökarin kappalaisen virkoja hoiti käytännössä sama pappi vaikka virkoja ei koskaan virallisesti yhdistettykään. Tämä asiantila mainitaan ainakin vielä Keisarillisen senaatin julistuksessa 8.3.1898. Erotettiin Föglöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1905. Ero totetui 1.8.1908 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana. Kökarin kunta perustettiin 1908. Maakirjakylät Finnö, Hamnö, Hellsö, Karlby, Kyrksgårdö, Öfverboda, Österbygge Naapuriseurakunnat Föglö , Houtskari , Korppoo , Sottunga Papisto Kappalaisen virkatalo sijaitsi vanhan fransiskaaniluostarin maalla. Kappalaisen vaalista Kökarin emäseurakunnan kirkossa Keisarillisen senaatin päätös 14.6.1861. Kirkkoherrat 1908–1909 Arno Sonck, vt. kirkkoherra 1909 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1909–1919 Arnold Werner Lindfors, vt. kirkkoherra 1920–1922 Sigurd Vilhelm Öhrnberg, vt. kirkkoherra 1922–1924 Juho Edvard Törnroos , vt. kirkkoherra 1924–1926 Oskar Uno Gräsbäck, vt. kirkkoherra 1926–1928 Erik Martin Perman, vt. kirkkoherra 1928–1930 Juho Edvard Törnroos , vt. kirkkoherra 1930–1932 Nils–Erik Palmén, vt. kirkkoherra 1932–1935 Paul Evert Lindholm, vt. kirkkoherra 1935 Gustav Olof Kvist, vt. kirkkoherra 1937–1948 Runar Valfrid Backman, vt. kirkkoherra 1948–1949 Pehr Algot Lundberg 1949–1957 Anders Pass Kappalaiset 1578 Eschill 1590–1603 Erich Martini 1616 Sigfirdus Canuti 1625–1629 Clemens Georgii 1630–1640 Ericus Nicolai 1641–1670 Gabriel Olai Hamnodius 1671–1678 Petrus Portulinus 1678–1697 Ericus Portulinus 1698–1739 Ericus Lindqvist 1739–1758 Simon Sachrelius 1755 Anders Fagerlund 1759–1763 Karl Ekroth 1763–1788 Anders Fagerlund 1789–1790 Johan Ledmark 1791–1814 Anders Vengren 1816–1821 Henrik Johan Holmberg 1823–1859 Adolf Magnus Lundenius Ylimääräiset papit 1755–1763 Anders Fagerlund , kappalaisen apulainen 1788–1791 Anders Wengren , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1821–1823 Jakob Holm , välisaarnaaja 1846–1847 Johan Porthén , kappalaisen apulainen 1848–1852 Richard Teofil Pontelius , kappalaisen apulainen 1852–1853 Johan August Valdstedt , kappalaisen apulainen 1853–1854 Vilhelm Carlstedt , kappalaisen apulainen 1854–1855 Karl Isak Ridderborg , kappalaisen apulainen 1855–1859 Karl Fabian Springert , kappalaisen apulainen 1859 Anton Grönholm , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1860 Anders Alexander Hartzell , välisaarnaaja 1861 Karl Henrik Tervanen , välisaarnaaja 1861–1870 Frans Viktor Grönroos , vt. kappalainen (Sottungan kanssa yhteinen) 1870–1873 Jakob Pohjonen , vt. kappalainen 1873–1875 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen 1875–1876 David Sirenius , vt. kappalainen 1876–1882 Vilhelm Adrian Mandellöf , vt. kappalainen 1882–1889 Frans Bernhard Inberg , vt. kappalainen 1889–1890 Erik Gabriel Stenfors , vt. kappalainen 1890–1895 Viktor Reinhold Ingman , vt. kappalainen 1895–1897 Alfred Johannes Bäck , vt. kappalainen 1897–1899 August Tobias Vilenius , vt. kappalainen 1899–1900 Henrik Vilhelm Lindgren , vt. kappalainen 1900 Johan Albert Lundelin , vt. kappalainen 1900–1903 Isak Elenius , vt. kappalainen 1903–1908 Juho Edvard Törnroos , vt. kappalainen, myös Sottungassa vuodesta 1904 Arkisto Kökarin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1697, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Kökarin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Kökarin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen annettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 4.4.1764. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1856, jolloin seurakunnan kirkkoherra määrättiin palkkaamaan virallinen apulainen. Tämä sääntö lakkautettiin myöhemmin uuden palkkausjärjestyksen myötä. Seurakunnan kirkon pärekatto syttyi tuleen 10.5.1936, mutta palo saatiin sammumaan alkuunsa. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Maakirjakylät Haapajärvi, Kärsämäki, Saviselkä, Wenetpalo Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Haapavesi , Piippola , Pyhäjärvi , Pyhäntä Papisto Suostumuns papin palkasta tehtiin 14.3.1773. Kirkkoherran vastikejyvät 5,19 hehtolitran viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1862–1887 Berndt Leonard Frosterus 1888–1898 Karl Gustaf Elfving 1899–1902 Otto Alfred Tenlén 1905–1911 Frans Ferdinand Alcenius 1913–1925 Albert Talasniemi 1929–1944 Väinö Oskari Torvela 1947– Aaro Heikki Ahti Kappalaiset 1774–1786 Johan Erici Frosterus 1787–1807 Jakob Laurin 1808–1812 Johan Lagus 1813–1817 Mikael Österberg 1818–1823 Elias Jeremias Fonselius 1825–1827 Erik Ticklén 1829–1843 Gabriel Anders Chydenius 1847–1861 Berndt Leonard Frosterus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1778– Jakob Laurin , kappalaisen apulainen 1806–1807 Aron Vigell , kappalaisen viran virkavuodensaarnaaja 1812–1814 Erik Ganander , välisaarnaaja 1817–1818 Elias Jeremias Fonselius , välisaarnaaja 1822–1823 Karl Matias Kranck , kappalaisen apulainen 1823–1824 Zefanias Simelius , armovuodensaarnaaja 1824–1825 Johan Leonard Gumerus , armovuodensaarnaaja 1843–1845 Johan Fredrik Reinholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1845–1847 Zakris Castrén , armovuodensaarnaaja 1867–1868 Johannes Schwarzenberg , kirkkoherran apulainen 1868 August Holmström , kirkkoherran apulainen 1868–1870 Jonatan Montin , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Antti Hulkkonen , kirkkoherran apulainen 1871–1872 Erik Snellman , kirkkoherran apulainen 1872–1874 Henrik Schwartzenberg , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Nils Johan Lukander , kirkkoherran apulainen 1875–1885 Karl Gustaf Elfving , kirkkoherran apulainen 1885–1886 Anton Lagus , kirkkoherran apulainen 1886 Henrik August Wichmann , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Karl Johan Vartiainen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1897 Kaarle Aukusti Pohjola , vt. kirkkoherra 1898 Kustaa Adolf Flod , vt. kirkkoherra 1898–1899 Alfred (Aali) Riihimäki , vt. kirkkoherra 1902–1903 Pekka Leskinen , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1903–1904 Viktor Emil Lagus , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1904–1905 Jooseppi Lescelius , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1908 Albert Talasniemi , vt. kirkkoherra 1909 Lauri Mustakallio, vt. kirkkoherra 1909 Kaarlo Zefanias Simelius , vt. kirkkoherra 1910–1913 Alfred Virkkula, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1925–1929 Kaarlo Jalmari Heikinheimo, vt. kirkkoherra 1944–1947 Eino Vilpas Eskola, virka– ja armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Kärsämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1776, vihittyjen osalta vuodesta 1769 ja kuolleiden osalta vuodesta 1775. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1763–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Kärsämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kärkölän ja Kosken pitäjät kuuluivat Tennilän nimismiehenpitäjään, joka mainitaan jo 1458. Kärkölässä sijaitsi Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Tennilän kappeli, joka mainitaan autiona 1547. Aluksi Hollolan papisto piti kappelissa jumalanpalveluksia, kunnes oma kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 1711. Kirkko rakennettiin 1754. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella kirjeellä 4.11.1867. Uusi kirkko rakennettiin tiilestä 1887–1889 ja se vihittiin käyttöön 29.9.1889. Kärkölän kunta perustettiin 1867. Muut nimet Tennilä, Kirkkola Maakirjakylät Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala (Suivala), Kärkölä, Lappila, Lill-Sattiala, Maavehmaa, Marttila, Nikinoja, Uusikylä, Vähä-Sattiala Naapuriseurakunnat Hausjärvi , Hollola , Hämeenkoski, Lammi , Mäntsälä , Orimattila Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 25.10.1816, 3.4.1840 ja 21.10.1853. Virkatalo oli alkuaan autiotila ja sen rakennuksista maaherran päätös 5.6.1738. Virkatalosta lohkaistiin rautatietä varten 3,31 tynnyrinalaa maata. Kappalainen Matias Sunell lahjoitti seurakunnalle 2 000 ruplaa pitäjänkoulumestarin palkkaamiseksi 28.6.1836 ja nämä varat annettiin tuomiokapitulin hoidettaviksi. Kirkkoherrat 1888–1910 Johan Emil Lindegren 1911– Vihtori Pusa Kappalaiset Jakob Etholenius 1711–1724 Krister Stephander 1726–1748 Zacharias Colliander 1748–1776 Gabriel Lyra 1778–1804 Erik Melartin 1806 Thomas Neovius 1810–1839 Matias Sunell 1842–1885 Johan Fredrik Palm , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1804–1810 Gustaf Lindros , kappalaisen apulainen, armovuoden ja välisaarnaaja 1811–1813 Gustaf Varén , kappalaisen apulainen 1815–1817 Kristian Joakim Åkerman , kappalaisen apulainen 1819–1827 Georg Alvenius 1828–1834 Karl Johan Veckman , kappalaisen sijainen 1834–1842 Johan Fredrik Palm , kappalaisen sijainen 1846 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1846–1848 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1850–1851 Johan Fredrik Niloni , kappalaisen apulainen 1858 Karl Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1859 Konrad Edvard Tornberg , kappalaisen apulainen 1860 Vilhelm Sjöström , kappalaisen apulainen 1864–1865 Gustaf Robert Böök , kappalaisen sijainen 1865–1869 Gustaf Adolf Sivenius , kappalaisen sijainen 1869–1874 Matias Helenius , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra 1874–1884 Karl David Axel Hirn , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra 1884–1888 Johan Emil Lindegren , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra 1900 Frans Vihtori Leino , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra Arkisto Kärkölän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1728. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1924. Kansallisarkisto on digitoinut Kärkölän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kokkolan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkko rakennettiin 1764 ja vihittiin käyttöön Pyhän Kolminaisuuden kirkkona 1765. Kälviän kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuulunut Ullava perustettiin saarnahuonekunnaksi 1783 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Seurakuntaan liitettiin Lohtajan Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 keisarillisella käskykirjeellä 22.11.1897. Muut nimet Kelviå Maakirjakylät Alaviirret, Jokikylä, Kivilahti, Korpilahti, Kälviä, Marinkainen, Peltokorpi, Närvilä, Påras, Ruotsala, Rössi, Wälikylä, Väliviirret Naapuriseurakunnat Alaveteli , Halsua , Kannus , Kokkola , Kruunupyy , Lestijärvi , Lohtaja , Toholampi , Ullava Papisto Kumpulan virkatalon antoi kreivi Per Brahe kirjeellä 18.3.1649. Papiston palkasta tehtiin suostumus 18.2.1735. Vastikejyvistä kirkkoherralle keisarin päätös 11.9.1734. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenyksinä maksettiin nelikko suolattua kalaa jokaiselta merikalastusta harjoittavalta veneeltä ja palkkaus jaettiin papiston kesken siten, että kirkkoherra sai 2/3 osaa ja kappalainen 1/3 osan. Kirkkoherrat 1639–1641 Johannes Simonis Nurka 1641–1658 Petrus Johannis Prochæus 1660–1674 Martinus Michaelis Peitzius 1674–1683 Olaus Marci Kelhevius 1685 Henricus Olai Kelhevius 1686–1687 Gustavus Cajanus 1687–1714 Ericus Essevius 1720–1731 Ericus Falander 1732–1739 Johan Salmenius 1739–1757 Matthias Pazelius 1758–1782 Martin Peitzius 1782–1784 Johan Hydenius 1785–1792 Johan Gummerus 1794–1806 Elias Alcenius 1808–1813 Kristofer Carlenius 1816–1823 Karl Gustaf Elfving , vanhempi 1824–1832 Emanuel Salmenius 1835–1856 Erik Henrik Holm 1858–1883 Lars Magnus Castrén 1885–1897 Jonatan Ingman 1898–1907 Karl Gustaf Elfving , nuorempi 1909–1913 Kaarlo Jooseppi Kivekäs 1914–1915 Wilhelm Oskari Lampo 1919–1925 Hannes Keijola 1926–1932 Hille Elias Sipilä 1936–1958 Johannes Kaukovaara Kappalaiset 1641–1674 Olaus Marci Kelhevius 1674–1693 Matthias Olai Carlagius 1694–1728 Johannes Gustavi Öhrn 1728–1745 Johan Andreæ Cajanus 1748–1785 Martin Laurin 1786–1808 Kristofer Carlenius 1811–1828 Karl Fredrik Alcenius 1828–1838 Elias Efraim Alcenius 1839–1857 Berndt Gustaf Hällstén 1861–1866 Anders Törnudd 1869–1878 Knut Emil Sonck 1878–1899 Berndt Vilhelm Ebeling 1900–1908 Juho Lauronen 1909–1917 Jalmari Nikolai Vuorela 1917–1927 Johannes Kaukovaara Ylimääräiset papit 1745– Mikael Gumse , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1760– Elias Nibling , kappalaisen apulainen 1769– Simon Laurin , kappalaisen apulainen 1778– Jakob Laurin , kappalaisen apulainen 1795– Gabriel Henrik Ståhle , kirkkoherran apulainen 1798–1808 Henrik Gabriel Alcenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1811 Nils Peter Holmström , vt. kappalainen 1810–1815 Anders Gustaf Ekholm , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1823–1824 Jonas Gabriel Taxell , välisaarnaaja 1825–1829 Abraham Edvard Ingman , kirkkoherran apulainen 1828 Konrad Ottelin , välisaarnaaja 1829–1837 Lars Magnus Castrén , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Berndt Ferdinand Cajanus , vt. kappalinen 1840–1842 Karl Gerhard Alcenius , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Vilhelm Ingman , kirkkoherran apulainen 1844–1849 Alfred Backman , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Johan Porthén , kirkkoherran apulainen 1852–1857 Karl August Snellman , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Karl Robert Sandelin , sijaiskirkkoherra, virkavuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1858 Fredrik Alexander Sterenius , armovuodensaarnaaja vs. kappalainen 1858–1861 Adolf Fredrik Molin , armovuodensaarnaaja 1870–1874 Adolf Castrén , kirkkoherran apulainen 1878–1879 Karl Gustaf Krohn , kirkkoherran apulainen 1883–1884 Reinhold Alexander Vikström , virka- ja armovuodensaarnaaja 1888 Gustaf Gideon Castrén , vt. kappalainen 1899–1900 Niilo Viitala , vt. kappalainen 1908–1909 Antti Haikola , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen Arkisto Kälviän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1496–1928. Kansallisarkisto on digitoinut Kälviän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Saarijärven emäseurakunnan kappeliksi ja seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1775. Rakentamista varten ei tiettävästi annettu erityistä lupaa. Aiemmin, vuonna 1753, piispantarkastuksessa oli anottu kappelin rakentamista 1753 ja anomus oli uudistettu 1771. Kirkon katselmus pidettiin 25.11.1776, jolloin lohkaistiin myös seurakunnalle hautausmaa. Aluksi, kappalaisen asuessa Saarijärvellä vuoteen 1779 saakka, seurakunnassa pidettiin jumalanpalvelus joka kolmas pyhä. Seurakunnan asukkaat vapautetttiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta maaherran päätöksellä 5.8.1775. Uuden kirkon rakentamiselle antoi keisari luvan 1814. Erotettiin Saarijärvestä itsenäiseksi kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoitamaksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.3.1858. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Pylkönmäen rukoushuonekuntaan 1858. Seurakunnan Kyyjärven kansakoulupiirin alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi 1907, mutta hakemus hylättiin tuolloin ja hyväksyttiin lopulta vasta 1913. Karstulan kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Jauhoniemi, Karstula, Kiminki, Kivijärvi, Kyyjärvi, Paajala, Pudasjärvi, Pääjärvi, Saari, Wahanka, Wastinki Naapuriseurakunnat Alajärvi , Kannonkoski , Kivijärvi , Kyyjärvi, Perho , Pylkönmäki , Saarijärvi , Soini , Kivijärvi Papisto Kirkkoherrat 1887–1902 Julius Immanuel Gummerus 1903–1940 Oskar Vilhelm Vesamaa (Weisman) 1943–1948 Erkki Paavo Penttinen 1948–1970 Toivo William Hytönen Kappalaiset 1779–1788 Johan Calonius 1788–1795 Johan Tuderus 1798–1811 Emanuel Valdén 1814–1823 David Kristian Stenius 1823–1826 Erik Johan Flinkman 1828–1830 David Roschier 1830–1853 Gustaf Adolf Martin 1853–1860 Albert Ingman Pitäjänapulaiset 1887–1901 Jaakko Pohjonen 1902–1906 Johannes Hukkanen 1907–1920 Jooseppi Arra 1921–1925 Arvo Merivirta 1924 Yrjö Lehmusvirta, vt. pitäjänapulainen 1926–1930 Artturi Sorsavirta 1930–1933 Paavo Mäkelä, vt. 1933–1941 Uuras Saarnivaara 1949–1958 Unto Karavirta Ylimääräiset papit 1810–1814 Karl Gustaf Björklund , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1826–1828 Tomas Nervin , vt. kappalainen 1830 Nils Adolf Vinter , vt. kappalainen 1841–1842 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1858 Anders Rosberg , vt. kappalainen 1860–1871 Henrik Kekoni , vt. kappalainen 1871–1879 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter , vt. kappalainen 1879–1884 Natanael Kulhanen , vt. kappalainen 1879 Frans Oskar Kekoni , kirkkoherran apulainen 1882–1884 Frans Oskar Kekoni , kirkkoherran apulainen 1884–1886 Jakob Haniel Päivärinta , vt. kappalainen 1884–1887 Oskar Vilhelm Oksanen , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Evald Erland Hemmer , vt. kirkkoherra 1893 Robert Ylönen , kirkkoherran apulainen 1894–1896 Hugo Anian Müller , vt. kirkkoherra 1896–1899 Otto Hjalmar Pakarinen , vt. kirkkoherra 1899–1900 Frans Adolf Radanko , vt. kirkkoherra 1900–1902 Jaakko Ilmonen , vt. kirkkoherra 1901 Kustaa Iivari Savander , vt. pitäjänapulainen 1901–1903 Johan Henrik Pulkki , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1903 Johan Emil Andelin , kirkkoherran väliajan sijainen 1924–1925 K. A. Verho 1936–1937 Väinö Mikkola 1937–1938 A. O. Tukiainen 1939–1940 Eenokki Vuoristo 1940–1941 Uuno Tuppurainen 1940–1942 Juhani Jääskeläinen 1941 Pauli Linnasaari 1942–1944 Vilho Valjakka 1943–1944 Väinö Nurmisto 1944–1948 Toivo Hytönen, kirkkoherran apulainen 1948–1949 Mauno Kuusi, opiston johtaja. Arkisto Karstulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1808, historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1793 sekä vihittyjen osalta vuodesta 1794. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1773–1966. Karstulan varhaisemmat merkinnät löytyvät Saarijärven emäseurakunnan seurakunnan historiakirjoista, jotka alkavat vuodesta 1788. Kansallisarkisto on digitoinut Karstulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lappajärven emäseurakunnan kappeliksi, kun Alajärven seudun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa oman kirkon 22.2.1751. Tällöin emäseurakunnan kappalaisen apulainen määrättiin asettumaan asumaan Alajärvelle. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1751. Uuden kirkon rakentamiseen ryhdyttiin 1836, mutta se valmistui ja vihittiin käyttöön vasta 1842. Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.10.1859. Ero toteutui 1877 ja ensimmäinen kirkkoherra asui virkaansa. Seurakuntaan kuulunut Lehtimäki perustettiin kappeliksi 1859 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Alajärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Maakirjakylät Alajärvi, Höykkylä, Kaartusperä, Kirkonkylä, Korteperä, Koskenvarsi, Kurejoen keskikylä, Kurejoki, Luoma-aho, Mänkijärvi, Möksy, Paalijärvi, Pekkola, Pynttäri, Saukonperä Naapuriseurakunnat Karstula , Kuortane , Kyyjärvi , Lappajärvi , Lapua , Lehtimäki , Perho , Soini , Vimpeli Papisto Kappalaisen virkataloksi lohkaistiin Kaupinniemi eli Papinkangas 1775. Isonnevan uudisviljelyksestä annettiin virkatalon haltijalle 35 vuoden verovapaus 10.5.1850. Kirkkoherrat 1877–1904 Jonatan Johansson 1906–1917 Jonatan Gummerus 1918–1926 Feliks Lujanen 1927–1933 Abel Fabian Raunio 1935–1941 Kaarlo Jalmari Heikinheimo 1942–1946 Väinö Akseli Näyhä Kappalaiset 1764–1803 Olaus Rooth 1805–1839 Jakob Cuhlberg 1842–1863 Karl Vilhelm Hjelt , virka oli lakkautettuna 1876–1932 1936–1962 Otto Mikael Tunturi Ylimääräiset papit 1751 Gustaf Pelander , apupappi 1753–1755 Johannes Saarman , apupappi 1756–1761 Andreas Brenmark , apupappi 1798–1805 Gabriel Sarlin , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1836–1838 Anders Henrik Gummerus , kappalaisen apulainen sittemmin sijainen 1838–1840 Anders Hellén , apulainen ja välisaarnaaja 1840–1842 Johan Fredrik Reinius , välisaarnaaja 1863–1867 Johan Verner Limon , välisaarnaaja 1868–1872 Johan Helenius , vt. kappalainen 1872–1874 Adolf Krank , vt. kappalainen 1874–1876 Gustaf von Essen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1883–1886 Johan Fredrik Olin , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Gustaf Adolf Taube , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Aleksanteri Saarinen , kirkkoherran apulainen 1889–1895 Erik Johansson , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Kaarlo Jooseppi Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1897–1906 Eevertti Soini , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , sijaiskirkkoherra 1906 Aarne Kaila, kirkkoherran virallinen apulainen 1907 Erik August Isidor Eriksson, kirkkoherran virallinen apulainen 1908–1909 Kaarlo Johannes Korpitie, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1935–1936 Eero Vähäpassi, vt. kappalainen Arkisto Alajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1757 ja historiakirjat vuodesta 1754. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1920. Kansallisarkisto on digitoinut Alajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Käkisalmen linna perustettiin noin 1294. Korelan kaupunkipogostaan kuuluivat vuonna 1500 Räisälän ja Kaukolan pitäjät sekä osa Hiitolan ja Parikkalan pitäjistä. Muutamat pogostaan kuuluneet tilat olivat ennen Vladikon tai Novgorodin piispan alaisina, mutta myöhemmin ne annettiin Karjalan maaherralle tai pajareille. Käkisalmessa mainitaan olleen Voskreshenskin, Nikolskoin ja Jurjevskoin luostarit. Vuonna 1500 Nikolskoin luostarin kirkolle kuului 11 kylää Sakkolassa, 4 Käkisalmen, 5 Raudun ja 2 Kurkijoen pitäjissä. Jurevskoin ja Johannes Kastajan luostarin kirkoille kuului kyliä Käkisalmen, Raudun, Kurkijoen ja Ilomantsin pitäjistä. Käkisalmeen perustettiin luterilainen emäseurakunta ruotsalaisten valloitusten jälkeen 1580 ja 1611. Seurakunta sai ensimmäisen miehityksen aikana 1580–1597 rakennettua kellotapulin 1584 ja kirkon 1588, jolloin seurakunnassa oli myös oma pappi. Emäseurakunnaksi Käkisalmen katsotaan tulleen 1611, jolloin siihen yhdistettiin Räisälä, Kaukola ja Pyhäjärvi, jotta kirkkoherra saisi riittävät tulot. Kaupunki sai privilegionsa 4.9.1624 ja viimeistään tässä vaiheessa seurakuntaa on kutsuttu jakamattomaksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi. Kiurela eli Tiurila ja Hiitola liitettiin anneksipitäjinä Käkisalmeen kuninkaan kirjeellä 3.9.1634 ja myöhemmin ne olivat anneksina Käkisalmen kanssa yhdistettynä Pyhäjärven seurakuntaan 1642–1735 . Venäläisten valloitettua Käkisalmen 1710 luterilaisten pääkirkko muutettiin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi ja käkisalmelaiset saivat rakennettua uuden oman kirkon vasta 28.2.1759. Kirkko vihittiin Pyhän Andreaksen kirkoksi. Kirkko paloi 9.10.1634, 15.4.1662 ja 28.8.1679. Ensimmäisessä palossa vuonna 1634 paloi myös kellotapuli. Kaupunki kärsi vahinkoa sotatoimissa 1656; heinäkuussa venäjäläiset purkivat seurakunnan kirkon. Kaupunki ja sen kirkko paloivat 29.8.1697. Lisäksi kirkko paloi onnettomassa tulipalossa samana vuonna joulun aikana. Käkisalmeen siirrettiin Räisälän emäseurakunnasta Kaukolan kappeli 1849, jonka kappalaisen ylläpito kuului Käkisalmelle. Kaukolan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1869 mutta ero toteutui vasta 1896. Käkisalmen kunta perustettiin 1875. Käkisalmen kaupunki ja maalaiskunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kaupungin ja maalaiskunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Käkisalmen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Käkisalmen kaupungin asukkaat sijoitettiin Heinolan kaupunkiin ja Käkisalmen maalaiskunnan asukkaat Heinolan maalaiskuntaan, Nastolaan ja Iittiin. Kirkkoherranvirasto oli aluksi Peräseinäjoella, kunnes se siirrettiin 1946 Nastolan Seestalle. Muut nimet Kexholm Maakirjakyylät Alapuusti, Hirvisaari, Joensuu, Kapeasalmi, Kähönlahti (Sakkali), Marjolanniemi, Norsjoki, Näpinlahti, Pärnä, Pörtsykkä, Suotniemi, Tenkalahti, Wuohensalo, Yläpuusti Naapuriseurakunnat Kaukola , Pyhäjärvi , Räisälä Papisto Kikkoherran virkataloksi annettiin 4 atran maa Kaukolan Järvenpäässä 17.10.1611. Kuningas määräsi 28.9.1614, että toinen talo annettaisiin kirkkoherralle sen talon sijan Kaukolassa (Cowelagz?), joka oli häneltä otettu pois. Kaupungin vuoden 1624 privilegioissa ja 1681 vahvistettiin virkatalon prebendaksi Unnunkoski, joka sittemmin luultavasti vaihdettiin Räisälän Melnitsanpellon kylässä oleviin Köninginmäen tiloihin rekisterinumeroilla 1 ja 2, Pökkölänmäen rekisterinumerolla 2 ja Tietämälahden rekisterinumerolla 1. Kun kaupunki valloitettiin 1710, nämä prebendat otettiin pois ja vastineeksi hallitsevan senaatin käskyllä 26.1.1758 annettiin Särkisalon tila rekisterinumeroilla 8–11, Marjaniemen rekisterinumerolla 1 ja Näppilän rekisterinumerolla 1. Myöhemmin kirkkoherra sai takaisin Melnitsanpellon kylän tilat Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.4.1835. Nämä tilat sittemmin maksoivat maaveron, 39 veroruplaa 60 kopeekkaa, mutta uuden palkkausjärjestyksen mukaisesti vero prebendatiloista peräytettiin. Piispantarkastuksessa 5.1.1690 merkittiin, että ikivanhoista ajoista saakka kirkkoherran virkataloon oli kuulunut joitakin peltoja sekä niittyjä Kivilahden maalla Ostamossa. Virkataloon oli yhdistetty 12 hehtolitran kylvöala peltoa ja vähän niittyä. Karjalaidun oli vuokralla kaupungilta. Virkatalolla ollutta tupaa käytettiin käräjätupana, josta pitäjäläiset antoivat pappilalle polttopuita, kuorman rankoja joka talosta. Papiston palkasta tehtiin suostumus 17.6.1727, joka vahvistettiin 19.4.1828 ja 22.3.1851. Kaupungin osuudesta pappien vaaleihin Keisarillisen senaatin päätös 19.5.1829. Uudessa palkkausjärjestyksessä 7.2.1869 säädettiin, että kaupunki maksoi kirkkoherralle 1500 markkaa. Tämä summa jaetttiin palkanmaksajain suoritettavaksi siten, että kukin 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen, sekä mies että nainen, maksoi 1 markkaa 50 penniä. Niiltä, joilta puuttui mainitusta summasta, koottiin se veroäyrien mukaan. Linnansaarnaajat 1585–1597 Matthias Petri 1594–1597 Paulus Johannis Kirkkoherrat 1611–1639 Henricus Thomae Winter 1640–1653 Laurentius Sigfridi Bjur 1653–1688 Henrik Reinholdinpoika Boisman 1689–1710 Johan Serlachius 1721–1735 Andreas Strandman 1735–1765 Andreas Wirenius 1766–1785 Laurentius Rothenberg 1785–1787 Peter Landan 1788–1781 Karl Gustaf Schwindt 1785–1787 Jakob Lilius 1798–1802 Johan Kristofer Voelker 1805–1826 Joel Stubbe 1830–1845 Adam Höijer 1846–1849 Sigfrid Gustaf Kroijerus 1851–1863 Jakob Fredrik Lyra 1864–1894 Immanuel Robert Vallenius 1896–1932 Konstantin Helén 1933–1949 Niilo Aatos Mustala Kappalaiset 1617–1619 Clemens Laurentii 1620–1628 Laurentius Bjur 1636–1643 Martinus Petri 1643–1651 Johannes Sigfridi 1651–1653 Laurentius Stefani –1660 Henricus Laurentii Bjur 1660–1673 Johan Lentz 1673–1675 Paulus Andreae Rosenblad 1676–1678 Matthias Walbergius 1679–1682 Johan Elianus 1682–1691 Johan Nethenius 1692–1703 Erik Hiqvinus 1705–1709 Anders Strandenius , virka lakkautettiin Viralliset apulaiset 1933–1935 Pentti Erkamo 1935–1945 Veikko Vapaalahti Ylimääräiset papit 1710–1720 Johannes Ursinus , vt. kirkkoherra, Pyhäjärven kappalainen 1802–1803 Anders Johan Malmstedt , virkavapaa saarnaaja 1803–1804 Fredrik Spenner , armovuodensaarnaaja 1804–1805 Kristian Gottlieb Virenius , armovuodensaarnaaja 1826–1827 Karl Gustaf Strömborg , sijaiskirkkoherra 1827–1829 Gustaf Vilhelm Viksten , sijaiskirkkoherra 1829–1830 Peter David Starck , sijaiskirkkoherra 1840 Paul Teodor Schwindt , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Malakias Faler , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Jonas Gabriel Grahn , sijaiskirkkoherra 1850 Johan Henrik Lagus , sijaiskirkkoherra 1850–1851 Anders Johan Silvander , sijaiskirkkoherra 1854–1855 Herman Ekman , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Reinhold Voldemar Zilliacus , kirkkoherran apulainen 1856 Karl Fredrik Stockus , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Vilhelm Sjöström , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Alexander Vilhelm Lyra , kirkkoherran apulainen 1861–1864 Johan Gottlieb Mikander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1885–1887 Karl Anton Emerik Antell , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Gustaf Adolf Varén , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Otto Vilhellm Lillqvist , vt. kirkkoherra 1889–1895 Gustaf Artur Palmroth , vt. kirkkoherra 1895–1896 Gustaf Albin Platan , vt. kirkkoherra 1896 Juhana Kustaa Toppola , kirkkoherran apulainen 1897 Hjalmar Fredrik Lindblad , kirkkoherran apulainen 1899–1901 Juhana Kustaa Sakkinen , kirkkoherran apulainen 1901 Antti Kustaa Vuotila , kirkkoherran apulainen 1909– Heikki Repo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1931–1932 Hannes Kauppinen, vt. kirkkoherra Arkisto Käkisalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1690–1977. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Käkisalmen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Käkisalmen vankihuone järjestettiin keisarin julistuksella 6.8.1861 ja vankihuoneessa oli oma vankilansaarnaaja ainakin 1862–1881. Vankihuoneella ei ollut omaa seurakuntaa tai omia kirkonkirjoja.

Karstulan emäseurakunnan Kyyjärven kansakoulupiirissä virisi ensimmäisen kerran keskustelu oman seurakunnan perustamisesta 1907. Keisarillinen senaatti antoi ensin 12.1.1909 kieltävän vastauksen anomukseen erottaa Kyyjärvi Karstulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi mutta anomukseen suostuttiin 17.4.1913. Tällöin seurakuntaan määrättiin kuulumaan Kyyjärven kylä, Kimingin kylän tilat rekisterinumeroilla 4–7 sekä Vahangan kylän tilat rekisterinumeroilla 20 ja 23. Seurakunnan ero toteutui vasta 1.12.1944. Kirkko oli tarkoitus rakentaa vuonna 1914 arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan mutta lopulta se rakennettiin arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan vasta 1953. Kyyjärven kunta perustettiin 1929. Maakirjakylät Kiminki, Kyyjärvi, Möksy, Saari, Vahanka Naapuriseurakunnat Alajärvi , Karstula , Kivijärvi , Perho , Soini Papisto Kirkkoherrat 1941–1954 Martti Sakari Martikainen, kirkollisten asioiden hoitaja 1944–1947 Uuno Allan Hatsala (Halme), kirkollisten asioiden hoitaja 1947–1951 Harald Wilhelm Oksanen, kirkollisten asioiden hoitaja

Alkuaan Pyhtään emäseurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli ainakin noin vuodesta 1440, jolloin Viipurin linnan käskynhaltija Christiern Wase rakennutti ensimmäisen kappelin. Venäläiset polttivat Kyminkartanon maaliskuussa 1571. Erotettiin Pyhtäästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 19.12.1642, jolloin valtaneuvosto vahvisti piispa Gabriel Melartopaeuksen päätöksen jakaa Pyhtään seurakunta kahteen itsenäiseen seurakuntaan. Venäläiset polttivat seurakunnassa kaikkiaan 14 rakennusta 1712. Seurakunnan mainitaan olleen ilman kirkkoa vuonna 1726, mikä viitannee kirkon tuhoutumiseen sodan aikana. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko ryöstettiin kokonaan, kelloja vietiin, kirkkotarha hävitettiin ja kirkkorakennus jäi niin huonoon kuntoon, ettei siinä tuulisella säällä tapaturman pelosta saattanut pitää jumalanpalvelusta. Uusi kirkko rakennettiin 1727 ja vihittiin käyttöön 9.2.1729. Kirkko tuhoutui murhapoltossa 9.2.1837 ja uusi kirkko kellotapuleineen paloi niinikään tuhopoltosta 21.11.1843. Uuden kirkon piirustukset hyväksyttiin 19.1.1847. Seurakunnan Tavastilan Helilän kylään perustettiin kansanopisto 1896. Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin 1977. Keisarillinen senaatti antoi 7.7.1914 7.7.1914 kieltävän vastauksen Kotkan kaupungin rahatoimikamarin anomukseen Hallan ja Pitkäsaaren saarten sekä Sunilan kylän Sunilan perintötilan numerolla 1 erottamiseksi kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Kymistä ja yhdistämisestä Kotkan kaupunkiin. Muut nimet Kymmene Maakirjakylät Bärnäs (Sunila), Eskola, Heinlahti, Helilä (Heligby), Hovinsaari, Huruksela, Jäppilä, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Korkiakoski, Kyminlinna, Kurittula, Kuutsalo, Kyminkartano, Lankila (Myllykylä), Marinkylä, Metsäkylä (Skogby), Mussalo, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonala, Saksala, Sutela, Tavastila (Stortavastila), Ylänummi Naapuriseurakunnat Anjala , Kotka , Pyhtää , Sippola , Vehkalahti , Haapasaari Papisto Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitsevan senaatin vahvistus 1769. Uusi suostumus tehtiin 9.7.1843 ja vahvistettiin 16.10.1846. Kirkkoherran lohikymmenyksistä Parikan kylästä Keisarillisen senaatin päätös 7.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 17.11.1881. Pakkolunastuksessa luovutetusta kalavedestä maksettiin kirkkoherralle 500 markkaa ja kappalaiselle 380 markkaa 1890-luvulla. Kirkkoherrat 1644–1673 Samuel Thomæ Mondo 1675 Johannes Martini Florinus 1677–1687 Andreas Jacobi Agander 1688–1694 Johan Auricola 1694–1715 Erik Hammerman 1722–1743 Arvid Thoranius 1743–1765 Erik Indrenius 1768–1773 Karl Gustaf Nikander 1773–1775 Sven Govinius 1779–1797 Johan Bäckman 1798–1838 Karl Fredrik Kuhlhelm 1841–1863 Elias Samuel Nymalm 1864–1868 Fredrik Häyrén 1869–1886 Johan Gustaf Gräsbeck 1888– Johan Gustaf Snellman 1915–1921 A. O. Vuorimaa (Blomberg) 1923–1927 Kaarlo E. Kilpeläinen Kappalaiset 1662–1667 Isaacus Matthiæ Silanus 1668–1669 Petrus Pauli 1673–1678 Johannes Martini 1688–1711 Canutus Thomæ Riemonius –1723 N.N. Carsberg 1723 Arvid Thuronius 1723–1737 Samuel Etholén 1737–1743 Erik Indrenius 1748–1772 Salomon Bruun 1767–1774 Samuel Salén 1776–1807 Niklas Mellberg 1807–1823 Fredrik Johan Ahlqvist 1823–1843 Karl Johan Hollender 1846–1848 Georg Magnus Järnefelt 1848–1856 Alexander Magnus Oleander 1857–1869 Johan Gustaf Gräsbeck 1871–1876 Konstantin Lindh 1876–1901 Ferdinand Johan Masalin 1905–1910 Karl Konstantin Olander 1946–1955 Rurik Tammekas Ylimääräiset papit 1806–1807 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1819–1820 Adolf Fredrik Cremer , kirkkoherran apulainen 1826–1831 Karl Clayhills , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1831–1832 David Arenius , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Elias Samuel Nymalm , kirkkoherran apulainen 1833 Karl Fredrik Barck , kirkkoherran apulainen 1833–1834 David Brummer , kirkkoherran apulainen 1834–1839 Henrik August Lindeberg , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1839–1840 Johan Gustaf Serenius , armovuodensaarnaaja 1840–1841 Johan Fredrik Svinhufvud , armovuodensaarnaaja 1843–1845 Karl Mauritz Lagerstam , virka. ja armovuodensaarnaaja 1845–1846 Filip Viitikka , armovuodensaarnaaja 1853–1857 Karl Clayhills , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1886–1887 Kosti Kalke , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1887–1888 Kustaa Sahlberg , vt. kirkkoherra 1889 Oskar Herman Bergström , vt. kirkkoherra 1889–1890 Nestor Nordling , kappalaisen apulainen 1896–1903 Kaarlo Edvard Forss , kirkkoherran apulainen Kotkassa, vt. kappalainen 1896 Paavo Vilho Paatero , kirkkoherran apulainen 1896 Emanuel Lamppu , kappalaisen apulainen 1897 Fredrik Heiskanen , kappalaisen apulainen 1898–1900 Vilho Kyyrö , kappalaisen apulainen 1900–1905 Emil Ferdinand Aarnio , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1900–1904 August Hjalmar Tranchant , kirkkoherran apulainen Kotkassa 1902 Juho Viktori Korpi , papiston apulainen Kotkassa 1902 Juhana Kustaa Toppola , papiston apulainen Kotkassa 1903–1904 Otto Vilhelm Kärkkäinen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Kotkassa August Hjalmar Tranchant , papiston apulainen Kotkassa 1905–1908 Karl Richard Bonsdorff , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Karl Ernst Aarnio , vt. kirkkoherra 1909– Väinö Oskar Gustafsson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra –1923 Niilo Heikkilä, vt. kirkkoherra Arkisto Kymin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1912. Kansallisarkisto on digitoinut Kymin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)