Perustettiin Saarijärven emäseurakunnan kappeliksi, seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1775. Rakentamista varten ei tiettävästi annettu erityistä lupaa. Piispantarkastuksesa oli aiemmin anottu kappelin rakentamista 1753 ja anomus uudistettiin 1771. Kirkon katselmus pidettiin 25.11.1776, jolloin lohkaistiin myös seurakunnan hautausmaa. Aluksi seurakunnan pidettiin jumalanpalvelus joka kolmas pyhä ja kappalainen asui Saarijärvellä vuoteen 1779. Seurakunnan asukkaat vapautetttiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta maaherran päätöksellä 5.8.1775. Uuden kirkon rakentamiselle antoi keisari luvan 1814. Erotettiin Saarijärvestä itsenäiseksi kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoitamaksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.3.1858. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Pylkönmäen rukoushuonekuntaan 1858. Seurakunnan Kyyjärven kansakoulupiirin alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi 1907, mutta hakemus hylättiin ensin 1907 ja hyväksyttiin lopulta 1913. Karstulan kunta perustettiin 1867.
Kylät
Karstula, Kiminki, Kivijärvi, Kyyjärvi, Paajala, Pääjärvi, Vahanka, Vastinki
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1887–1902 Julius Immanuel Gummerus
1903–1940 Oskar Vilhelm Vesamaa (Weisman)
Kappalaiset
1779–1788 Johan Calonius
1788–1795 Johan Tuderus
1798–1811 Emanuel Valdén
1814–1823 David Kristian Stenius
1823–1826 Erik Johan Flinkman
1828–1830 David Roschier
1830–1853 Gustaf Adolf Martin
1853–1860 Albert Ingman
Pitäjänapulaiset
1887–1901 Jaakko Pohjonen
1902–1906 Johannes Hukkanen
1907–1920 Jooseppi Arra
1921–1925 Arvo Merivirta
1924 Yrjö Lehmusvirta, vt. pitäjänapulainen
1926–1930 Artturi Sorsavirta
Ylimääräiset papit
1810–1814 Karl Gustaf Björklund, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1826–1828 Tomas Nervin, vt. kappalainen
1830 Nils Adolf Vinter, vt. kappalainen
1841–1842 Alexander Magnus Oleander, kappalaisen apulainen
1858 Anders Rosberg, vt. kappalainen
1860–1871 Henrik Kekoni, vt. kappalainen
1871–1879 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter, vt. kappalainen
1879–1884 Natanael Kulhanen, vt. kappalainen
1879 Frans Oskar Kekoni, kirkkoherran apulainen
1882–1884 Frans Oskar Kekoni, kirkkoherran apulainen
1884–1886 Jakob Haniel Päivärinta, vt. kappalainen
1884–1887 Oskar Vilhelm Oksanen, kirkkoherran apulainen
1886–1887 Evald Erland Hemmer, vt. kirkkoherra
1893 Robert Ylönen, kirkkoherran apulainen
1894–1896 Hugo Anian Müller, vt. kirkkoherra
1896–1899 Otto Hjalmar Pakarinen, vt. kirkkoherra
1899–1900 Frans Adolf Radanko, vt. kirkkoherra
1900–1902 Jaakko Ilmonen, vt. kirkkoherra
1901 Kustaa Iivari Savander, vt. pitäjänapulainen
1901–1903 Johan Henrik Pulkki, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra
1903 Johan Emil Andelin, kirkkoherran väliajan sijainen
1924–1925 K. A. Verho
Arkisto
Karstulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1793 ja vihittyjen osalta vuodesta 1794. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1773–1966.
Karstulan varhaisemma merkinnät löytyvät Saarijärven emäseurakunnan seurakunnan historiakirjoista, jotka alkavat vuodesta 1788.
Kansallisarkisto on digitoinut Karstulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.