Alkuaan Pyhtään emäseurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli ainakin noin vuodesta 1440, jolloin Viipurin linnan käskynhaltija Christiern Wase rakennutti ensimmäisen kappelin. Venäläiset polttivat Kyminkartanon maaliskuussa 1571. Erotettiin Pyhtäästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 19.12.1642, jolloin valtaneuvosto vahvisti piispa Gabriel Melartopaeuksen päätöksen jakaa Pyhtään seurakunta kahteen itsenäiseen seurakuntaan. Venäläiset polttivat seurakunnassa kaikkiaan 14 rakennusta 1712 ja mainitaan olleen ilman kirkkoa 1726, mikä viitanneen kirkon tuhoamiseen sodan aikana. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko ryöstettiin kokonaan, kellojen vietiin, kirkkotarha hävitettiin ja kirkkorakennus jäi niin huonoon kuntoon, ettei siinä tuulisella säällä tapaturman pelosta saattanut pitää jumalanpalvelusta. Uusi kirkko rakennettiin 1727 ja vihittiin käyttöön 9.2.1729. Kirkko tuhoutui murhapoltossa 9.2.1837 ja uusi kirkko kellotapuleineen paloi niinikään tuhopoltosta 21.11.1843. Uuden kirkon piirrustuksen hyväksyttiin 19.1.1847. Seurakunnan Tavastilan Helilän kylään perustettiin kansanopisto 1896. Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin 1977.
Kotkan kaupungin rahatoimikamarin anomukseen Hallan ja Pitkäsaaren saarten sekä Sunilan kylän Sunilan perintötilan numerolla 1 erottamiseksi kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Kymistä ja yhdistämisestä Kotkan kaupunkiin antoi keisarillinen senaatti kieltävän vastauksen 7.7.1914.
Muut nimet
Kymmene
Kylät
Eskola, Helilä, Huruksela, Jäppilä, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Korkeakoski, Kurittula, Kuutsalo, Lankila, Marinkylä, Metsäkylä, Mussalo, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonola, Saksala, Sunila, Sutela, Ylänummi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitsevan senaatin vahvistus 1769. Uusi suostumus tehtiin 9.7.1843 ja vahvistettiin 16.10.1846. Kirkkoherran lohikymmenyksistä Parikan kylästä keisarillisen senaatin päätös 7.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 17.11.1881. Pakkolunastuksessa luovutetusta kalavedestä maksettiin kirkkoherralle 500 markkaa ja kappalaiselle 380 markkaa 1890-luvulla.
Kirkkoherrat
1644–1673 Samuel Thomæ Mondo
1677–1687 Andreas Jacobi Agander
1688–1694 Johan Auricola
1694–1715 Erik Hammerman
1722–1743 Arvid Thoranius
1743–1765 Erik Indrenius
1768–1773 Karl Gustaf Nikander
1773–1775 Sven Govinius
1779–1797 Johan Bäckman
1798–1838 Karl Fredrik Kuhlhelm
1841–1863 Elias Samuel Nymalm
1864–1868 Fredrik Häyrén
1869–1886 Johan Gustaf Gräsbeck
1888– Johan Gustaf Snellman
1915–1921 A. O. Vuorimaa (Blomberg)
1923–1927 Kaarlo E. Kilpeläinen
Kappalaiset
1662–1667 Isaacus Matthiæ Silanus
1668–1669 Petrus Pauli
1673–1678 Johannes Martini
1688–1711 Canutus Thomæ Riemonius
–1723 N.N. Carsberg
1723 Arvid Thuronius
1723–1737 Samuel Etholén
1737–1743 Erik Indrenius
1748–1772 Salomon Bruun
1767–1774 Samuel Salén
1776–1807 Niklas Mellberg
1807–1823 Fredrik Johan Ahlqvist
1823–1843 Karl Johan Hollender
1846–1848 Georg Magnus Järnefelt
1848–1856 Alexander Magnus Oleander
1857–1869 Johan Gustaf Gräsbeck
1871–1876 Konstantin Lindh
1876–1901 Ferdinand Johan Masalin
1905–1910 Karl Konstantin Olander
Ylimääräiset papit
1806–1807 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen
1819–1820 Adolf Fredrik Cremer, kirkkoherran apulainen
1826–1831 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1831–1832 David Arenius, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran apulainen
1833 Karl Fredrik Barck, kirkkoherran apulainen
1833–1834 David Brummer, kirkkoherran apulainen
1834–1839 Henrik August Lindeberg, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1839–1840 Johan Gustaf Serenius, armovuodensaarnaaja
1840–1841 Johan Fredrik Svinhufvud, armovuodensaarnaaja
1843–1845 Karl Mauritz Lagerstam, virka. ja armovuodensaarnaaja
1845–1846 Filip Viitikka, armovuodensaarnaaja
1853–1857 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1886–1887 Kosti Kalke, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1887–1888 Kustaa Sahlberg, vt. kirkkoherra
1889 Oskar Herman Bergström, vt. kirkkoherra
1889–1890 Nestor Nordling, kappalaisen apulainen
1896–1903 Kaarlo Edvard Forss, kirkkoherran apulainen Kotkassa, vt. kappalainen
1896 Paavo Vilho Paatero, kirkkoherran apulainen
1896 Emanuel Lamppu, kappalaisen apulainen
1897 Fredrik Heiskanen, kappalaisen apulainen
1898–1900 Vilho Kyyrö, kappalaisen apulainen
1900–1905 Emil Ferdinand Aarnio, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1900–1904 August Hjalmar Tranchant, kirkkoherran apulainen Kotkassa
1902 Juho Viktori Korpi, papiston apulainen Kotkassa
1902 Juhana Kustaa Toppola, papiston apulainen Kotkassa
1903–1904 Otto Vilhelm Kärkkäinen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Kotkassa
August Hjalmar Tranchant, papiston apulainen Kotkassa
1905–1908 Karl Richard Bonsdorff, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1908–1909 Karl Ernst Aarnio, vt. kirkkoherra
1909– Väinö Oskar Gustafsson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
–1923 Niilo Heikkilä, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kymin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1912.
Kansallisarkisto on digitoinut Kymin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.