top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kymi

Päivitetty: 6 päivää sitten


Rajakartta: Kymi

Alkuaan Pyhtään emäseurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli ainakin noin vuodesta 1440, jolloin Viipurin linnan käskynhaltija Christiern Wase rakennutti ensimmäisen kappelin. Venäläiset polttivat Kyminkartanon maaliskuussa 1571. Erotettiin Pyhtäästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 19.12.1642, jolloin valtaneuvosto vahvisti piispa Gabriel Melartopaeuksen päätöksen jakaa Pyhtään seurakunta kahteen itsenäiseen seurakuntaan. Venäläiset polttivat seurakunnassa kaikkiaan 14 rakennusta 1712 ja mainitaan olleen ilman kirkkoa 1726, mikä viitanneen kirkon tuhoamiseen sodan aikana. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko ryöstettiin kokonaan, kellojen vietiin, kirkkotarha hävitettiin ja kirkkorakennus jäi niin huonoon kuntoon, ettei siinä tuulisella säällä tapaturman pelosta saattanut pitää jumalanpalvelusta. Uusi kirkko rakennettiin 1727 ja vihittiin käyttöön 9.2.1729. Kirkko tuhoutui murhapoltossa 9.2.1837 ja uusi kirkko kellotapuleineen paloi niinikään tuhopoltosta 21.11.1843. Uuden kirkon piirrustuksen hyväksyttiin 19.1.1847. Seurakunnan Tavastilan Helilän kylään perustettiin kansanopisto 1896. Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin 1977.


Kotkan kaupungin rahatoimikamarin anomukseen Hallan ja Pitkäsaaren saarten sekä Sunilan kylän Sunilan perintötilan numerolla 1 erottamiseksi kirkollisessa, hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa Kymistä ja yhdistämisestä Kotkan kaupunkiin antoi keisarillinen senaatti kieltävän vastauksen 7.7.1914.


Muut nimet

Kymmene


Kylät

Eskola, Helilä, Huruksela, Jäppilä, Kaarniemi, Kalliokoski, Kaukola, Kierikkala, Korkeakoski, Kurittula, Kuutsalo, Lankila, Marinkylä, Metsäkylä, Mussalo, Parikka, Pernoo, Pihkoo, Ruonola, Saksala, Sunila, Sutela, Ylänummi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitsevan senaatin vahvistus 1769. Uusi suostumus tehtiin 9.7.1843 ja vahvistettiin 16.10.1846. Kirkkoherran lohikymmenyksistä Parikan kylästä keisarillisen senaatin päätös 7.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 17.11.1881. Pakkolunastuksessa luovutetusta kalavedestä maksettiin kirkkoherralle 500 markkaa ja kappalaiselle 380 markkaa 1890-luvulla.


Kirkkoherrat

1644–1673 Samuel Thomæ Mondo

1677–1687 Andreas Jacobi Agander

1688–1694 Johan Auricola

1694–1715 Erik Hammerman

1722–1743 Arvid Thoranius

1743–1765 Erik Indrenius

1768–1773 Karl Gustaf Nikander

1773–1775 Sven Govinius

1779–1797 Johan Bäckman

1864–1868 Fredrik Häyrén

1923–1927 Kaarlo E. Kilpeläinen


Kappalaiset

1662–1667 Isaacus Matthiæ Silanus

1668–1669 Petrus Pauli

1673–1678 Johannes Martini

1688–1711 Canutus Thomæ Riemonius

–1723 N.N. Carsberg

1723 Arvid Thuronius

1723–1737 Samuel Etholén

1737–1743 Erik Indrenius

1748–1772 Salomon Bruun

1767–1774 Samuel Salén

1776–1807 Niklas Mellberg

1871–1876 Konstantin Lindh


Ylimääräiset papit

1806–1807 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen

1819–1820 Adolf Fredrik Cremer, kirkkoherran apulainen

1826–1831 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1831–1832 David Arenius, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran apulainen

1833 Karl Fredrik Barck, kirkkoherran apulainen

1833–1834 David Brummer, kirkkoherran apulainen

1834–1839 Henrik August Lindeberg, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1839–1840 Johan Gustaf Serenius, armovuodensaarnaaja

1840–1841 Johan Fredrik Svinhufvud, armovuodensaarnaaja

1843–1845 Karl Mauritz Lagerstam, virka. ja armovuodensaarnaaja

1845–1846 Filip Viitikka, armovuodensaarnaaja

1853–1857 Karl Clayhills, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1886–1887 Kosti Kalke, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1887–1888 Kustaa Sahlberg, vt. kirkkoherra

1889 Oskar Herman Bergström, vt. kirkkoherra

1889–1890 Nestor Nordling, kappalaisen apulainen

1896–1903 Kaarlo Edvard Forss, kirkkoherran apulainen Kotkassa, vt. kappalainen

1896 Paavo Vilho Paatero, kirkkoherran apulainen

1896 Emanuel Lamppu, kappalaisen apulainen

1897 Fredrik Heiskanen, kappalaisen apulainen

1898–1900 Vilho Kyyrö, kappalaisen apulainen

1900–1905 Emil Ferdinand Aarnio, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1900–1904 August Hjalmar Tranchant, kirkkoherran apulainen Kotkassa

1902 Juho Viktori Korpi, papiston apulainen Kotkassa

1902 Juhana Kustaa Toppola, papiston apulainen Kotkassa

1903–1904 Otto Vilhelm Kärkkäinen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Kotkassa

August Hjalmar Tranchant, papiston apulainen Kotkassa

1905–1908 Karl Richard Bonsdorff, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1908–1909 Karl Ernst Aarnio, vt. kirkkoherra

1909– Väinö Oskar Gustafsson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

–1923 Niilo Heikkilä, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kymin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1912.


Kansallisarkisto on digitoinut Kymin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

38 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page