Mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo 1477 ja lienee kuulunut aikoinaan Salon emäseurakuntaan. Limingan vapaaherrakunta annettiin lahjoituksena valtaneuvos Matias Soopille 1652. Lahjoitus peruutettiin kruunulle 1675. Seurakunnan pitäjänapulainen mainitaan ensimmäisen kerran 1652. Pitäjänapulainen siirrettiin Kempeleen kappeliseurakuntaan tuomiokapitulin määräyksellä 19.5.1740. Tuomiokapituli ehdotti, että Limingan kirkkoherrakunta yhdessä Oulun kirkkoherrakuntaan kuuluneen Oulunsalon kappelin kanssa jaettaisiin kolmeksi eri pitäjäksi. Kun seurakunnat eivät suostuneet jaon ehtoihin, Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.2.1870 Limingan kirkkoherra määrättiin 60 tynnyrillä viljaa palkkaamaan vakinainen apulainen, joka yksinomaan hoitaisi kappeliseurakuntia. Palkka oli mahdollista korottaa 90 tynnyriksi viljaa, mikäli apulaisella oli aikaa auttaa kirkkoherraa kirkonkirjojen pidossa. Ensimmäisen kirkon mainitaan olleen Sunilan talon kohdalla toisella puolella Liminganjokea ja toisen Linnukanmäellä. Venäläiset polttivat kirkon ehkä jo 1582. Venäläiset polttivat kirkon sekä pappilan viattomien lasten päivänä 28.12.1589 ja Paavalin päivänä 25.1.1592. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakuntaan kuuluneista Oulujärvi erotettiin itsenäiseksi Paltamon kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1599. Oulu ja Muhos erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi 1610. Limingan emäseurakunta ja sen kappelit jaettiin neljäksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi; Limingan, Lumijoen, Temmeksen ja Kempeleen seurakunniksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899 ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Muut nimet Limingo Maakirjakylät Alatemmes, Kiviniemi, Lapinniemi, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Oulunsuu, Rantakylä (Strandby), Temmes, Wirkkula, Ängeslevä Naapuriseurakunnat Kempele , Kestilä , Lumijoki , Paavola , Rantsila , Revonlahti , Temmes , Tyrnävä Papisto Seurakunnan kirkkoherran palkkana on aikanaan ollut vastiketta, kolmannes- ja suostumusjyviä, voita, karjakymmenyksiä, pääsiäisrahaa, maahanlaskumaksuja, pieniä saatavia, ruokasaatavia sekä heiniä. Suostumus Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Emäseurakunnan sekä kappeliseurakuntien kappalaisten palkat oli maksettava koko kirkkoherrakunnalle 13.2.1797 tehdyn palkanjaon mukaan määrätyistä piireistä, melkein yhtä paljon kullekin. Vuonna 1898 kirkkoherran palkkaedut olivat virkatalosta 1 000 markkaa, 1 700 kiloa voita, 330 hehtolitraa rukiita, 330 kiloa ohria, 800 markkaa juustoa ja leipää, 500 markkaa lihaa, 300 markkaa pääsiäisrahaa, 360 markkaa maahanlaskurahaa sekä sportteleita, kuten olkia ja heiniä, 2 860 markkaa. Kirkkoherran vastikejyvät 24,93 hehtolitraa viljaa määrättiin myöhemmin lakkautettavaksi. Vuonna 1898 kappalaisen palkka oli virkatalosta 500 markkaa, 172 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 172 markkaa juustoa ja leipää, 108 markkaa lihaa, 150 markkaa päivätöitä sekä 33 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1543 Jacobus 1543–1547 Laurentius Hallen 1547–1574 Thomas Ingonis 1575–1615 Henricus Laurentii Lithovius 1615–1648 Josephus Henrici Lithovius eli Limigius 1648–1652 Isaacus Josephi Lithovius 1652–1665 Laurentius Josephi Lithovius 1666–1685 Gustavii Laurentii Lithovius 1686–1702 Laurentius Laurentii Lithovius 1703–1715 Gustavus Gustavi Lithovius 1716–1729 Christjern Gisselkors 1731–1737 Henrik Forbus 1739–1747 Eric Falander 1749–1756 Esaias Esaiasson Fellman 1757–1771 Matthias Henriksson Pazelius e Pasanen 1773–1776 Thomas Josefsson Stenbäck 1779–1799 Nils Fellman 1803–1820 Georg Rajalin 1826–1843 Jakob Gummerus 1845–1857 Aron Gustaf Borg 1861–1878 Julius Immanuel Bergh 1880–1889 Samuel Strömmer 1890–1915 Gustaf Gideon Forsman 1917–1939 Emil David Åström 1940–1951 Bror Gabriel Einar Borg Kappalaiset 1589–1591 Gregorius 1593–1609 Johannes Henrici Lithovius 1610–1615 Josephus Henrici Lithovius 1615–1620 Laurentius Matthiae Lochtovius 1620–1622 Christianus Henrici Lithovius 1623–1625 Sigfridus Canuti 1628–1648 Isaacus Josephi Lithovius 1648 Gabriel Isaaci Lithovius 1648–1651 Samuel Josephi Lithovius 1651–1652 Laurentius Josephi Lithovius 1651–1666 Gustavus Laurentii Lithovius 1665 Gabriel Laurentii Lithovius 1667–1673 Johannes Isaaci Lithovius 1673–1686 Laurentius Laurentii Lithovius 1687–1690 Laurentius Limingius 1690–1695 Ericus Tarnovius 1696–1709 Michael Lithovius 1700–1703 Gustavus Gustavi Lithovius 1704–1705 Laurentii Sacklinius 1705–1735 Isaacus Gustavi Lithovius 1736–1763 Esaias Ravander 1764–1770 Johan Henrici Forshaell 1771–1773 Henrik Helander 1775–1798 Arvid Mennander 1799–1810 Abraham Fellman 1812–1832 Nils Fellman 1835–1862 Johan Reinhold Aejmelaeus 1864–1867 Karl Immanuel Hällfors 1868–1877 Emil August Wichman 1877–1883 Henrik Edvard Schroderus 1884–1895 Jakob Mustelin 1896–1905 Juho Korhonen 1906–1931 Paavo Hyttinen 1913–1922 Bror Gabriel Einar Borg 1922–1928 Armas Evald Herva Pitäjänapulaiset 1652–1655 Josephus Samuelis Lithovius 1694 Henricus Josephi Lithovius –1705 Isaacus Gustavi Lithovius 1716 Henricus Josephi Lithovius –1722 Laurentius Gabrielis Lithovius 1722–1724 Henricus Prochæus 1725–1742 Gabriel Martini Peitzius , virka siirrettiin Kempeleeseen Ylimääräiset papit 1728 Johan Salmenius , kirkkoherran apulainen 1732–1735 Esaias Ravander , kirkkoherran apulainen 1734–1737 Johan Sonck , kirkkoherran apulainen 1745–1749 Johan Forshaell , kirkkoherran apulainen 1757 Abraham Schroderus , kappalaisen apulainen 1763–1774 Gabriel Calamnius , kirkkoherran apulainen 1771– Petter Junnelius , kappalaisen apulainen 1778–1804 Abraham Fellman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1792– Johan Cajander, kappalaisen apulainen 1804–1807 Kristian Petter Snellman , kirkkoherran apulainen 1807–1808 Abraham Montin , kirkkoherran apulainen –1809 Esaias Ravander , kappalaisen apulainen 1807–1811 Georg Rajalin , kirkkoherran apulainen 1811–1812 Efraim Vilhelm Snellman , kappalaisen apulainen 1811–1818 Isak Lescelius, kirkkoherran apulainen 1814– Johan Jakob Rajalin , papiston yksityinen apulainen 1818–1823 Karl Gabriel Calamnius, armovuodensaarnaaja 1823–1824 Johan Janson , välisaarnaaja 1825–1847 Johan Leonard Gummerus, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen 1847–1852 Herman Ingman , kirkkoherran apulainen 1852 Robert Mellin , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Jonas Kristian Castren , kirkkoherran apulainen 1853–1856 Edvard Vilhelm Borg , kirkkoherran apulainen 1856–1864 Karl Immanuel Hällfors , kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen 1856–1864 Johan Gustaf Snellman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1867–1868 August Johan Frosterus , vt. kappalainen 1870–1871 Henrik Edvard Schroderus , virallinen kirkkoherran apulainen 1872–1880 Lars August Malmberg , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1880–1894 Samuel Abraham Strömmer , kirkkoherran apulainen, virkasaarnaaja, vt. kappalainen 1883–1887 Kuno Ferninand Strömmer , kirkkoherran apulainen 1892 Ludvig Grönholm , kirkkoherran apulainen 1894–1896 Kaarlo August Pohjola , kirkkoherran apulainen 1896–1900 Frans Felix Öberg , kirkkoherran apulainen 1902 Juho Korhonen , vt. kirkkoherra 1905–1907 Niilo Hermanni Holmström , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Arkisto Limingan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1725, vihittyjen osalta vuodesta 1722 ja kuolleiden osalta vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1592–1951. Kansallisarkisto on digitoinut Limingan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alueen asukkaat tekivät tiettävästi ensimmäisen anomuksen luvan saamiseksi oman kirkkorakennuksen rakentamiselle 1727, mutta vasta myöhemmin vuonna 1734 tehty anomus johti luvan myöntämiseen. Rukoushuone rakennettiin 1740 ja tästä vuodesta alkaen Pernajan papisto kävi toimittamassa jumalanpalveluksen joka kolmas sunnuntai. Liljendalin everstin puustellin haltijan kamarijunkkari G. M. Armfeltin pyynnöstä kuningas antoi seurakunnalle kappelin oikeudet 22.12.1791. Pernajan emäseurakunnan toinen kappalainen siirrettiin Liljendaliin 1794 ja hänelle annettiin Justas-niminen tila virkataloksi. Hakemus erottamisesta Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi sai kieltävän vastauksen 17.10.1864. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi lopulta Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1914. Ero toteutui 1917 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Liljendalin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010. Muut nimet Sälfträsk, Sävträsk Maakirjakylät Andersby (Anteronkylä), Drombom (Rumpila), Embom, Eskilom (Eskelinkylä), Garbom, Hommansby (Huomanninkylä), Hopom, Michelspiltom, Säfträsk, Tavastby Naapuriseurakunnat Lapinjärvi , Myrskylä , Pernaja Papisto Suostumus kappalaisen palkasta vahvistettiin 1794. Kirkkoherrat 1917–1926 Emil Bernhard Holmsten 1928–1940 Ilmar Edvin Sirén 1941–1950 Helge Johannes Nyman Kappalaiset 1794–1805 Johan Ingman 1807–1811 Anders Johan Kiljander 1811–1840 Lars Tallgren 1840–1863 August Wilskman 1865–1897 Edvard Mennander 1899–1915 Henrik Johan Tyyskä Ylimääräiset papit 1805–1807 Samuel Ceder , armovuodensaarnaaja 1808 Mårten Kiljander , apupappi 1863–1865 Alexander Vilhelm Forstadius , vt. kappalainen 1897–1898 Karl Oskar Ahlström , vt. kappalainen 1898–1899 Karl Anton Pomoell , vt. kappalainen 1926 Arvid Eugen Wigge, vt. kirkkoherra 1926–1928 Väinö Vilhelm von Essen, vt. kirkkoherra 1940,1941 Gustav Storgårds, tuomiorovasti, vt. kirkkoherra 1940 Gustav-Adolf Weckström, vt. kirkkoherra 1947–1949 Hjalmar Fridolf Martin Michael, vt. kirkkoherra 1949,1950–1951 Paul Axel Pettersson, vt. kirkkoherra Arkisto Liljendalin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1794. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa. Seurakunnan kirkonisännöitsijän, katselmuskirjuri Randelinin talo Kortas paloi 18.6.1795, jolloin seurakunnan vanhimmat tilit ja muut asiakirjat tuhoutuivat. Samalla paloi kuoliaaksi Randelinin vaimo Ulrika Solitander. Kansallisarkisto on digitoinut Liljendalin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana Liissilän pogostassa 1640. Seurakunta sai oman kirkkoherran uudelleen 1700-luvun puolivälissä. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Havinmäellä. Uusi kirkko rakennettiin puusta Hallikaisiin 1781. Kirkon vieressä sijaitsi vuonna 1748 perustettu pappila, lukkarin virkatalo ja hautausmaa. Seurakunnassa oli 3 136 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hallikaisi, Hovinmäki, Kaipala (Kaipola), Kirppula, Kivikko, Kukkola, Kuninkaala, Kuutrola, Lorvila, Lustava, Nenikkälä, Osmola, Papinmäki, Peri, Peräkylä, Peräsaari, Pohi, Rampala, Riinilä (Riinelä), Suonpää, Uljana (Uljanovka) Naapuriseurakunnat Inkere , Järvisaari , Koprina , Venjoki

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1331. Oli Turun tuomiorovastin prebendana vuodesta 1340, Turun kymnaasin prebendana 1630-1640 ja Turun akatemian prebendana 1640-1826. Seurakunnan pappilan huoneet paloivat noin 1670. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana 28.8.1713. Seurakuntaan kuulunut Aura eli Prunkkala perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Liedon kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 2022. Muut nimet Lundo, Lund Maakirjakylät Alhojoki, Ankka, Bukkila (Pukkila), Bränikkälä, Hadvala, Hakula, Hallinen, Harviainen, Hihnala, Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilola, Inkoinen, Kahloja, Kankari, Kapeenhauta, Karvala, Kaskala, Kastu, Kaurinkoski, Kausela, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kulho, Kukkarkoski, Kurala, Kurkela, Käipelä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukkinainen, Mellilä, Metsämäki, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Niuskala, Nuolemo, Ojala, Paappala, Paaskunta, Pahka, Paimenkangas, Pakurla, Pappila, Pennainen, Pettinen, Pokkola, Puntamäki, Punittu, Pyhältö, Raukkala, Ravattula, Rähälä, Rungo, Sauvola, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tiipilä, Tootula, Torstila, Tursas, Vanhalinna, Vaistenkylä, Vankio, Vieru, Viikka, Vintala, Vähävankio, Vääntelä Naapuriseurakunnat Aura , Tarvasjoki , Kaarina , Maaria , Paattinen , Paimio , Piikkiö Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.8.1861. Kirkkoherrat 1548–1556 Ragvald 1557–1567 Sigfrid Martini 1568–1579 Mathias Erici 1580–1583 Bertil Henrici 1583–1608 Barthollus Erici 1610–1616 Simon Martini 1621–1622 Ericus Erici Alfanus, Turun akatemian teologian lehtori 1623–1628 Thomas Thomæ Florinus, Turun akatemian teologian lehtori 1634–1636 Ericus Matthiæ Bothniensis 1636–1654 Martinus Henrici Stodius , Turun akatemian professori 1722–1725 Daniel Juslenius 1726–1727 Nils Norby 1729–1736 Johan Thorvöst 1736–1737 Johan Ervast 1738–1748 Matthias Hallenius 1751–1755 Johan Tillander 1755–1765 Karl Abraham Clewberg 1767–1783 Isak Ross 1785–1804 Olof Schalberg 1805–1824 Anders Johan Lagus 1826–1833 Karl Gustaf Ahlstedt 1836–1857 Nils Kristian Ahlstedt 1859–1892 Karl Fredrik Ramberg 1893–1906 Karl Oskar Mannström 1908–1943 Iisakki Edvard Vihervaara 1945–1970 Hannes Vähä–Eskeli Kappalaiset 1581–1582 Sigfridus Henrici 1593 Ericus Matthiae 1625 Simon 1634–1643 Paulus Thomae 1639–1640 Johannes Torstani 1752–1654 Johan Kyrenius 1755–1686 Gustaf Bång 1788–1808 Joakim Joan Johnsson 1810–1829 Abraham Reilin 1830–1837 Johan Linderman 1838–1865 Isak Ahlroth 1869–1882 Gustaf Höglund 1883–1887 Fredrik Lindroos 1890–1901 Emil Alfred Söderman 1902–1908 Iisakki Edvard Vihervaara 1909–1919 Yrjö Juhani Hofström 1919–1935 Vihtori Tiitola 1936–1945 Hannes Vähä–Eskeli 1945–1956 Heimo Eskola Pitäjänapulaiset 1723–1730 Josef Faberman 1731–1752 Johan Kyrenius 1753–1774 Anders Lönnroth 1777–1814 Alexander Holm 1816–1832 Matias Vilén 1834–1837 Isak Ahlroth 1839–1847 Gustaf Randelin 1848–1851 Johan Fredrik Hällfors 1851–1857 Gustaf Oskar Teofil Sumelius 1860–1861 Kurt Viktor Bäckman , virka lakkautettiin 1861 Ylimääräiset papit 1748–1753 Johan Hidbäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1754–1755 Gustaf Bång , vt. kirkkoherra 1755–1757 Henrik Tallquist , vt. kappalainen 1767 Johan Beckman , kirkkoherran apulainen 1770–1772 Henrik Hammarén , kirkkoherran apulainen 1773–1775 Alexander Holm , kirkkoherran apulainen 1773–1776 Simon Ringbom , kirkkoherran apulainen 1777– Anders Johan Mennander , kirkkoherran apulainen 1790–luvulla Matthias Antell , apulaispappi 1781–1810 Johan Bång , kappalaisen apulainen, vt. pitäjänapulainen 1798–1810 Matias Vilén , kirkkoherran apulainen, papiston apulainen 1810–1816 Fredrik Reinhold Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1838 Gustaf Molin , vt. pitäjänapulainen 1844–1845 Gustaf Adolf Hornborg , vs. kappalainen 1845–1846 Johan Erik Ahlström , vs. kappalainen 1846–1847 Gottfrid Lagerström , vs. kappalainen 1846 Karl Georg Napoleon Sumelius , vs. kappalainen 1847–1850 Adolf Cedberg , vs. kappalainen 1847–1848 Karl Fabian Sahlberg , vt. pitäjänapulainen 1850 Karl August Snellman , kappalaisen apulainen 1851–1857 Gustaf Granström , papiston apulainen 1856–1857 Johan Stolpe , vt. pitäjänapulainen, vs. kappalainen 1857 Johann Liljeblad , vs. kappalainen 1857–1863 Alexander Lundell , sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen 1857–1858 Erik Rautell , vs. kappalainen 1858–1859 Fredrik Arvid Virberg , vs. kappalainen 1863–1868 Gustaf Höglund , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1882–1883 Johan Anshelm Enebäck , vt. kappalainen 1887–1890 Emil Alfred Söderman , vt. kirkkoherra 1892–1893 Adam Edvard Iwendorff , välisaarnaaja 1900–1906 Adolf Manninen , papiston apulainen 1901–1902 Kaarlo Julius Kalpa , vt. kappalainen 1906–1908 Frans Edward Vare , papiston apulainen Arkisto Liedon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1647–1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Liedon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Talonisäntä Juha Kaarlenpoika Sytelä anoi Alavuden emäseurakunnan Sapsalammin kylän ja Virtain kappelin Liedenpohjan kylän noin tuhannen asukkaan puolesta uuden saarnahuonekunnan perustamista sekä lupaa rakentaa kirkkorakennus ja hautausmaa Kukkolammin mäelle mainittujen seurakuntien rajalle. Anomuksen mukaan sekä Virtain että Alavuden papit olisi velvoitettu tuomiokapitulin määräämää palkkaa vastaan pitämään vähintään kerran kuukaudessa jumalanpalvelus saarnahuoneessa. Saarnahuoneen rakentamiseksi olivat talolliset Aaron Liedenpohja, Veetrikki ja Aleksanteri Tulijoki sekä Juha Sulkava ehdottaneet vähintään 50 talollisen yhteistä hanketta. Anomukseen annettiin myöntävä vastaus keisarin käskykirjeessä 28.2.1861 mutta sitä ei pantu koskaan toimeen eikä saarnahuonekuntaa siten perustettu. Aiempiin anomuksiin asiassa oli annettu epäävät päätökset tuomiokapitulissa 20.10.1813, hallitsevassa konsistorissa 22.4.1814 ja uudelleen konsistorissa 15.10.1817. Perustamattomalla rukoushuonekunnalla ei ollut virallista nimeä, mutta suunniteltu kirkkorakennus olisi sijainnut Kukkolammin läheisyydessä mäellä Virtain kappelin puolella Liedenpohjan kylän maalla. Kylät Liedenpohja, Sapsalampi Naapuriseurakunnat Alavus , Virrat

Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Lestijärvelle kuninkaan päätöksellä 11.1.1787. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Lestijärvellä oli Änäkkälän maille rakennettu kappeli jo 1500-luvulla ja järven Kirkkosaaren oletetaan olleen jopa tätä vanhempi saarnapaikka. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.5.1859, jolloin entinen pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja seurakunta liitettiin kuuluvaksi Toholammin emäseurakuntaan. Erotettiin Toholammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Lestijärven kunta perustettiin 1868. Muut nimet Lesti Maakirjakylät Lesti, Toholampi Naapuriseurakunnat Halsua , Kinnula , Kälviä , Perho , Reisjärvi , Toholampi Papisto Kappalaisen virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 10.2.1891. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Kruunun verotorpat, metsätorpat ja metsävahdit, joille seurakuntien valitsema lautakunta heinäkuun 12. päivänä 1888 on ehdottanut ääniä pantavaksi Lestijärvellä 57, mitkä vastaavat 57/96 manttaalia, suorittavat manttaalimaksuja tämän perustuksen mukaan niin, että kutakin arvattua veriääntä kohden luetaan viljan ja voin maksussa 1/96 manttaalia. Heinämaksussa ovat nämä torpat samoin tilallisten luokassa." Kirkkoherrat 1910–1941 Frans Eero Sola (Silander) 1943–1946 Alpo Mustonen 1947–1954 Arvi Sorri Kappalaiset 1904–1910 Frans Eero Sola (Silander) , virka lakkautettiin 1910 Pitäjänapulaiset 1787–1798 Nils Simelius 1800–1822 Matts Arvelander 1825–1843 Johan Perander 1843–1860 Johan Fredrik Silvius , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1822–1825 Gustaf Thorén , armovuoden saarnaaja 1842 Karl Nauklér , apulainen 1843 Johan Fredrik Silvius , välisaarnaaja 1851 Alfred Kihlman , sijainen 1851–1855 Karl Fabian Springert , sijainen 1860–1871 Gustaf Oskar Aspelin , vt. pitäjänapulainen 1871–1876 August Vilhelm Bergman , vt. pitäjänapulainen 1876–1881 Josef Fredrik Cajan , vt. pitäjänapulainen 1881–1887 Jaakko Kajanen (Kaija ), vt. pitäjänapulainen 1887–1889 Johan August Aarne , vt. kappalainen 1889–1896 Frans Bernhard Inberg , vt. kappalainen 1896–1899 Adolf Aleksander Halme , vt. kappalainen 1899 Niilo Viitala , vt. kappalainen 1899–1900 August Alfred Oravala , vt. kappalainen 1900–1904 Niilo Viitala , vt. kappalainen Arkisto Lestijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1787. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Lestijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1380. Nynäsin everstiluutnantin puustelli siirrettiin kuuluvaksi Lemuun keisarin päätöksellä 18.4.1891. Seurakuntaan kuulunut Askainen perustettiin kappeliksi 1592 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910. Lemun kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Maskun kuntaan 2009. Maakirjakylät Anis, Heikkinen, Helala, Hievunen, Isovallunen, Järäinen, Kaitanen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneinen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnois (Monnoinen), Niittykartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukula, Pappila, Peinikkala, Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijala, Torttila, Valpperi, Vastila, Veranen, Vipinen, Vitikainen, Vähävallunen, Ylikäinen Naapuriseurakunnat Askainen , Masku , Merimasku , Mietoinen , Naantali , Nousiainen Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 6.12.1859. Kirkkoherrat 1533–1561 Peder Mattsson 1563–1566 Georgius Petri 1567–1569 Sigfridus Thomae 1570–1612 Olaus Jacobi 1613 Sigfrid 1615–1634 Ericus Henrici Björnburgensis 1637–1677 Jacobus Stephani 1730 Israel Olofsson Hartman 1730–1737 Erik Limnell 1738–1746 Nils Weckman 1747–1766 Anders Matiasson Elg 1768–1793 Isak Isaksson Ullner 1794–1799 Henrik Gabrielsson Hällsten 1801–1806 Salomon Möller 1809–1816 Abraham Paulin 1818–1824 Adolf Vassbom 1825–1843 Henrik Videman 1844–1856 Johan Erik Grönlund 1859–1867 Johan Tammelin 1868–1874 Johan Eggert Åberg 1874–1880 Erland August Karsten 1881–1888 Karl Henrik Ekblom 1889–1897 Peter Anton Carlsdtedt 1899– Joan Axel Friberg (Vapaavuori ) Pitäjänapulaiset 1724–1730 Jakob Cerenius 1731–1734 Johan Sandelius 1734–1746 Simon Renander 1747–1765 Josef Weckman 1766–1774 Johan Lundanus 1775–1788 Wilhelm Johan Enroth 1789–1806 Gabriel Vallenius 1808–1811 Gustaf Adolf Leinberg 1813–1820 Matias Malmberg 1820–1824 Henrik Gonander 1828–1829 Adam Viktor Zidbäck 1830–1836 Jakob Vahlberg 1851–1859 Frans Ludvig Ingerman , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1726–1729 Mikael Tenlenius , kappalaisen apulainen 1730–1731 Johan Sandelius , kappalaisen apulainen 1746–1747 Josef Weckman , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1754 Anders Hidegren , kirkkoherran apulainen 1754 Henrik Rungius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1763–1766 Jakob Johan Cavonius , kirkkoehrran apulainen 1777–1778 Henrik Leander , kirkkoherran apulainen 1781–1785 Henrik Olgren , kirkkoherran apulainen 1788–1789 Gabriel Wallenius , kirkkoherran apulainen 1789–1793 Daniel Fagerroos , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Matias Malmberg , armovuodensaarnaaja 1806–1808 Gustaf Adolf Leinberg , välisaarnaaja 1810–1813 Gustaf Granström , kirkkoherran apulainen 1813–1815 Aron Paulin , kirkkoherran apulainen 1815–1818 Johan Jakob Richtman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1829–1830 Arvid William Utter , välisaarnaaja 1839–1840 Albert Ferdinand Almberg , vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen 1840 Gustaf Adolf Hornborg , vt. pitäjänapulainen 1841–1848 Vilhelm Ahlroth , vt. pitäjänapulainen 1848–1849 Vilhelm Carlstedt , vt. pitäjänapulainen 1867–1868 Erland August Karsten , vt. kirkkoherra 1880–1881 Johan Schönberg , vt. kirkkoherra 1888–1889 Johan Oskar Rindell , vt. kirkkoherra 1897–1899 Johan Axel Friberg , vt. kirkkoherra 1903–1904 Kustaa Emil Ramstedt , vt. kirkkoherra Arkisto Lemun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1635 ja historiakirjat vuodesta 1639. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1533–1950. Lemun emäseurakunnan tilikirjaa (Lemo moderkyrkas räkenskaps bok) vuosilta 1635-1744 säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Kirkkoa tapuleineen ja osa kirkonarkistosta lienee hävitetty Suomen sodan aikana 1808. Kansallisarkisto on digitoinut Lemun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin yhtenä Inkerin ensimmäisistä luterilaisista seurakunnista 1611. Seurakunnan kirkko rakennettiin 1764. Seurakunnassa oli 8 183 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Lempaala oli väkiluvultaan Venäjän keisarikunnan loppuaikoina Inkerin neljänneksi suurin luterilainen seurakunta. Lempaalan luterilaiset ja ortodoksit karkotettiin Stalinin vainojen aikana 1935–1936. Karkotusten jälkeen vuonna 1764 rakennettu kirkko purettiin. Muut nimet Kuivas Kylät Anjala, Autio (Korkeamäki) Autio (Kuivaisi), Haapsaari, Halosi, Hanttulanmäki, Harpala, Heinola, Hiirimäki, Hipelinmäki, Hovinmäki, Jaakkolanmäki, Juskela, Jutikkala, Pieni Kaitala, Suuri Kaitala, Kiero, Pieni Kiiskilä, Suuri Kiiskilä, Kirjasalo, Komola, Pieni Korkiamaa, Suuri Korkiamaa, Koronsaari, Kuivais, Kylänjatko, Lappalaisenmäki, Lappeela, Lavosenmäki, Lehtokylä, Lempaala, Levoska, Lieskula, Lukkarinmäki, Löyskämäki, Maanselkä, Markkela, Marola, Mattilanmäki, Miskula, Muratta, Mustila, Myllymäki, Mäkiinkylä, Mälkämäki, Naakkala, Nakara, Nenimäki, Nikittala, Ohajoki, Ohalatva, Oinaala, Orimäki, Orpomäki, Oskamäki, Osselki, Pajarinmäki, Pekinmäki, Pekkala, Peri, Perämäki, Pirsanmäki, Pusanmäki, Pönniönmäki, Riivalinmäki, Ristala, Rokansaari, Ryyppölä, Sahanotko, Sepänmäki, Simanla, Sovonmäki, Sutela, Svaanila, Termola, Tiinala, Tikanmäki, Uusikylä, Vanhakylä, Vankkala, Varsala, Vaskela, Veikkola, Volkkala Naapuriseurakunnat Haapakangas, Toksova , Valkeasaari , Vuole Arkisto Lempaalan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1881–1922. Kansallisarkisto on digitoinut Lempaalan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lienee perustettu kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1200-luvulla, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Olavin nimikko, rakennettiin. Lemland mainitaan paikkana jo noin 1270. Uusi kirkko, Pyhän Brigittan nimikko, rakennettiin 1400-luvulla ja sitä laajennettiin kuorilla 1600-luvun lopulla. Kirkon torni rakennettiin 1817. Kirkko sisustettiin uudelleen 1845–1852. Seurakuntaan kuulunut Lumparland mainitaan kappelina ainakin jo 1544. Maakirjakylät Bengtsböle, Bistorp, Björklund, Flaka, Granboda, Haddnäs, Hellestorp, Herrö, Hönskobbarne, Jersö, Knutsboda, Lemböle, Norrby, Nåtö, Prästgård, Rödhamn, Rörstorp, Staekskär, Söderby, Vessingsboda, Westeränga Naapuriseurakunnat Föglö , Jomala , Lumparland , Maarianhamina Papisto Kirkkoherrat 1431–1433 Gercka 1548 Nils 1553–1558 Laurentius Nicolai 1571–1599 Georgius Henrici 1605–1607 Laurentius Mathaei 1645–1654 Martinus Nicolai Buscherus 1645–1654 Isaacus Martini Buscherus 1657–1674 Matthias Hedemoraeus 1674–1689 Petrus Rungius eli Ringius 1689–1697 Matthias Johannis 1698 Johan Torpander Alandus 1699–1705 Ericus Hammar 1705–1719 Gabriel Andreae Frondelius 1719–1738 Paulus Danielis Mansnerus 1739–1765 Daniel Mansnerus 1767–1794 Otto Johan Amnorin 1797–1811 Karl Magnus Jung 1813–1826 Gustaf Adolf Hjerpe 1828–1831 Gabriel Fortelius 1832–1847 Gustaf Englund 1850–1862 Isak Ericsson 1863–1870 Adolf Eklöf 1871–1896 Alexander Teodor Sternberg 1898–1945 Gustaf Emil Lindberg 1945–1967 Erik Albin Frantzén Ylimääräiset papit 1732–1739 Daniel Mansnerus , kirkkoherran apulainen 1737– Henrik Lindqvist , kappalaisen apulainen –1755 Gabriel Frondelius , kirkkoherran apulainen 1762– Gabriel Palander , kirkkoherran apulainen 1769– Gabriel Fortelius , kirkkoherran apulainen 1774– Mikael Tersner , kirkkoherran apulainen 1776– Johan Jakob Mansnerus , kappalaisen apulainen 1787– Karl Ascholin , kirkkoherran apulainen 1799– Henrik Johan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1807–1813 Erik Stenberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1818–1820 Erik Daniel Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1820–1824 Johan Linderman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1824–1828 Salomon Jakob Holmberg , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Johan Linderman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1828 Karl Erik Bergman , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Karl Fabian Dammert , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Josef Fredrik Juvelius , kirkkoherran apulainen 1831–1833 Isak Ericsson , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1838–1844 Adolf Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1838–1844 Erik Vilhelm Klerk , kirkkoherran apulainen, sijainen 1844–1850 Josef Vilhelm Fontell , vs. kirkkoherra, vt. kirkkoherra 1862 Axel Gabriel Ylander , vt. kirkkoherra 1862–1863 Karl Henrik Tervanen , vt. kirkkoherra 1895–1898 Gustaf Emil Lindberg , vt. kirkkoherra 1945–1946 Allan Gustav Lindell, vt. kirkkoherra Arkisto Lemlandin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1674 ja historiakirjat vuodesta 1640. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1661–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Lemlandin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Lemlandin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Kirkonkirjat SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi 1688, jolloin ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Kirjallisuudessa esitetyn tiedon mukaan muutamat kylät erotettiin Taipalsaaresta muodostamaan oman kappelin jo 1680-luvun alkupuolella. Seurakunnan 1680-luvulla rakennettu kirkko paloi pian valmistumisensa jälkeen. Uusi kirkko rakennettiin 1786. Erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella ukaasilla 15.1.1807, jolloin Lemi määrättiin erotettavaksi Taipalsaaresta ja kirkkoherra määrättiin palkkaamaan itselleen apulainen. Lemin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Klemis Maakirjakylät Ahtiala, Hakulila, Heikkilä, Huttula, Hyvärilä, Iitiä, Juvola, Kaamaniemi, Kapiala, Keskisenpää, Korpela, Kurkela, Kuukanniemi, Kärmenniemi, Laakkola, Lavola, Merenlahti, Metsola, Mikkola, Nisola, Nuppola, Parkkola, Pöllölä, Ruohiala, Ruomi, Sairala, Sorvarila, Suomalaisenkylä, Suoniala, Suontakainen, Sutela, Taipale, Tevaniemi, Torviniemi, Uiminniemi, Urola, Vainikkala, Värtölä Naapuriseurakunnat Lappeenranta , Lappee , Luumäki , Savitaipale , Taipalsaari Papisto Kirkkoherran palkasta armollinen vahvistus suostumukseen 27.2.1846. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 17.5.1871. Uudessa palkkausjärjestyksessä ei mainita enää kirkkoherran apulaista. Kirkkoherrat 1807–1819 Johan Gabriel Lundán 1822–1838 Jakob Roschier 1841–1873 Karl Gustaf Streng 1875–1886 Salomon Majander 1890–1898 Jakob Vilhelm Bärlund 1900– Maximilian Kristian Tavast Kappalaiset 1688–1730 Henrik Palilius 1732–1743 Gabriel Osolander 1744–1765 David Gestrin 1766–1780 Johan Henrik Carmelin 1780–1791 Johan Ahlqvist 1792–1803 Anders Creander , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1803–1807 Elias Löflund , vt. kappalainen 1814–1819 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1819–1821 Johan Henrik Zweygberg , sijaiskirkkoherra 1821–1822 Karl Johan Vinter , sijaiskirkkoherra 1824–1826 Adam Höijer , kirkkoherran apulainen 1826–1834 Gabriel Roschier , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Abel Abednego Hilander , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Vilhelm Ludvig Lundán , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1839–1840 Johan Henrik Gestrin , sijaiskirkkoherra 1840–1842 Erik Kristian Relander , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1842–1845 Anders Johan Kiljander , kirkkoherran apulainen 1845 Alexander Magnus Oleander , kirkkoherran apulainen 1845 Niklas Emanuel Tengén , kirkkoherran apulainen 1846–1848 Karl Adolf Streng , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Nils Gabriel Arppe , kirkkoherran apulainen 1849–1851 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1851–1856 Johannes Hertz , kirkkoherran apulainen 1856–1861 Anders Ulrik Vikstén , kirkkoherran apulainen, sijainen 1861–1863 Albert Boman , vs. kirkkoherra 1863–1875 Salomon Majander , vs. kirkkoherra 1886–1890 Artur Lorenz Gulin , vt. kirkkoherra 1891 Jaakko Ripatti , kirkkoherran apulainen 1892 Otto Magnus Hahl , kirkkoherra apulainen 1894–1900 Erland Villehad Gyllenbögel , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Lemin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1854, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1738–1986. Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 25.4.1918, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1747, rippikirjat vuodesta 1773, lastenkirjat vuodesta 1822, pitäjänkokouksen pöytäkirjat vuodesta 1781 sekä kellotapuli. Palossa säilyivät sisään- ja ulosmuuttaneiden luettelo vuosilta 1823–1915, syntyneitten luettelot vuodesta 1896, kuolleitten luettelot vuosilta 1853–1907, avioliittokuulutusten luettelot vuosilta 1880–1897, kladit avioliittokuulutetuista vuosilta 1847–1879 ja 1889–1906, kirkon kurinpitokirja vuodesta 1892 sekä rippi- ja lastenkirjat vuodesta 1910. Samoin Savonlinnan tuomiokapitulin arkistossa säilyi tilikirjoja vuosilta 1793–1914: kolehtiluettelo vuosilta 1856–1901, kirkonrahaston tilikirja vuosilta 1861–1906, viinikassan tilikirja vuosilta 1861–1906, viinikassan tulojen ja menojen luettelot vuosilta 1871–1906 sekä eräitä muita asiakirjoja kuten rippilasten luettelot vuosilta 1808–1906 ja 1903–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Lemin seurakunnan kirkonkirjoja ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)