Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1380. Nynäsin everstiluutnantin puustelli siirrettiin kuuluvaksi Lemuun keisarin päätöksellä 18.4.1891. Seurakuntaan kuulunut Askainen perustettiin kappeliksi 1592 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910. Lemun kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Maskun kuntaan 2009.
Kylät
Heikkinen, Helala, Hievuinen, Isovallus, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Manterjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittykartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Torttila, Tukkala, Vähävallus, Valpperi, Vastila, Vipinen, Vitikainen, Yllikäinen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 6.12.1859.
Kirkkoherrat
1533–1561 Peder Mattsson
1563–1566 Georgius Petri
1567–1569 Sigfridus Thomae
1570–1612 Olaus Jacobi
1613 Sigfrid
1615–1634 Ericus Henrici Björnburgensis
1637–1677 Jacobus Stephani
1730–1737 Erik Limnell
1738–1746 Nils Weckman
1747–1766 Anders Matiasson Elg
1768–1793 Isak Isaksson Ullner
1794–1799 Henrik Gabrielsson Hällsten
1801–1806 Salomon Möller
1809–1816 Abraham Paulin
1818–1824 Adolf Vassbom
1825–1843 Henrik Videman
1844–1856 Johan Erik Grönlund
1859–1867 Johan Tammelin
1868–1874 Johan Eggert Åberg
1874–1880 Erland August Karsten
1881–1888 Karl Henrik Ekblom
1889–1897 Peter Anton Carlsdtedt
Pitäjänapulaiset
1724–1730 Jakob Cerenius
1731–1734 Johan Sandelius
1734–1746 Simon Renander
1747–1765 Josef Weckman
1766–1774 Johan Lundanus
1775–1788 Wilhelm Johan Enroth
1789–1806 Gabriel Vallenius
1808–1811 Gustaf Adolf Leinberg
1813–1820 Matias Malmberg
1820–1824 Henrik Gonander
1828–1829 Adam Viktor Zidbäck
1830–1836 Jakob Vahlberg
1851–1859 Frans Ludvig Ingerman, virka lakkautettiin 1859
Ylimääräiset papit
1726–1729 Mikael Tenlenius, kappalaisen apulainen
1730–1731 Johan Sandelius, kappalaisen apulainen
1746–1747 Josef Weckman, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1754 Anders Hidegren, kirkkoherran apulainen
1754 Henrik Rungius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1763–1766 Jakob Johan Cavonius, kirkkoehrran apulainen
1777–1778 Henrik Leander, kirkkoherran apulainen
1781–1785 Henrik Olgren, kirkkoherran apulainen
1788–1789 Gabriel Wallenius, kirkkoherran apulainen
1789–1793 Daniel Fagerroos, kirkkoherran apulainen
1806–1808 Matias Malmberg, armovuodensaarnaaja
1806–1808 Gustaf Adolf Leinberg, välisaarnaaja
1810–1813 Gustaf Granström, kirkkoherran apulainen
1813–1815 Aron Paulin, kirkkoherran apulainen
1815–1818 Johan Jakob Richtman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1829–1830 Arvid William Utter, välisaarnaaja
1839–1840 Albert Ferdinand Almberg, vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen
1840 Gustaf Adolf Hornborg, vt. pitäjänapulainen
1841–1848 Vilhelm Ahlroth, vt. pitäjänapulainen
1848–1849 Vilhelm Carlstedt, vt. pitäjänapulainen
1867–1868 Erland August Karsten, vt. kirkkoherra
1880–1881 Johan Schönberg, vt. kirkkoherra
1888–1889 Johan Oskar Rindell, vt. kirkkoherra
1897–1899 Johan Axel Friberg, vt. kirkkoherra
1903–1904 Kustaa Emil Ramstedt, vt. kirkkoherra
Arkisto
Lemun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1635 ja historiakirjat vuodesta 1639. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1533–1950.
Lemun emäseurakunnan tilikirjaa (Lemo moderkyskas räkenskaps bok) vuosilta 1635-1744 säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Kirkkoa tapuleineen ja osa kirkonarkistoa lienee hävitetty Suomen sodan aikana 1808.
Kansallisarkisto on digitoinut Lemun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.