Alkuaan Iitin emäseurakunnan kappeli kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Kaarle-herttuan kirjeitse antamalla luvalla 27.10.1595. Seurakunnan kirkossa kävi alkuaan Savolahden, Taipaleen, Sysmän ja Hollolan asukkaita. Pikkuvihan jälkeen seurakunta jaettiin kahtia Turun rauhassa 7.8.1743, jolloin kolmasosa seurakunnasta eli 50 tilaa, kirkko ja pappila liitettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan. Viipurin kuvernementin hallinnon ukaasilla 19.7.1746 määrättiin, että Venäjän puolella asunut papisto, vaikka olivatkin Ruotsin alamaisia, sai hoitaa koko seurakuntaa. Ukaasin jälkeen epäselvyydet jatkuivat seurakunnan hoidossa aina siihen saakka, kunnes Vanha Suomi liitettiin kuuluvaksi kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan. Toinen kirkko rakennettiin 20 viikossa 1686. Vuonna 1822 valmistui uusi kirkko, jonka kirjaustöistä Keisarillisen senaatin toimituskunnan kirjeessä 26.3.1862. Iitin Leppäniemen kylä liitettiin seurakuntaan kuuluvaksi keisarin käskykirjeellä 8.6.1859. Seurakunnan osista muodostettiin Pertunmaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja perustettu seurakunta aloitti toimintansa 1924. Seurakuntaan kuulunut Pankkakangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1895. Maakirjakylät Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Huopola, Hyyrylä, Hölttä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinnilä, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kuortti, Kyttälä (Skyttälä), Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Poitinniemi, Partsimaa, Pertunmaa, Pärnämäki, Saviniemi, Särkimäki, Tiilikkala, Toivola, Vanonen Naapuriseurakunnat Hartola , Heinola , Heinolan kaupunki , Hirvensalmi , Iitti , Jaala , Joutsa , Pertunmaa , Ristiina , Savitaipale , Suomenniemi , Valkeala Papisto Seurakunnan perustamisen yhteydessä 1595 määrättiin, että joku autiotila annettaisiin kirkkoherran virkataloksi. Kappalaisen virkataloksi annettiin Skyttälästä neljäsosa eli Kolmihalko 6.3.1616. Papiston palkasta tehtiin suostumus 23.2.1729 ja suostumus vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 28.3.1732 ja 4.11.1732. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 31.5.1850. Kirkkoherrat 1595–1626 Jacobus Petri 1629–1646 Canutus Matthiæ Tallberg 1649–1666 Thomas Henrici 1668–1678 Bartholdus Matthiæ Mollerus 1679 Johan Nappenius, ei ottanut virkaa vastaan 1679–1714 Matthias Bartholdi Mollerus 1722–1730 Johan Gestrin 1730–1732 Anders Alopæus 1733–1774 Zacharias Cygnæus 1775–1780 Zacharias Cygnæus 1782–1808 Emanuel Berner 1810–1823 Axel Abraham Berner 1827–1849 Olof Pesonius 1853–1867 Henrik Johan von Pfaler 1869–1875 Lars Anders Landgren 1878–1905 Karl Henrik Oskar Molander 1907– Viktor Berner 1916–1932 Kaarlo Viktor Petrell 1932–1952 Kaarlo Heikki Airas Kappalaiset 1616–1626 Canutus Matthiæ Tallberg 1639–1646 Thomas Henrici 1654–1655 Georgius Matthiæ 1656–1682 Andreas Andreæ 1688–1712 Josef Molitor –1722 Anders Hoimilander 1722–1735 Karl Rheander 1736–1762 Fredrik Gustaf Berner 1764–1782 Emanuel Berner 1782–1796 Anders Konrad Favorin 1800–1820 Samuel Johan Krogerus 1823–1834 David Kristian Stenius 1827–1850 Karl Gröhn 1852–1864 Axel Emanuel Berner , ensin vt. kappalainen 1865–1870 Alexander Vilhelm Mansner 1872–1875 Ismael Ruuth 1879–1887 Otto Magnus Cantell 1890–1892 August Magnus Tolpo 1894–1907 Viktor Berner 1909 Gustaf Immanuel Cantell 1920–1947 Paavo Pakkanen 1947–1953 Johannes Kuurne Ylimääräiset papit 1767–1775 Zacharias Cygnæus , sijaiskirkkoherra 1803–1806 Gustaf Henrik Krogerus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1806–1810 Axel Abraham Berner , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1809 David Berner , kirkkoherran apulainen 1812–1814 David Berner , kirkkoherran apulainen 1816–1817 Gustaf Henrik Gåsman , kappalaisen apulainen 1820–1821 Bror Sven Hougberg , papiston apulainen 1821 Gustaf Henrik Krogerus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1821 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1821–1822 Johan Tengén , kirkkoherran apulainen 1822–1823 Karl Johan Vinter , armovuodensaarnaaja 1822–1827 Erik Niklander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1828–1829 Karl Viktor Tavaststjerna , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Axel Emanuel Berner , kirkkoherran apulainen 1838–1844 Johan Fredik Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1844–1853 Viktor Olof Pesonius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1844–1847 Anders Gustaf Hahl , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1847–1850 Karl Mauritz Lagerstam , vs. kappalainen 1850–1852 Anders Gustaf Hahl , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1853–1856 Henrik Reinhold Krogell , kirkkoherran apulainen 1856–1859 Viktor Vilhelm Krogell , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Anders Rosberg , kirkkoherran apulainen 1865 Karl Vilén , kirkkoherran apulainen 1866–1871 Frans Fritjof Ferdinand Cavén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen 1866 Filemon Dahl , vs. kappalainen 1867–1868 Alexander Vilhelm Forstadius , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1868–1869 Karl Hjalmar von Pfaler , armovuodensaarnaaja 1870 Fredrik Forsman , kirkkoherran apulainen 1871 Johan Saarinen , kirkkoherran apulainen 1871–1872 Karl von Hertzen , vt. kappalainen 1872–1874 Teodor Titus Timoteus Tornell , kirkkoherran apulainen 1874–1878 Oskar Vilhelm Vilskman , vt. kirkkoherra 1875–1879 August Hämäläinen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1880 Bengt Adolf Broms , kirkkoherran apulainen 1887–1890 Gustaf Immanuel Cantell , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888–1891 Lauri Johannes Molander , kirkkoherran apulainen 1890–1892 Kaarle Albert Lauri , kappalaisen apulainen 1892–1894 Knut Fabian Holmberg , vt. kappalainen 1891–1909 Gustaf Immanuel Cantell , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1909– Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Mäntyharjun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1684 ja historiakirjat vuodesta 1681. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1984. Kansallisarkisto on digitoinut Mäntyharjun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi noin 1653. Aikoinaan Turun piispa Magnus Tavastilla oli myöhemmän Hirvensalmen alueella lampuotien viljelemät tilat Juuritaipaleella ja Vahvajärvellä. Kuningas Kristoffer Baijerilainen antoi 1442 kirjeen, jonka mukaan Sysmän ja Savilahden eli Mikkelin välillä olleella 18 peninkulman taipaleella ei ollut asuinpaikkaa, jossa piispa joka kolmas vuosi pitämällään tarkastusmatkalla olisi voinut matkustavaisena saada suojaa. Tätä varten piispa oli rakennuttanut Vahvajärvelle majan näitä matkoja varten. Vielä vuonna 1833 Kempin tilaa kutsuttiin ilmeisesti tästä johtuen myös nimellä Piispan kestikievari. Seurakunnan vanhimmat kirkot sijaitsivat Kappelinlahden maalla Tuukkalan Hamisella ja Lampolahden maalla Hämeenmäellä, kunnes kirkko rakennettiin Hirvensalmen niemelle noin 1640. Kappelin erottamista Mikkelistä anottiin ensimmäisen kerran vuonna 1761, mutta tämä toteutui vasta myöhemmin. Seurakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 26.5.1851. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1.5.1868. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi yksi Sysmän kuulunut 1/8 manttaalin tila Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897. Hirvensalmen kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kilkki, Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Parkkola, Puttola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Jyväsmäki, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä Naapuriseurakunnat Joutsa , Kangasniemi , Mikkeli , Mikkelin kaupunki , Mäntyharju , Pertunmaa , Ristiina Papisto Entinen Hiltuniemen kappalaisen virkatalo, jonka arveltiin olleen Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen lahjoittama, määrättiin kirkkoherran virkataloksi ja se sai kirkkoherran virkatalon oikeudet 6.4.1870. Kappalaisen uusi virkatalo ostettiin myöhemmin. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 15.9.1850 ja suostumus vahvistettiin 26.5.1851. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.3.1871. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 6.12.1851. Kirkkoherrat 1868–1893 Herman Ekman 1894–1909 August Vilhelm Lund 1910–1926 Karl Johan Waldemar Breitholtz 1927–1946 Lauri Haapaniemi 1947–1960 Matti Elomaa Kappalaiset 1650–1669 Georgius Erici Nigræus 1673–1679 Laurentius Gabrielis 1690 Arvid Florinus 1693–1694 Paulus Jemsonius 1699–1712 Nils Lång 1721–1725 Michael Olai 1725–1730 Anders Alopæus 1731–1744 Erik Lyra 1745–1757 Arvid Josef Melartin 1757–1762 Henrik Costian 1762 Johan Hallonberg 1762–1774 Gustaf Fredrik Wijkman 1774–1815 Anders Heinricius 1817–1850 Fredrik Ferdinand Sirelius 1853–1863 Johan Napoleon Sirelius 1863–1871 Alexander Fernberg 1875–1897 Anders Andersson 1899–1904 Klas Filip Järnefelt 1904–1910 Matias Merivirta (Sjöström) 1911–1922 K. Emil Roine 1922–1930 Matti Elomaa 1931–1940 Artturi Honkanen 1940–1946 Pauli Lumme 1947–1953 Yrjö Ala–Opas Ylimääräiset papit 1805–1808 Karl Johan Heinricius , apulainen 1808–1809 Mårten Kiljander , apulainen 1809 David Berner , apulainen 1809–1812 Abraham Hagert , apulainen 1812 Johan Fredrik Hörning , apulainen 1812–1813 David Kristian Stenius , apulainen 1813–1817 Tomas Nervin , apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä 1820–1823 Tomas Nervin , apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä 1824–1826 Vilhelm Lindqvist , kirkkoherranapulainen 1826–1828 Aron Johan Hoffrén , kirkkoherranapulainen 1828–1830 Fredrik August Bonsdorff , kirkkoherranapulainen 1830–1843 Johan Napoleon Sirelius , kirkkoherranapulainen 1843–1845 Karl Liljeqvist , kirkkoherranapulainen 1845–1849 Frans Ferdinand Flinkman , kirkkoherranapulainen 1849–1852 Karl Gustaf Dahlgren , kirkkoherranapulainen 1849–1853 Anders Andersson , kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen 1860–1868 Anders Andersson , kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen 1852–1857 Johan Gustaf Gräsbeck , kirkkoherranapulainen 1857–1860 Viktor Olof Pesonius , kirkkoherranapulainen 1871 Juho Saarinen , vt. kappalainen 1890–1893 Johan Paavali Leinonen , papin apulainen, kappalaisen apulainen 1891–1894 Fredrik Eliel Cleve , vt. kirkkoherra 1893 Bruno Aloys Piispanen , kappalaisen apulainen 1893–1894 Hugo Vinter , kappalaisen apulainen 1894 Karl Mikael Mellberg , kappalaisen apulainen 1894 Hugo Anian Müller , kappalaisen apulainen 1894–1897 Sakari Hämäläinen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1909–1910 R. A. Lund 1916–1921 T. J. G. Pylvänäinen 1922 J. V. E. Varpio 1946 O. K. M. Tuulio 1946–1947 S. A. Koskivirta Arkisto Hirvensalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818, tilikirjat vuodesta 1797 ja historiakirjat vuodesta 1815. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1692–1936. Seurakunnan miltei koko arkisto tuhoutui pappilan palossa 14.2.1822, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1763, rippikirjat vuodesta 1784 sekä lastenkirjat vuodesta 1770. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa 12.5.1914 ja pappila paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16.3.1928. Tällöin tuhoutui osa vanhoista muuttokirjoista, joita ei ollut sijoitettu kansliahuoneen tulenkestävään holviin. Eräässä noin vuonna 1833 laaditussa muistiinpanossa mainitaan, että seurakunnan kirkonarkistosta oli aiemmin löytynyt historiallinen esitys pitäjästä arviolta 1600-luvulta, mutta se oli myöhemmin hävitetty ilman lupaa tai muutoin hävinnyt. Kansallisarkisto on digitoinut Hirvensalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hollolan emäseurakunnan kappeliksi noin 1630, joskin joidenkin tietojen mukaan oli alkuaan vain rukoushuonekunta. Seurakuntaan sijoitettiin emäseurakunnan kappalainen vasta 1687. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 20.3.1848 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1862. Sysmän ja Mäntyharjun kyliä liitettiin kuuluvaksi seurakuntaan keisarin käskykirjeellä 10.1.1870. Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolan kaupunkiin 1997. Seurakuntaan kuulunut Heinolan kaupunki sai oman saarnaajansa 1812 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Muut nimet Heinola landsförsamling, Heinolan maaseurakunta Maakirjakylät Heinola, Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Jyränkö, Lusi, Marjoniemi, Nuoramo, Onalisto (Onali), Onkiniemi, Paaso, Paistjärvi, Taipale, Tuusjärvi, Vaippilainen Naapuriseurakunnat Asikkala , Hartola , Heinolan kaupunki , Iitti , Jaala , Mäntyharju , Nastola , Pertunmaa , Sysmä Papisto Kirkkoherran virkatalo lunastettiin kirkkoherran palkan säästövaroilla, 3 257 ruplalla, ja lisämaita ostettiin tuhannella ruplalla pitäjänkokouksen päätöksellä 28.8.1848. Kappalaisen virkatalon haltija sai uudisviljelyksestään lukea 44 verovapausvuotta alkaen vuodesta 1847. Suostumus papiston palkasta tehtiin 5.2.1732 ja suostumus vahvistettiin 28.3.1732. Papiston palkasta keisarin käskykirjeet 20.3.1848, 7.5.1864 ja 15.3.1866. Kirkkoherrat 1862–1874 Karl Henrik Gardberg 1876–1886 Gustaf Adolf Holmström 1887–1909 Anshelm Everhard Tarenius 1911–1920 Paul Osvald Stenroth 1921–1926 Emil Ferdinand Aarnio 1928–1956 Onni Albin Eerikäinen Kappalaiset 1687–1726 Henricus Polonus 1727–1731 Anders Forselius 1734–1738 Johan Strandman 1738–1749 Johan Serenius 1752–1774 David Hirn 1775–1786 Magnus Kyander 1787–1812 Samuel Johan Antell 1812–1813 Gustaf Serenius 1816–1828 Erik Engman 1831–1840 Hernik Johan von Pfaler 1840–1861 Anders Gustaf Sevén 1862–1867 Karl Hellén 1867–1876 Gustaf Adolf Holmström 1876–1887 Gustaf Ernfrid Herckman 1888–1899 Frans Oskar Kekoni 1900–1904 Kauno Edvard Uino 1905–1906 Niilo Pispala 1909–1913 Iisakki Vihtori Talvitie , 1913–1926 Heikki Haapanen, virka lakkautettiin 1926 Ylimääräiset papit 1807–1808 Anders Johan Holmsten , kappalaisen apulainen 1810–1812 Karl Gabriel Lyra , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1813 Gustaf Varén , kappalaisen apulainen 1813 Johan Arnell , virkavuosisaarnaaja 1814–1815 Karl Johan Hollender , virka- ja armovuodensaarnaaja 1824–1825 Johan Björkström , kappalaisen apulainen 1826–1828 Karl Hahl , kappalaisen apulainen, sijainen 1828–1829 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen sijainen, virkavuosisaarnaaja 1829–1831 Karl Anders Svanström , armovuosisaarnaaja 1830 August Blomqvist , armovuosisaarnaaja 1834–1835 Elias Samuel Nymalm , vt. kappalainen 1850 Karl Adolf Streng , kappalaisen apulainen 1850–1853 Filemon Dahl , kappalaisen apulainen 1857–1861 Karl Fredrik Blomqvist , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1861–1862 Karl Adolf Streng , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1886–1888 Otto Vilhelm Olander , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1886–1888 Fredrik Eliel Cleve , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1888–1889 David Konstantin Kröger , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Jaakko Ripatti , vt. kappalainen 1904 Bror Hannes Helander , vt. kappalainen 1906–1907 Paul Osvald Stenroth , vt. kappalainen ja virkavuosi ja armovuoden saarnaaja 1907 Henrik Tanner , vt. kappalainen ja armovuoden saarnaaja 1909 Henrikki Vihtori Talvitie , vt. kappalainen Arkisto Heinolan maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1900. Seurakunnan pappila paloi tuhopoltossa vähän ennen 8.10.1791. Pitäjänkokouksen päytäkirjan mukaan se oli tällöin tuhottu tuhaksi, niin että pastori Samuel Johan Antellin on täytynyt "rakkaan puolisonsa kanssa öiseen aikaan paeta Jumalan armollisen avun turvin" palavasta rakennuksesta. Uusi pappila oli 27 kyynärää pitkä ja 12 kyynärää leveä pitäjänkokouksen pöytäkirjan 18.3.1792 mukaan. Uusi pappila valmistui kuitenkin lopullisesti vasta 30.8.1818. Sisällissodan aikana punaiset turmelivat ja hävittivät osan kirkonarkistosta 1918, jolloin tuhoutuivat muun muassa annettujen todistusten konspetit vuosilta 1886-1908 ja painotuotteita, kolehtikirjan tilit revittiin vuosilta 1911–1918 ja useita vanhimpia kirkonkirjoja lävistettiin pistimillä. Myös kirkon alttaritaulu ammuttiin ainakin viidestä kohtaa puhki. Kansallisarkisto on digitoinut Heinolan maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Sysmän emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin jo 1540. Seurakuntaa kutsuttiin Koskipääksi vielä 1722 ja Hartolaksi ainakin vuodesta 1729. Se erotettiin Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784, jolloin se sai Ruotsin kruununperillisen mukaan nimen Gustaf Adolfs socken eli Kustaa Aadolfin pitäjä. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1684–1693. Seurakuntaan kuuluneista Joutsa perustettiin kappeliseurakunnaksi 1784 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Leivonmäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja siirrettiin kuuluvaksi Joutsan emäseurakuntaan 1860. Seurakunnasta liitettiin osia perustettiin Pertunmaan kirkkoherrakuntaan 1918, liitos kuitenkin toteutui vasta 1924. Hartolan kunta perustettiin 1867. Muut nimet Gustav Adolfs, Kustavus, Koskipää Maakirjakylät Hara, Hartola, Joutsa, Joutsjärvi, Kalho, Kirkkola, Kuivajärvi, Kälkyttä, Lepsala, Pohjola, Putkijärvi, Ruskeala, Vastamäki, Vehmaa, Ylimäinen Naapuriseurakunnat Heinola , Joutsa , Luhanka , Mäntyharju , Pertunmaa , Sysmä Papisto Kappalaisella oli ensin Vehmaisten ja sitten Mönsän virkatalo, joka Keisarillisen senaatin luvalla 29.9.1880 myytiin huutokaupalla 15.5.1881. 2 325 markan kauppahinnasta muodostettiin kappalaisen virkatalon rakennusrahasto, josta kappalainen nautti myöhemmin korot. Kappalainen asui Muinilan eli Savelan virkatalossa, joka ostettiin 1834. Suostumus papiston palkasta Sysmän emäseurakuntaa ja Hartolan kappelia varten tehtiin 19.2.1729 ja vahvistettiin 28.2.1732. Uusi suostumus papiston palkasta vahvistettiin 7.11.1840, mistä Keisarillisen senaatin päätöksessä 20.2.1862. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 20.10.1869 ja 18.11.1880. Kirkkoherrat 1784–1785 Anders Streng 1786–1822 Kars Abraham Hoffrén 1824–1829 Berndt Johan Gadd 1832–1839 Arvid Gottfrid Nordqvist 1842–1859 Nils Robert Bonsdorff 1865–1875 Johan Filip Danielsson 1877–1880 Adolf Magnus Vinter 1883–1888 Johan Ferdinand Lahtonen 1889–1908 Gustaf Basilius Juslén 1909–1915 Gustaf Adolf Rossander 1915–1923 Hugo Vinter 1924–1944 Aleksanteri Kuusisto 1946 Erkki Pirkka 1948–1958 Jouko Ripatti Kappalaiset 1634–1635 Eskel 1639–1665 Johannes Bartholdi 1669–1675 Jakob Bernhardi Gåsman 1678–1688 Erik Koskman 1691–1710 Martinus Etholœnius 1725–1729 Reinhold Hertz 1731–1737 Anders Forselius 1737–1785 Samuel Heintzius 1788–1790 Karl Streng 1791–1793 Johan Ingman 1794–1807 Lars Homén 1810–1819 Henrik Johan Seleni 1821–1833 Timoteus Vahlberg 1835–1842 Tobias Jakob Ticcander 1843–1845 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1843–1853 Johannes Napoleon Sirelius 1850–1851 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1855–1864 Reinhold Olivier Gahmberg 1867–1877 Adolf Magnus Vinter 1878–1900 Maximilian Kristian Tavast 1901–1911 Kustaa Mortimer Martin 1911–1913 Akseli Pajula 1913–1920 Otto Kolehmainen 1920–1934 Tuomas Tuovinen 1934–1935 Gunnar Paasonen 1935–1944 Martti Halmesmaa 1944–1954 Reino Honkanen Ylimääräiset papit 1800–1804 Frans Fredrik Petersen , kirkkoherran apulainen 1804–1808 Stefan Igoni , kirkkoherran apulainen 1808–1810 Anders Johan Holmsten , kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja 1809–1810 Israel Reinhold Hoffrén , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Lars Filip Palander , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Josef Gabriel Vallenius , kirkkoherran apulainen 1813–1814 Georg Alvenius , kirkkoherran apulainen 1814–1821 Timoteus Vahlberg , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Gustaf Henrik Gåsman , vt. kappalainen 1818–1821 Johan Fredrik Bergh , kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1821–1824 Gustaf Adolf Hoffrén , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1824–1825 Lars Romell , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Erik Vilhelm Vinter , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Gustaf Adolf Hillebrand , kappalaisen apulainen 1827 Otto Henrik Neovius , kappalaisen apulainen 1827–1828 Josef Vilhelm Schalien , kappalaisen apulainen 1828–1830 Samuel Grönqvist , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1828–1829 August Vilhelm Krogerus , kappalaisen sijainen 1829–1833 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen sijainen 1830–1832 Gustaf Adolf Hillebrand , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1833–1835 Daniel Kristian Hirn , välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1835–1838 Karl August Sahlberg , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Johan Kristian Agander , kirkkoherran apulainen 1838–1839 David Toikka , kirkkoherran apulainen 1839–1840 Henrik August Lindeberg , sijaiskirkkoherra 1840–1843 Karl Fredrik Kockström , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1847–1850 Alexander Teodor Sundberg , kirkkoherran apulainen 1851–1867 Adolf Magnus Vinter , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, kappalaisen viransijainen 1852–1853 Viktor Vilhelm Krogell , kirkkoherran apulainen 1853–1855 Karl Mauritz Lagerstam , välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1880–1883 Jacob Alexander Sievo , vt. kirkkoherra 1884–1885 Ernst Sjöblom , kirkkoherran apulainen 1886 Johannes Friman , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Gustaf Basilius Juslén , vt. kirkkoherra Arkisto Hartolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1934. Kansallisarkisto on digitoinut Hartolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mäntyharjun emäseurakunnan Pertunmaan kylän asukkaat anoivat lupaa rakentaa oman rukoushuoneen mutta kysymys rakentamisesta raukesi keisarin kirjeellä 20.4.1860. Oman seurakunnan perustamista yritettiin myöhemmin uudelleen mutta tämäkin hanke raukesi 1892. Perustettiin lopulta Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Seurakunta aloitti toimintansa 1924. Pertunmaan kunta perustettiin 1926. Maakirjakylät Anettu, Hartola, Hölttä, Joutsjärvi, Kuhajärvi, Kuortti, Kälkyttä, Lahnaniemi, Marjotaipale, Pertunmaa, Pohjola, Ruorasmäki, Toivola, Vastamäki, Vehmaa Naapuriseurakunnat Hartola , Heinola , Hirvensalmi , Mäntyharju , Joutsa Papisto Kirkkoherrat 1924–1953 Aarne Israel Kalliala Apulaiset 1917–1923 Emil Jokiranta

Perustettiin Uskelan emäseurakunnan kappeliksi jo katolisella ajalla. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Bartholomeuksen nimikko. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 8.10.1860. Kuusjoen kappeli siirrettiin Perttelistä kuuluvaksi seurakuntaan 1884 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Perttelin kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Muut nimet S:t Bertils Maakirjakylät Anjala, Haali, Hähkänä, Inkeri, Isohiisi, Kaivola, Kajala, Kaukola, Loppi, Nokkahiisi, Pappila, Patala, Pitkäkoski, Pöytiö, Revä, Romsila, Tattula, Toramäki, Valkjärvi, Vihmalo, Vintilä, Vähähiisi Naapuriseurakunnat Kiikala , Kisko , Kuusjoki , Muurla , Somero , Uskela Papisto Papiston palkkaus järjestettiin Keisarillisen senaatin käskykirjeessä 8.10.1860. Kirkkoherra sai heikkojen tilusetujen korvaukseksi neljä kuutiometriä halkoja ja 112 kiloa heiniä kultakin manttaalilta Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Vintilän maalla sijainneesta myllystä kirkkoherra sai 16,48 hehtolitraa viljaa sekä vapaan jauhatuksen omiksi tarpeikseen. Kirkkoherrat 1860–1878 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1879–1885 Hegesippus Hippolytus Hjerpe 1886–1893 Karl Oskar Mannström 1894–1905 Isak Reinhold Tamminen 1906–1912 Vihtori Korpela 1912–1920 Otto Wilhelm Tupala 1921–1932 Kustaa Nestori Korpela 1933–1954 Kustaa Lauri Nurmi Kappalaiset 1730–1774 Mikael Lundanus 1775–1823 Johan Roberg (Råberg) 1824–1847 Karl Henrik Leidenius 1847–1854 Gustaf Randelin 1855–1860 Antero Varelius , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1866–1869 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1870–1872 Gustaf Adolf Rydman , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1767–1775 Johan Roberg (Råberg) , kappalaisen apulainen 1801–1803 Jakob Johan Erling , kappalaisen apulainen 1803–1806 Erik Villstedt , kappalaisen apulainen 1818–1820 Karl Henrik Leidenius , kappalaisen apulainen 1820–1824 Fredrik Johan Leidenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1854–1855 Matias Vilhelm Hannelius , vt. kappalainen 1859–1860 Karl Viktor Berghäll , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1860–1861 Hegesippus Hippolytus Hjerpe , vt. kappalainen 1861–1866 Karl Kasimir Bernstedt , vt. kappalainen 1874–1876 Karl Henrik Lindfors , vt. pitäjänapulainen 1878–1879 Gustaf Edvard Lybeck , vt. kirkkoherra 1883–1886 Karl Johan Nordlund , vt. pitäjänapulainen 1885–1886 Samuel Vilhelm Roos , vt. kirkkoherra 1893–1894 Alfrid Tanila , välisaarnaaja 1894 Emanuel Seppäläinen , välisaarnaaja 1894 Adam Edvard Iwendorff , välisaarnaaja 1905 Herman Vihtori Selin , vt. kirkkoherra 1905–1906 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kirkkoherra 1906 Antti Fabian Oja , vt. kirkkoherra 1920–1921 Frans Arvi Kaukomaa 1932–1933 Paavo Olavi Ekholm Arkisto Perttelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1695, tilikirjat vuodesta 1626 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1626–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Perttelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi aikanaan erotettu Uskelan emäseurakunnasta. Naantalin luostarille myönnettiin patronattioikeus seurakunnassa 1441, sen mainitaan olleen "pas oratus regalis" eli kuninkaallinen vielä 1730. Seurakunta muutettiin konsistoriaaliseksi 1740, jolloin kuningas määräsi tuomiokapitulin antamaan valtakirjen sille, joka vaalissa oli saanut eniten ääniä. Perniön kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuuluneista Finby eli Särkisalo perustettiin kappeliksi 1760 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Ylikulman rukoushuonekunta perustettiin 1915 ja Alakulman 1916. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Uskelasta Teijo, Villnäs ja Grabbenböle 1759, joista myöhemmin muodostettiin Teijon tehdasseurakunta. Seurakuntaan siirrettiin kuuluvaksi Kemiöstä Träskbölen tila Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Perniön rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 8.2.1905. Muut nimet Bjärnå Maakirjakylät Aaljoki, Aimontapoo, Aitlahti, Alaspää, Alimälkkilä, Anjala, Arpalahti, Asteljoki, Boböle (Puopyöli), Bondböle (Puontila), Bondtykö, Breitsböle (Preitti), Broända (Provani), Ekkulla (Eikkula), Ervasböle (Ervasto), Ervelä, Foudila (Foula), Germundsvedja, Haarla, Haaroinen, Heikkilä, Hinkkaböle (Hinkkala), Hirvilahti, Huhti Hämeenkylä, Isokuusto, Isopakapyöli, Juvela, Kakola, Kaukonböle, Kestriikki, Kieronperä, Kirakka, Kirjakkala, Kivelä, Knaapila, Koivisto, Kokkila, Kontola, Korttila, Korvieri, Koskis, Kollarla, Kovamäki, Krootila, Kuhminen, Kumjonpää, Kuusto, Kyynämäki, Kyynärä, Laiterla, Lapparla, Lappnäs (Lappi), Lassinböle, Latokartano, Laukka, Lehtiniittu, Lemunkartano, Liide (Liiri), Lintilä, Lupaja, Långvik (Lanviiki), Löfböle (Leipyöli), Makarla, Merihuhti, Metsäkylä, Metsänoja, Mussaari, Mutais, Mäkisauru, Mälkilä, Nokoinen, Nurkkila, Osala, Paarskylä, Pappila, Penttilä, Pettälä, Pohjakylä, Pohjankartano, Pyhäjoki, Pääris, Saari, Skoila, Sormijärvi, Soukkaböle, Strömma, Suksenböle, Suomenkylä, Suomenniitty, Talonpojanteijo, Teijo, Tilkkala, Torkila, Träskböle (Järvenkylä), Tuohittu, Verkangas (Vakuri), Viipurinkartano, Vihiniemi, Vähäkuusto, Vähälappi, Vähäpakanpyöli, Väärlä, Ylönkylä, Överbygård (Yliskylä), Öyrilä Naapuriseurakunnat Angelniemi , Särkisalo , Halikko , Kemiö , Kisko , Koskenkylä, Muurla , Tenhola , Uskela , Kirjakkala , Teijo , Yliskylä Papisto Seurakunnassa oli kaksi emäseurakunnan kappalaista vuodesta 1675. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1659 kunnes virka lakkautettiin 26.4.1860. Samalla määrättiin emäseurakunnan kappalainen sijoitettavaksi Finbyhyn, jossa pitäjänapulainen oli aiemmin asunut. Kappalainen määrättiin asetettavaksi Finbyhyn keisarin käskykirjeellä 22.12.1864, jolloin kolmen kappalaisen palkkaus ja virkavelvollisuudet järjestettiin. Kirkkoherran karja- ja voikymmenyksistä maaherran päätöksessä 14.9.1757. Kirkkoherrat 1409 Oluff Munch 1512 Jöns Olavi 1551–1557 Matthias Henrici 1560–1570 Nicolaus M. 1581 Johannes Grind(en) 1593 Simon Erici 1614 Joseph Henrich Caskas 1645 Henricus Canuti Sylvast 1662 Gabriel Georgii Thauvonius 1685 Jakob Lund 1698–1614 Gabriel Salonius 1722–1729 Gabriel Salonius 1730–1739 Matthias Elg 1740–1750 Jacob Frosterus 1751–1799 Andreas Gadolin 1803–1831 Gustaf Rancken 1833–1851 Karl August Hjorth 1852–1872 Anders Magnus Bäckman 1875–1893 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1896–1902 Berndt Gustaf Lindell 1905–1925 Karl Anders Troberg 1927–1932 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1932–1939 Emil Eligius Erkkilä (Eriksson ) 1941–1948 Veli Abiel Heikinheimo 1. kappalaiset 1581 Mathias Olavi 1593 Mathias Olavi 1614 Henricus Georgj 1617 Jacobus Jacobi 1627 Henricus Canuti 1642 Henricus Matthiæ Bock, vt. kappalainen 1696–1735 Anders Amberg , isonvihan aikana Ruotsissa 1735–1743 Petrus Masalinus 1744–1745 Matias Ahlman 1745–1767 Karl Gustaf Leistenius 1769–1785 Henrik Reilin 1789–1796 Johan Sevonius 1798–1812 Gustaf Lindevall 1817–1854 Jakob Johan Achrén 1856–1868 Magnus Edvard Sevón 1870–1877 Edvard Vilhelm Lybeck 1878–1888 Berndt Gustaf Lindell 1889–1898 Nikolai Blom 1898 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson) 1933–1947 Atte Jalmari Vehanen 1948–1968 Reino Vilhlem Rytilä 2. kappalaiset 1734–1768 Isaacus Isaaci Ullnerus 1768–1778 Eric Johan Blom 1778–1808 Johan Nummelin 1810–1815 Johan Söderberg 1817–1842 Mikael Hellsten 1847–1852 Klas Adolf Karsten 1851–1854 Gabriel Nestén 1856–1879 Peter Adolf Wasz 1882–1887 Johan Fredrik Silvander 1888–1900 Frans Edvard Silvander 1901–1908 Heikki Abraham Autero 1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1913–1915 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1915–1937 Kaarlo Johannes Kustaa Salokas (Silvander) 1939–1946 Timo Mikael Salokas Pitäjänapulaiset 1716–1723 Johannes Catelius 1723–1728 Arvid Gebhardt 1728–1732 Anders Ahlgren 1734–1744 Matias Ahlman 1744–1754 Matias Manelius 1755–1780 Jacb Johan Bastman 1781–1797 Gustaf Lindevall 1797–1799 Karl Henrik Forsman 1798–1809 Johan Söderberg 1810–1820 Johan Strandell 1820–1848 Matias Waldstedt 1848–1859 Immanuel Smedberg , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1732–1735 Jonas Aurenius , apulaispappi 1740– Anders Elg , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1774– Gustaf Lindevall , kirkkoherran apulainen 1790– Johan Söderberg , kappalaisen apulainen 1790–1791 Anders Cederlund , kirkkoherran apulainen 1794– Mikael Hammar , kappalaisen apulainen 1797–1803 Karl Henrik Forssman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherran apulainen 1805–1806 Matias Churberg , kappalaisen apulainen 1806–1809 Mikal Hammar , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1809–1811 Berndt Johan Floor , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Josef Pahlman , välisaarnaaja 1812–1814 Karl Granström , kirkkoherran apulainen 1820 Karl Granström , kirkkoherran apulainen 1812–1818 Matias Valdstedt , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1813–1820 Engelbrekt Rancken , kirkkoherran apulainen 1820–1824 Johan Fredik Vallin , kirkkoherran apulainen 1824–1828 Tomas Lundell , kirkkoherran apulainen 1828–1833 Fredrik Vilhelm Rancken , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1831–1832 Karl Fredrik Riedell , kappalaisen apulainen 1832–1834 Johan Jakob Stenberg , kappalaisen apulainen 1837–1839 Josef Ernvall , kappalaisen apulainen 1840–1843 Johan Ambrosius Hedenberg , kappalaisen apulainen 1842–1844 Karl Fredrik Rothström , kirkkoherran apulainen 1842–1844 Elias Malakias Rosengren , vt. kappalainen 1845–1848 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1848–1850 Vilhelm Ahlroth , kappalaisen apulainen 1850–1851 Karl Johan Lindholm , kappalaisen apulainen 1851–1852 Tobias Petterson , sijaiskirkkoherra 1851–1856 Johan Gabriel Höllberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1853–1854 Gustaf Jansson , kirkkoherran apulainen 1854–1856 Johan Adolf Colérus , kirkkoherran apulainen 1855 Johan Ludvig Favorin , vt. kappalainen 1856–1857 Erik Rautell , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Johan Fredrik Reinholm , kirkkoherran apulainen 1861–1869 Anders Alexander Hartzell , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Kaarlo Julius Kalpa , vt. kappalainen 1903–1904 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, armovuodensaarnaaja 1901–1905 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson) , vt. kirkkoherra 1908 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson) , vt. kirkkoherra Arkisto Perniön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1687. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1409–1933. Kansallisarkisto on digitoinut Perniön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi seurakunnaksi nähtävästi 1250-luvulla ja mainitaan myöhemmin Porvoon emäseurakunnan kappelina ainakin 1340–1359. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1362, jolloin seurakunta oli oman kirkkoherran hoidettavana. Tästä huolimatta seurakunta mainitaan Porvoon kappelina vielä 1369–1399. Seurakunta oli Lammin seurakunnan asemesta Porvoon piispan anneksina 1812–1867, mihin liittyen annettiin keisarin käskykirjeet 9.3.1810 ja 10.1.1865. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Pernajan kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010. Seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin luultavasti 1400-luvun loppupuolella. Seurakunnan pappila paloi 1562 ja 1708. Kirkon omaisuutta ryöstettiin 1713. Kirkon kellokastari rakennettiin 1563. Suomalainen kirkko rakennettiin 1689, myytiin tuomikapitulin 27.10.1841 antamalla luvalla 18.12.1841 ja purettiin pian tämän jälkeen. Seurakunnassa oli pedagogio eli oppilaitos 1675–1876 ja lastenkoulu asetettin Tervikin kartanoon 1763. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Pyhtää erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1413, Lapinjärvi 1575 ja Myrskylä 1636. Loviisa muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1748 ja erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Liljendal perustettiin kappeliksi 1791 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Seurakuntaan lienee kuulunut myös Mertilahden kappeli, joka mainitaan 1500-luvulla. Seurakuntaan kuului vielä 1900-luvun alussa myös kreivi Lorentz Creutzin perustaman ruukin ympärille syntynyt Forsbyn eli Koskenkylän tehdasseurakunta, jolla oli oma saarnaaja vuosina 1691–1826 sekä oma kirkko, joka kuitenkin purettiin käyttämättömänä 1862. Muut nimet Perna, Pernå Maakirjakylät Antby (Antinkylä), Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Degerby, Edö, Erlandsböle, Fantsnäs, Fasarby, Forsby (Koskenkylä), Gammelby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Gregböle, Haddom, Hardom, Hommansby, Horslök, Härkäpää (Härpe), Idlaks, Isnäs, Kabböle, Kejvsalö (Keipsalo), Kuggom, Malmgård (Kuuskoski), Kyrkoby, Kärpe (Kärppä), Köpbacka, Labby, Lovisa, Malmsby, Mästlaks, Näse, Pitkäpää, Prestgård, Påvalsby (Paavalinkylä), Pålböle, Påsalö, Rabbas (Killingö), Rike, Räfsby (Haravankylä), Rösund, Sandvik, Sarvlax (Sarvilahti), Sarvsalö (Sarvisalo), Sjögård, Skinnarby, Sundarö, Särkilaks, Tavastby, Tervike, Tetom, Thorsby, Tjusterby, Wester Forsby, Willmansgård, Wåtskär, Åttrans, Öster Forsby Naapuriseurakunnat Forsby , Lapinjärvi , Liljendal , Loviisa , Myrskylä , Porvoo , Ruotsinpyhtää Papisto Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1566–1619, kaksi kappalaista 1619–1719 ja uudelleen yksi vuodesta 1791 alkaen. Toinen kappalainen siirrettiin Liljendaliin 1794. Ingas- eli Helgas-niminen vanha kappalaisen virkatalo olisi Keisarillisen senaatin päätöksen 26.6.1852 mukaan tullut vaihtaa Pitkäpään kylän Jordas-nimiseen tilaan, mutta vanha virkatalo vaihdettiinkin Nallas-nimiseen tilaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.4.1853. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 15.2.1872. Kirkkoherrat 1362 Anders af Perna 1369–1381 Johan Ambjörnson Gram 1442 Laurentius Skötta (Skytte?) 1497 Cyprianus Andreae 1510–1537 Bertill 1537– Eskil Bertillsson 1550–1579 Andreas Laurentii Teyth 1586–1579 Johan Canuti Teet 1592–1619 Michael Andreae Brynthe 1618–1632 Johannes Martini Teet 1633–1640 Axel Simonsson Borgstadius 1642–1681 Zacharias Johannis Stachaeus 1681–1738 Petrus Serlachius 1740–1756 Johan Haberman 1758–1770 Benedikt Krook 1773–1785 Peter Bergh 1785–1807 Jakob Skogman 1812–1818 Magnus Jakob Alopaeus , Porvoon piispa 1819–1820 Zakarias Cygnaeus , nuorempi, Porvoon piispa 1821–1837 Johan Molander , Porvoon piispa 1838–1864 Karl Gustaf Ottelin , Porvoon piispa 1867–1881 Otto Ferdinand Hofdahl 1883–1892 Gustaf Roselius 1894–1915 Hilarius Albin Ferdinand Mikander 1918– Herman Henrik Snellman Ensimmäiset kappalaiset 1566 Petrus Johannis 1584 Hans 1593 Johannes Laurenti 1615 Johannes Martini Teet 1617–1623 Hieronymus Johannis 1634–1641 Henrik 1642–1678 Johan Nicolai Collinus 1680–1696 Erik Hoffman 1696–1726 Justus (Justinus, Jobst) Totilius 1727–1754 Anders Hypping (Hipping) 1755–1782 Peter Hipping 1783–1788 Henrik Hipping 1790–1819 David Hipping 1822–1827 Gustaf Ruuth 1830–1851 Johan Björkström 1854–1857 Fredrik Lindberg 1860–1883 Gustaf Roselius 1885–1902 Otto Gabriel Gardberg 1904–1927 Johan Emanuel Tuomala Toiset kappalaiset 1619–1646 Matthias 1652–1678 Nicolaus Olai Sylvius 1679–1693 Henrik Martini (Skägg?) 1694–1712 Samuel Alvenius 1712–1741 Henrik Georgii Weckman 1742–1775 Johan Forsskåhl 1776–1791 Erik Johan Lönroth Ylimääräiset papit 1796–1802 Johan Åström , kirkkoherran apulainen 1802–1804 Fredrik Ferdinand Sirelius , kirkkoherran apulainen 1804–1812 Gustaf Serenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1810–1811 David Hipping (nuor.), kappalaisen apulainen 1812 Anders Johan Hipping , kappalaisen apulainen 1812–1824 Abraham Mollerus , sijaiskirkkoherra 1815–1818 Gustaf Ruuth , kappalaisen apulainen 1818–1821 Gustaf Gräsbeck , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1824–1838 Karl Henrik Relander , sijaiskirkkoherra 1826–1830 Karl Anders Gestrin , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1838–1839 David Sirelius , sijaiskirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1838–1867 Gustaf Roselius , sijaiskirkkoherra 1839–1846 Anton Fredrik Öhman , kappalaisen sijainen 1841–1842 Johan Granholm , sijaiskirkkoherran apulainen 1842–1854 Fredrik Lindberg , sijaiskirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1848–1851 Israel Holmström , sijaiskirkkoherran apulainen 1851–1868 Otto Gabriel Gardberg , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen, välisaarnaaja 1858–1859 Akilles Sirén , sijaiskirkkoherran apulainen 1877–1878 Isak Artur Blom , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Georg Gotthard Grönberg , kirkkoherran apulainen 1880–1882 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1882–1885 Otto Gabriel Gardberg , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen, välisaarnaaja 1886–1887 Berndt Robert Henriksson , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Knut Axel Palmroth , kirkkoherran apulainen 1889–1894 Karl August Åberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1892 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Arvid Volter Ferdinand Utter , vt. kirkkoherra 1915– Thure af Björksted, armovuodensaarnaaja Arkisto Pernajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1650. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Pernajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Perhon kylän asukkaat päättivät rakentaa oman kirkkorakennuksen Jängänharjulle ja saivat tekemälleen sopimukselle saarnaajan palkasta kuninkaan vahvistuksen 14.11.1780. Seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus valmistui 1782 ja sen ensimmäinen saarnaaja asetettiin kuninkaan päätöksellä 15.8.1783. Siirrettiin kappeliseurakuntana kuuluvaksi Vetelin emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 19.9.1865. Erotettiin Vetelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 21.4.1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1885. Salamajärvi siirrettiin kuuluvaksi seurakuntaan Kivijärven itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamisen myötä 1904. Perhon kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Perho, Salamajärvi Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Halsua , Karstula , Kinnula , Kivijärvi , Kyyjärvi , Lestijärvi , Veteli , Vimpeli Papisto Sopimus saarnaajan palkasta tehtiin 1780 ja se sai kuninkaan vahvistuksen 14.11.1780. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 19.9.1865 ja 17.5.1866. Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirjeet 11.10.1889 ja 11.11.1890. Kirkkoherrat 1885–1891 Albert Ferdinant Leidenius 1892–1899 Akseli Edvard Ekroth 1900–1905 Henrik Fablan Kärki 1906–1912 Emil Oskar Ojala 1913–1927 Abel Raunio 1927–1937 Kaarle Sarvela 1937–1946 Lauri Kujanpää 1947–1953 Veikko Kumpulainen Kappalaiset 1867–1868 Adolf Vegelius 1872–1874 Johan Peter Silcke , virka lakkautettiin Saarnaajat 1783–1785 Jakob Chydenius 1787–1792 Gabriel Borg 1794–1800 Samuel Reinhold Chydenius 1801–1806 Isak Hedberg 1807–1808 Elias Jeremias Fonselius 1811–1823 Tomas Calén 1824–1853 Jakob Perander 1855–1865 Emanuel Snellman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1800–1801 Gabriel Bergenström , välisaarnaaja 1808–1811 Matias Woldstedt , vt. saarnaaja 1823–1824 Gabriel Sarlin , vt. saarnaaja 1824–1830 Johan Fredrik Rostedt , pitäjänapulaisen sijainen 1841–1842 Henrik Schwartzberg , saarnaajan apulainen 1842–1843 Johan Fredrik Reinius , saarnaajan apulainen 1843–1844 Karl Fredrik Staudinger , saarnaajan apulainen 1844–1846 Karl Ferdinand Pfaler , saarnaajan apulainen 1847–1848 Karl Fredrik Öller , saarnaajan apulainen 1848–1849 Karl Fabian Springert , saarnaajan apulainen 1849–1851 Knut Emil Sonck , saarnaajan apulainen 1851–1855 Elias Lilius , saarnaajan apulainen, armovuodensaarnaaja 1865–1866 Johan Heininen , vt. saarnaaja 1867–1869 Otto Edvard Härmälä , vt. kappalaisen apulainen 1869–1870 Karl Johan Idman , vt. kappalainen 1870–1872 Haniel Östring , vt. kappalainen 1874–1875 Eugen Nyholm , vt. kappalainen 1875–1878 Emanuel Törmälä , vt. kappalainen 1878–1879 Erik Gustaf Hasselgren , vt. kappalainen 1879–1881 Peter Anton Carlstedt , vt. kappalainen 1881–1883 Justinus Hauvonen , vt. kappalainen 1883–1885 Oskar Sakarias Holmström , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1891–1892 Akseli Edvard Ekroth , vt. kirkkoherra 1899 Frans Oskar Lampola , vt. kirkkoherra 1899–1900 Aleksanteri Kulla , vt. kirkkoherra 1899–1900 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1900 Isak Elenius , vt. kirkkoherra 1900 Henrik Vilhelm Lindgren , vt. kirkkoherra 1905 Aleksanteri Kulla , vt. kirkkoherra 1905 Anders Theodor Vinter , vt. kirkkoherra Arkisto Perhon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1784, tilikirjat vuodesta 1807 ja historiakirjat vuodesta 1784. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1782–1905. Kansallisarkisto on digitoinut Perhon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Sodankylän emäseurakunnan itäosista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.11.1916, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Senaatin kirkollisasiaintoimikunta oli valmistellut perustamista jo 1913. Kirkon rakentamiseen myönnettiin 300 000 markkaa valtionvaroja eduskunnan päätöksellä. 27.4.1927. Seurakuntaan määrättiin liitettäväksi Savukosken seurakunta valtioneuvoston päätöksellä 4.12.1930 ja liittäminen tapahtui 1931. Seurakuntaan on kuulunut myös vuonna 1857 perustettu Alaperän rukoushuone. Pelkosenniemen kunta perustettiin 1916. Maakirjakylät Aapajärvi, Alaperä, Pyhäjärvi Naapuriseurakunnat Kemijärvi , Kuolajärvi , Savukoski , Sodankylä Papisto Kirkkoherran palkkaamiseen myönnettiin varat Keisarillisen senaatin esityksestä Venäjän ministerineuvoston päätöksellä 1.5.1917 alkaen. Kirkonkokous hyväksyi seurakunnan lukkari-urkurin palkkausjärjestelyn 3.6.1923 ja maaherra vahvisti kirkonkokouksen päätöksen 26.9.1924. Ylimääräiset papit 1917–1918 Uuno Ilmari Hietalahti, kirkkoherran välivuoden saarnaaja, Sodankylän vt. kirkkoherra Arkisto Pelkosenniemen seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1917. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi