top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pernaja

Päivitetty: 19. syysk.


Rajakartta: Pernaja

Perustettiin itsenäiseksi seurakunnaksi nähtävästi 1250-luvulla ja mainitaan myöhemmin Porvoon emäseurakunnan kappelina ainakin 1340–1359. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1362, jolloin seurakunta oli oman kirkkoherran hoidettavana. Tästä huolimatta seurakunta mainitaan Porvoon kappelina vielä 1369–1399. Seurakunta oli Lammin seurakunnan asemesta Porvoon piispan anneksina 1812–1867, mihin liittyen annettiin keisarin käskykirjeet 9.3.1810 ja 10.1.1865. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Pernajan kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010.


Seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin luultavasti 1400-luvun loppupuolella. Seurakunnan pappila paloi 1562 ja 1708. Kirkon omaisuutta ryöstettiin 1713. Kirkon kellokastari rakennettiin 1563. Suomalainen kirkko rakennettiin 1689, myytiin tuomikapitulin 27.10.1841 antamalla luvalla 18.12.1841 ja purettiin pian tämän jälkeen. Seurakunnassa oli pedagogio eli oppilaitos 1675–1876 ja lastenkoulu asetettin Tervikin kartanoon 1763.


Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Pyhtää erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1413, Lapinjärvi 1575 ja Myrskylä 1636. Loviisa muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1748 ja erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Liljendal perustettiin kappeliksi 1791 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Seurakuntaan lienee kuulunut myös Mertilahden kappeli, joka mainitaan 1500-luvulla. Seurakuntaan kuului vielä 1900-luvun alussa myös kreivi Lorentz Creutzin perustaman ruukin ympärille syntynyt Forsbyn eli Koskenkylän tehdasseurakunta, jolla oli oma saarnaaja vuosina 1691–1826 sekä oma kirkko, joka kuitenkin purettiin käyttämättömänä 1862.


Muut nimet

Perna, Pernå


Maakirjakylät

Antby (Antinkylä), Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Degerby, Edö, Erlandsböle, Fantsnäs, Fasarby, Forsby (Koskenkylä), Gammelby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Gregböle, Haddom, Hardom, Hommansby, Horslök, Härkäpää (Härpe), Idlaks, Isnäs, Kabböle, Kejvsalö (Keipsalo), Kuggom, Malmgård (Kuuskoski), Kyrkoby, Kärpe (Kärppä), Köpbacka, Labby, Lovisa, Malmsby, Mästlaks, Näse, Pitkäpää, Prestgård, Påvalsby (Paavalinkylä), Pålböle, Påsalö, Rabbas (Killingö), Rike, Räfsby (Haravankylä), Rösund, Sandvik, Sarvlax (Sarvilahti), Sarvsalö (Sarvisalo), Sjögård, Skinnarby, Sundarö, Särkilaks, Tavastby, Tervike, Tetom, Thorsby, Tjusterby, Wester Forsby, Willmansgård, Wåtskär, Åttrans, Öster Forsby


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1566–1619, kaksi kappalaista 1619–1719 ja uudelleen yksi vuodesta 1791 alkaen. Toinen kappalainen siirrettiin Liljendaliin 1794. Ingas- eli Helgas-niminen vanha kappalaisen virkatalo olisi Keisarillisen senaatin päätöksen 26.6.1852 mukaan tullut vaihtaa Pitkäpään kylän Jordas-nimiseen tilaan, mutta vanha virkatalo vaihdettiinkin Nallas-nimiseen tilaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.4.1853. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 15.2.1872.


Kirkkoherrat

1362 Anders af Perna

1369–1381 Johan Ambjörnson Gram

1442 Laurentius Skötta (Skytte?)

1497 Cyprianus Andreae

1510–1537 Bertill

1537– Eskil Bertillsson

1550–1579 Andreas Laurentii Teyth

1586–1579 Johan Canuti Teet

1592–1619 Michael Andreae Brynthe

1618–1632 Johannes Martini Teet

1633–1640 Axel Simonsson Borgstadius

1642–1681 Zacharias Johannis Stachaeus

1681–1738 Petrus Serlachius

1740–1756 Johan Haberman

1758–1770 Benedikt Krook

1773–1785 Peter Bergh

1785–1807 Jakob Skogman

1812–1818 Magnus Jakob Alopaeus, Porvoon piispa

1819–1820 Zakarias Cygnaeus, nuorempi, Porvoon piispa

1821–1837 Johan Molander, Porvoon piispa

1838–1864 Karl Gustaf Ottelin, Porvoon piispa

1883–1892 Gustaf Roselius


Ensimmäiset kappalaiset

1566 Petrus Johannis

1584 Hans

1593 Johannes Laurenti

1615 Johannes Martini Teet

1617–1623 Hieronymus Johannis

1634–1641 Henrik

1680–1696 Erik Hoffman

1727–1754 Anders Hypping (Hipping)

1755–1782 Peter Hipping

1783–1788 Henrik Hipping

1790–1819 David Hipping

1822–1827 Gustaf Ruuth

1830–1851 Johan Björkström

1854–1857 Fredrik Lindberg

1860–1883 Gustaf Roselius


Toiset kappalaiset

1619–1646 Matthias

1652–1678 Nicolaus Olai Sylvius

1679–1693 Henrik Martini (Skägg?)

1694–1712 Samuel Alvenius

1742–1775 Johan Forsskåhl


Ylimääräiset papit

1796–1802 Johan Åström, kirkkoherran apulainen

1802–1804 Fredrik Ferdinand Sirelius, kirkkoherran apulainen

1804–1812 Gustaf Serenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1810–1811 David Hipping (nuor.), kappalaisen apulainen

1812 Anders Johan Hipping, kappalaisen apulainen

1812–1824 Abraham Mollerus, sijaiskirkkoherra

1815–1818 Gustaf Ruuth, kappalaisen apulainen

1818–1821 Gustaf Gräsbeck, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1824–1838 Karl Henrik Relander, sijaiskirkkoherra

1826–1830 Karl Anders Gestrin, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1838–1839 David Sirelius, sijaiskirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen

1838–1867 Gustaf Roselius, sijaiskirkkoherra

1839–1846 Anton Fredrik Öhman, kappalaisen sijainen

1841–1842 Johan Granholm, sijaiskirkkoherran apulainen

1842–1854 Fredrik Lindberg, sijaiskirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1848–1851 Israel Holmström, sijaiskirkkoherran apulainen

1851–1868 Otto Gabriel Gardberg, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen, välisaarnaaja

1858–1859 Akilles Sirén, sijaiskirkkoherran apulainen

1877–1878 Isak Artur Blom, kirkkoherran apulainen

1878–1880 Georg Gotthard Grönberg, kirkkoherran apulainen

1880–1882 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen

1882–1885 Otto Gabriel Gardberg, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen, välisaarnaaja

1886–1887 Berndt Robert Henriksson, kirkkoherran apulainen

1887–1888 Knut Axel Palmroth, kirkkoherran apulainen

1889–1894 Karl August Åberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1892 Anders Kristofer Kuhlman, kirkkoherran apulainen

1903–1904 Arvid Volter Ferdinand Utter, vt. kirkkoherra

1915– Thure af Björksted, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Pernajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1650. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1910.

Kansallisarkisto on digitoinut Pernajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

55 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page