Perustettiin Porin jakamattoman kaupunki- ja maaseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1876. Reposaari mainitaan satama-alueena jo 1604. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1929. Ero toteutui 1931, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Seurakunnalla oli yhteinen talous vanhan emäseurakuntansa kanssa. Kunnallishallinnollisesti Reposaari pysyi myöhemminkin yhtenä Porin kaupungin kaupunginosana. Muut nimet Räfsö Arkisto Reposaaren seurakunnan historiakirjat alkavat syntyneiden osalta vuodesta 1888 ja kuolleiden osalta vuodelta 1896. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Reposaaren seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Vanajan emäseurakunnan kappelina jo 1200-luvulla. Renko mainitaan paikkana ainakin jo 1440. Renko mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä vuoteen 1536, mutta oli emäseurakunnan anneksa ainakin jo 1552. Seurakunnalla mainitaan olleen yhteinen kappalainen Mäskälän eli Vanajan kanssa 1602. Seurakunnan vanhan kirkon katto putosi sisään 1600-luvun puolivälissä. Seurakuntalaiset saivat luvan kuninkaalta 2.6.1783 rakentaa uudelleen kivisen kirkkonsa, koska puukirkko oli joutunut huonoon kuntoon. Erotettiin Vanajan ja Hämeenlinnan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeessä 24.11.1879. Ero toteutui kuitenkin vasta 1900 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1901. Rengon kunta perustettiin 1877 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009. Muut nimet Rengo Maakirjakylät Ahonen, Aseme, Järviöinen, Kaloinen, Kirstula, Kuittila, Lietsa, Luolaja, Muurila, Nevilä, Ojoinen, Parola, Uusikylä Naapuriseurakunnat Hattula , Hämeenlinna , Janakkala , Loppi , Tammela , Vanaja Papisto Kappalaisen virkatalo annettiin kuninkaallisen kamarikollegion päätöksellä 22.10.1741. Seurakuntalaiset velvoitettiin rakentamaan 1/3 kappalaisen virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksellä 10.12.1867. Kirkkoherran palkasta määrättiin keisarin käskykirjeessä 24.11.1879. Aikanaan osa Rengon tiloista oli osallisena Janakkalan papiston palkkauksessa mutta nämä tilat siirrettiin kuulumaan Renkoon keisarin käskykirjeellä 24.9.1879, jolloin Rengon manttaaliluku oli 27 39/48. Kirkkoherrat 1901–1909 Johan Adam Sandroos 1910–1927 Konstantin Leander Alha 1929–1946 Kustaa Elovaara 1948–1952 Oke Peltonen Kappalaiset 1602 Johannes Jacobi, 1626– Laurentius Simonis Figulus 1701–1709 Henricus Georgii Asp 1709 Christiernus Orenius 1713–1720 Georgius Pontanus 1724–1742 Lars Kempe 1744–1790 Israel Kempe 1791–1806 David Cavander 1807–1814 Simon Grönros 1816–1827 Anders Lundén 1828–1833 Josef Ahonius 1833–1836 Johan Milbrandt 1839–1855 Erik Johan Lignell 1856–1867 Vilhelm Andersson 1869–1876 Gustaf Emil Morén 1877–1894 Emanuel Seppäläinen , virka lakkautettu. Diakonissat 1911–1912 Aina Isokoski 1912–1913 Oiva Maiju Mattila 1913–1920 Signe Eklund 1920– Sofia Lehvonen 1926–1937 Riitta Kaisa (Katri) Kortelainen 1948–1952 Aino Kallio Ylimääräiset papit 1772– Nils Berghäll , kappalaisen apulainen 1791– Johan Malin , apulaispappi 1806–1808 Johan Canstrén , armovuodensaarnaaja ? Josef Pahlman , komministeri 1808 Simon Wehman , armovuodensaarnaaja 1815 Johan Palmroos , armovuodensaarnaaja 1824–1828 Josef Ahonius , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1836–1839 Erik Johan Lignell , armovuodensaarnaaja 1843–1848 Vilhelm Andersson , kappalaisen sijainen 1848–1856 Kurt Viktor Bäckman , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1867 Oskar Ludvig Kurtén , vt. kappalainen 1876–1877 Karl August Hildén , vt. kappalainen 1894–1901 Alfred Tanila , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1906–1907 Edvard Emil Elenius , vt. kirkkoherra 1907–1908 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1908–1910 Aukusti Mikko Pukkila , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Rengon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1704 ja historiakirjat vuodesta 1704. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1704–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Rengon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kalajoen emäseurakunnan rukoushuonekunta ainakin jo 1647. Reisjärven kirkon sanotaan rakennetun jo noin 1625, kun taas emäseurakunnan kirkko valmistui vasta 1635. Kirkossa mainitaan pidetyn jumalanpalveluksia harvakseltaan, muutaman kerran vuodessa, silloin kun papit eksyivät matkoillaan erämaahan. Alavieskan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 11.11.1826, jolloin seurakuntaan asetettiin kappalainen. Kappalainen vapautettiin maksamasta Sievin kappalaisen palkkaa. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Haapajärven emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Erotettiin Haapajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 11.5.1868. Reisjärven kunta perustettiin 1868 ja osia kunnasta liitettiin Sieviin 1921. Maakirjakylät Haapajärvi, Järvikylä, Kalaja, Kangas, Karvoskylä, Kuusaa, Reisjärvi, Sikala, Välikylä Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Kinnula , Lestijärvi , Pihtipudas , Sievi Papisto Papin palkka maksettiin suostumuksen mukaan, joka tehtiin Kalajoen kirkossa 1781 ja vahvistettiin 19.8.1782. Kirkkoherran vastikejyvät 3,07 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1876–1881 Karl Adam Ottelin 1881–1897 Josef Fredrik Cajan , ensin vt. kirkkoherra 1898–1919 Kustaa Adolf Vuorela (Flod) 1919–1928 Iisakki Eemil Peltonen 1928–1939 Pauli Eevert Kauppinen 1939–1947 V. A. Malkavaara 1949–1954 Juhana Kalervo Koskimies Kappalaiset 1845–1854 Jakob Hemming 1855–1862 Johan Varén 1863–1876 Karl Adam Ottelin , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1783–1800 Henrik Bergh 1802–1808 Johan Jakob Frosterus 1812–1824 Johan Simelius 1824–1841 Nils Peter Cajaner , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1800–1801 Johan Åkerlund, vt. pitäjänapulainen 1801–1803 Mikael Gyllenberg , vt. pitäjänapulainen 1808–1812 Karl Gustaf Kranck , vt. pitäjänapulainen 1842 Anders Gustaf Östberg , armovuodensaarnaaja 1842–1845 Nils Frosterus , armovuodensaarnaaja 1854–1855 Johan Fredrik Cajan , vt. kappalainen 1862–1863 Oskar Elis Petterson , vt. kappalainen 1897 Kustaa Adolf Flod , vt. kirkkoherra 1897–1898 Mikko Katila , vt. kirkkoherra 1898 Alfred (Aali) Riihimäki , vt. kirkkoherra Arkisto Reisjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1933. Kansallisarkisto on digitoinut Reisjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Luterilainen seurakunta perustettiin vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen. Rautu mainitaan omana pogostana jo 1500, jolloin sen ortodoksinen kirkko oli Vasilin nimikko. Pogostan tiloista osa kuului Konevitsan, Valamon ja Käkisalmen kahden luostarin alaisuuteen. Aiemmin pogostan tiloista suuri osa oli kuulunut Novgorodin piispalle. Raudussa mainitaan 44 luterilaista talollista 1591. Luterilaisen seurakunnan oma kirkkoherra mainitaan 1625 ja hänen virkatalonaan oli kaksi atraa Raudun kylässä 1654. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkon isonvihan aikana 1706. Heidän mainitaan pitäneen kirkkoa tallina jo aiemmin maaliskuussa 1703. Vuonna 1728 valmistui uusi kirkko, joka maalattiin siniseksi kirkkoherra Adam Järveläisen aikana. Tämä kirkko tuhoutui sisällissodan aikana 1918. Uuden punatiilisen tornillisen pitkäkirkon rakentaminen aloitettiin viipurilaisen arkkitehti Bertel Mohellin suunnitelmien mukaan 1925 ja se valmistui 1926. Raudun kunta perustettiin 1874. Raudun kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Raudun seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Raudun asukkaat sijoitettiin Hirvensalmelle, Anttolaan, Joroisille, Haukivuorelle, Mikkelin maalaiskuntaan, Ristiinaan, Jaalaan, Virtasalmelle ja Mäntyharjulle. Muut nimet Rautus Maakirjakylät Aliska (Dudenitsa), Haapakylä, Haukkala, Huttula, Huuhti, Kaskala, Kellio, Keripata, Kopola, Korlei, Kuninkaanselkä, Kuusenkanta, Kärsälä, Leinikylä, Liippua, Luukkalanmäki, Maanselkä, Miettilä, Miitronmäki, Mustilanmäki, Mäkrälä, Nuijala, Orjansaari, Palkeala, Pienautio, Pienporku, Pirholanmäki, Potkela, Raasuli, Rautu, Riikola, Ristautio, Räiskälä, Savikkala, Savola, Sirkiänsaari, Sumpula, Sunikkala, Suurhousu (Käripata), Suurporku, Suvenmäki, Terolanmäki, Tokkari, Vakkila, Variksela (Paksupolvi), Vehmaiskylä, Vepsä Naapuriseurakunnat Kivennapa , Metsäpirtti , Sakkola , Valkjärvi Papisto Papiston palkkausta tutkittiin kihlakunnanoikeudessa 28.9.1766 ja suostumus lienee tehty 10.5.1770. Papiston palkan suuruus ilmoitettiin pitäjänkokouksessa 16.6.1839. Suostumus papiston palkasta vahvistettiin 16.10.1857. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 6.4.1870. Papiston entisten saatavien vastikkeesta Keisarillisen senaatin päätös 27.4.1871. Kappalaisen viran avonaiseksi julistamisen ehdoista Keisarillisen senaatin päätös 22.1.1859. Kirkkoherrat 1631 Andreas 1640–1651 Jöran Laurentii 1662– Samuel Ulvik 1683–1705 Johan Thoranis 1724–1754 Henrik Schyttenius 1754–1755 Johan Fredrik Pomoell 1756–1782 Johan Strandman 1785 Anders Hasselström 1788–1801 Kristian Schwindt 1802–1803 Jakob Schroeder 1804–1827 Jakob Åkerstedt 1828–1836 Vilhelm Löfberg 1837–1843 Fredrik Peronius 1844–1845 Adolf Lyra 1846–1864 Jakob Zitting 1865–1881 Anders Gustaf Hahl 1882–1892 Karl Vilen 1893–1922 Adam Järveläinen 1924–1944 Paavo Ismael Salo Kappalaiset 1705 Anders Strandenius 1731–1741 Georg Christier Avenarius 1742–1745 Johan Åkerblom 1746–1769 Karl Molander 1771–1785 Anders Hasselström 1785–1791 Jakob Johan Fabritius 1792–1804 Jakob Åkerstedt 1804–1854 Anders Johan Hasselström 1855–1876 Karl Johan Antell 1879–1897 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter 1900–1907 Joel Siikanen 1907–1913 Erlanti Pispala 1914–1920 Akseli Kytö 1922–1925 Vihtori Heinikainen, virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1787–1792 C. Fegman 1803–1804 Anders Johan Hasselström 1827–1830 Karl Gröhn 1836–1838 Karl Gustaf Parén 1838–1839 Karl Alfred Nystén 1843–1845 Per Mauritz Forsblom Ylimääräiset papit 1745–1746 H. Schyttenius , kirkkoherran apulainen 1754 F. J. Pomoell, kirkkoherran apulainen 1779–1781 J. Salen , kirkkoherran apulainen 1804 Bernhard Henrik Hasselström , kirkkoherran apulainen 1806–1826 Bernhard Henrik Hasselström , kirkkoherran apulainen 1845–1847 Gustaf Bäckström , välisaarnaaja 1848 Vilhelm Viktor Peronius , kappalaisen apulainen 1849 Filemon Dahl , kappalaisen apulainen 1850–1858 Gustaf Emanuel Bjöhrn , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1863–1866 Karl Johan Johnsson , vt. kappalainen 1864–1867 Felix Fritjof Relander , sijaiskirkkoherra 1867 Karl Fredrik Vilhelm Forstén , kappalaisen sijainen 1871–1879 Karl Anton Emerik Antell , kappalaisen apulainen 1892–1893 Konstantin Helén , vt. kirkkoherra 1895 Aleksanteri Vehniäinen , kappalaisen apulainen 1896 Juho Nukari , kappalaisen apulainen 1920–1922 Vihtori Heinikainen 1920 Paavo Ismael Salo 1920–1922 A. E. J. Tani 1922 J. A. Kuusisto 1944–1947 Viljo Kalervo Liukko, vt. kirkkoherra, Pieksämäellä 1947–1949 Heimo K. K. Kortesniemi, seurakunnan hoitaja, tuomiokapitulin notaari Mikkelissä Arkisto Raudun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1955. Salama iski seurakunnan kappalaisen virkataloon 9.5.1905 mutta tuli saatiin sammutetuksi. Kirkko ja kellotapuli paloivat punaisten tykkitulesta sisällissodan aikana 26.3.1918, jolloin seurakunnan toisarvoisia asiapapereita sanotaan tuhoutuneen kirkon palossa. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Raudun seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Seurakuntaan kuuluneet Purnujärvi ja Torsanjärvi mainitaan Pähkinäsaaren rajapaikkoina rajakirjassa 1323 ja Rautjärven sanotaan sijainneen Venäjän rajalla 1500. Perustettiin Ruokolahden kappeliksi noin 1693, jolloin seurakunnalla ei ollut vielä omaa pappia. Ruokolahden toisen kappalaisen virkatalon hankkimisen jälkeen Viipurin tuomiokapituli päätti 27.8.1700, että tämä kappalainen muuttaisi Rautjärvelle. Uutta kirkkoa varten mainitaan kannetun kolehtia 1732 ja mutta tällöin rakennetun kirkon polttivat venäläiset sodassa 1741. Väliaikainen kirkko rakennettiin 1744 ja vuonna 1776 kolmas kirkko, joka paloi ilmeisessä murhapoltossa 7.7.1872. Vuonna 1813 rakennetun kellokastarin poltti ukkosen tuli 25.6.1847. Hakemukseen päästä omaksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltävä päätös 13.4.1835. Erotettiin Ruokolahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 31.10.1859, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran ja tämän palkkaaman apulaisen hoidettavaksi. Seurakuntaan liitettiin Hiitolan emäseurakuntaan kuulunut Ilmeen rukoshuonekunta ja Kirvun Lankilan kylä Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.6.1897, jolloin sen manttaaliluku tuli olemaan 32,45. Rautjärven kunta perustettiin 1871. Maakirjakylät Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Häyhä, Ilmee, Iso-Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kattelus, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpjärvi, Käkölä, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Vanha-Ilmee, Viimola, Vähikkälä Naapuriseurakunnat Hiitola , Jääski , Kirvu , Parikkala , Ruokolahti , Simpele Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 1.12.1838. Kirkkoherrat 1861–1871 Johannes Hertz 1871–1885 Otto Gustaf Blomgren , ensin vt. kirkkoherra 1887–1890 Frans Fritjof Colérus 1891–1901 Herman Vauhkonen 1902–1908 August Hämäläinen 1909– Kaarlo Fredrik Rantanen Kappalaiset 1698–1712 Simon Kexlerus 1716–1741 Johan E. Hammerman 1744–1766 Karl Johan Ertvinsson Vinter 1768–1777 Karl Johan Langell 1778–1784 Lars Henrik Brunnerus 1791–1800 Peter Ursin 1801–1836 Karl Tapenius 1839–1855 Karl Magnus Alopæus 1855 Filip Viitikka 1856–1861 Johannes Hertz , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1800–1801 Karl Tapenius , armovuodensaarnaaja 1830–1833 Peter David Stark , apulainen 1834 Berndt Magnus Zilliacus , apulainen 1836 Adolf Lyra , välisaarnaaja 1836–1839 Karl Magnus Alopæus , välisaarnaaja 1855–1856 Gustaf Robert Böök , virkavuodensaarnaaja 1856 Anders Rosberg , armovuodensaarnaaja 1850–1864 Otto Gustaf Blomgren , vt. kappalainen, apulainen 1878 Johan Vilhelm Ahlstedt , kirkkoherranapulainen 1880 Peter Härkönen , kirkkoherranapulainen 1882 Anders Hälvä , virallinen apulainen 1883–1888 Karl Robert Tavast , vt. kirkkoherra 1886–1888 Karl Robert Tavast , vt. kirkkoherra 1886 Paavo Pitkänen , virallinen apulainen 1888–1891 Oskar Herman Bergström , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1890 Gustaf Henrik Kauppila , virallinen apulainen 1891 Nestor Nordling , virallinen apulainen 1892–1895 Viktor Pusa , virallinen apulainen 1898–1901 Niilo Pispala , virallinen apulainen 1901 Juhana Kustaa Sakkinen , virallinen apulainen 1901–1905 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1905–1909 Antti Hälvä , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Rautjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1858, tilikirjat vuodesta 1745 ja historiakirjat vuodesta 1746. Seurakunnan arkistosta on vain osa säilytyksessä mikrokuvatussa muodossa Kansallisarkisto Mikkelissä ja alkuperäisiä kirkonkirjoja ei ole luovutettu arkistoon. Suurin osa seurakunnan kirkonarkistosta tuhoutui pappilan palossa 31.7.1856. Aluksi luultiin koko arkiston tuhoutuneen mutta pappilan palossa säilyivät syntyneiden luettelot vuosilta 1746–1776, vihittyjen luettelot vuosilta 1756–1789 ja kuolleitten luettelot vuosilta 1746–1783 sekä kirkon tilit 1746–1752, kaikki samana yhtenä siteenä. Kansallisarkisto on digitoinut Rautjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kalajoen emäseurakuntaan kuuluneen Sievin alueelle rukoushuonekunnaksi, kun sen asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa kirkon 20.10.1796. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin 1800. Sai oman papin tuomiokapitulin päätöksellä 12.5.1804. Tuomiokapitulin 21.12.1803 antaman päätöksen mukaan papille oli rakennettava virkatalo, minkä lisäksi myös Sievin kappalaisella oli edelleen oikeus kantaa saatavansa Raution saarnahuonekunnan alueelta. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 11.11.1826. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.3.1912 mutta ero toteutui vasta 1921. Raution kunta perustettiin 1912 ja liitettiin Kalajokeen 1973. Seurakunnat yhdistyivät yhteistaloudeksi 1976. Maakirjakylät Kärkiskylä, Rautio, Tynkä Naapuriseurakunnat Alavieska , Himanka , Kalajoki , Kannus , Sievi , Ylivieska Papisto Seurakuntalaiset vapautettiin velvollisuudesta maksaa heiniä papille keisarillisella käskykirjeellä 10.6.1859, mutta koska virkatalon niittyä ei ollut vielä tuolloin raivattu seurakuntalaisten toimesta, maksettiin heiniä yhä. Kirkkoherrat 1921–1925 Mauri Juhana Kokko 1936–1946 Vilho Kalevi Vihma 1946–1951 Jaakko Sulo Kurkela Kappalaiset 1829–1839 Karl Abraham Keckman 1839–1848 Esaias Castrén 1851–1858 Johan Gabriel Lagus 1858–1863 Johan Henrik Ervast 1867–1872 Karl Emil Aejmelæus 1874–1880 Adolf Castrén 1886–1893 Oskar Vilhelm Snellman 1894–1900 Niilo Iisakki Simelius 1900–1917 Jaakko Kajanen Saarnaajat 1806–1815 Simon Björklöf 1817–1820 Nils Simelius 1820–1826 Fredrik Carolii Meurling , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1802–1806 Henrik Videll , vt. saarnaaja 1814–1815 Johan Erik Bergstedt , apupappi, armovuodensaarnaaja 1840–1841 Berndt Enok Ingman , vs. kappalainen 1848 Karl Filip Tillman , armovuodensaarnaaja 1848–1851 Gustaf August Montin , virka– ja armovuodensaarnaaja 1880–1882 Viktor Alfred Virkkula , vt. kappalainen 1881–1882 Niilo Karlsberg , vt. kappalainen 1884–1886 Oskar Vilhelm Snellman , vt. kappalainen 1893–1894 Niilo Iisakki Simelius , vt. kappalainen 1917–1921 Lauri Hakalahti, vt. kappalainen 1921 Juhani Ahola, vt. kirkkoherra 1921 Oskari H. Torvela, vt. kirkkoherra 1926–1927 V. H. Kivioja, vt. kirkkoherra 1928 Einar Borg, vt. kirkkoherra 1928 Väinö Havas, vt. kirkkoherra 1930 Einari Hohti, vt. kirkkoherra 1932–1934 Lauri Salo, vt. kirkkoherra 1934 Veli Pyy, vt. kirkkoherra Arkisto Raution seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1803, tilikirjat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1939. Kansallisarkisto on digitoinut Raution seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Nurmeksen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi Rautavaaran saatua oman saarnaajan 1828. Kirkon rakentamiseen tuomiokapituli oli antanut luvan 28.8.1816. Muodostettiin Nurmeksen kappeliksi 19.5.1849, jolloin seurakuntaan siirrettiin osia Juuan ja Nurmeksen seurakunnista. Erotettiin Nurmeksesta itsenäiseksi erityiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Senaatti antoi myöhemmin seurakunnan alueesta ja papiston palkkauksesta määräyksen, ja seurakunnan eroaminen toteutui 1.5.1908. Rautavaaran kunta perustettiin 1874. Maakirjakylät Alakeyritty, Alaluosta, Hiirenjärvi, Keyritty, Lievisenmäki, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Suojärvi, Tiilikka, Vaikko, Vanhakeyritty, Yläluosta Naapuriseurakunnat Juuka , Nilsiä , Nurmes , Sonkajärvi , Sotkamo , Säyneinen , Valtimo , Varpaisjärvi Papisto Saarnaajan palkasta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.4.1834 ja 9-16.4.1828. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 24.10.1861. Kappalaiset 1860–1862 Karl Fritjof Calonius 1863–1868 Isak Vilhelm Krank Saarnaajat 1828–1829 Anders Johan Venell 1829–1833 Kristian Joakim Åkerman 1834–1839 Gustaf Borg 1841–1845 Lars Anders Landgren 1846–1856 Bernhard Vilhelm Neiglick Ylimääräiset papit 1862–1863 Karl Fritjof Calonius , välisaarnaaja 1871–1883 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1884–1887 Herman Salomon Kuosmanen , vt. kappalainen 1887–1889 Johannes Sidensnöre , vt. kappalainen 1889–1892 Tahvo Martikainen , vt. kappalainen 1896– Herman Reinhold Damstén , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Rautavaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Rautavaaran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Maarian emäseurakuntaan kuulunut Turun kaupungin esikaupunki, joka muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.5.1905. Kun vuoden 1903 kirkolliskokous oli anonut erityisten pappien palkkaamista valtionvaroilla muutamien suurempien kaupunkien läheisyyteen muodostuneita esikaupunkeja varten, Keisarillinen senaatti myönsi tätä tarkoitusta varten 9 000 markan vuotuisen määrärahan 29.10.1907. Esikaupunkipapin asettamisesta Raunistulaan määrättiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.2.1908 ja ensimmäinen esikaupunkipappi astui virkaansa 1.4.1908. Raunistulaa ei koskaan muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi. Raunistula siirrettiin Maarian kunnasta kuuluvaksi Turun kaupunkiin 1944. Naapuriseurakunnat Maaria , Turku Papisto Esikaupunkipapit 1908–1909 Juho Väinö Kustavi Vahervuori 1909–1916 Vihtori Tiitola

Rauman kaupunki sai privilegionsa Ruotsin valtionhoitaja Karl Bondelta unionikuningas Kristoffer Baijerilaisen nimissä 15.4.1442. Paikka oli ollut jo tätä ennen alueella kaupallinen ja kirkollinen keskus. Jakamattomana toiminut kaupunki- ja maaseurakunta lienee perustettu jo ennen vuotta 1450, jolloin se mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä. Rauman ensimmäinen kirkko lienee fransiskaaniluostarin perustama. Vanha Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa 1.5.1639. Kaupunki paloi ensimmäisen kerran 12.9.1536 ja toisen kerran 20.6.1682, jolloin luostarikaupungin Pyhän Ristin kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat. Muut nimet Raumo Maakirjakylät Anttila, Äyhö, Haapasaari, Kolla, Kortela, Kulamaa, Lahti, Nihattula, Sampaanala, Sorkka, Soukainen, Taipalmaa, Tarvola, Unaja, Uotila, Vasarainen, Vermuntila, Voiluoto Naapuriseurakunnat Eurajoki , Kodisjoki , Laitila , Lappi , Pyhäranta Papisto Aikon kirkkoherran virkatalo, joka oli ennen kuulunut fransiskaaniluostarille ja muodostettu myöhemmin kruununtilaksi, sai Mattilan prebendatilan kuninkaan päätöksellä 24.9.1723. Kirkkoherra sai kruununkymmenyksiä, 24 tynnyriä ja 11 ruplaa 20 kopeekkaa, kuninkaan käskykirjeellä 6.7.1686 ja keisarin käskykirjeellä 8.11.1844. Kaupunki- ja maaseurakunnan äänistä papinvaaleissa keisarin käskykirjeessä 28.3.1830. Papiston palkkauksesta Keisarillisen senaatin päätöksissä 21.2.1867 ja 31.10.1878. Koko jakamattoman seurakunnan papiston palkkausta järjestettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.9.1896. Kirkkoherrat 1544–1557 Johannes Jacobi Wenne 1557–1558 Michill Andersson 1558–1576 Martinus Olaui 1577–1592 Michael Stepani 1593–1609 Matthæus Sigfridi Brücher 1610–1614 Martinus Laurentii 1615–1639 Gregorius Clementis Aboensis 1732–1739 Claudius Renner 1742–1758 Johan Gråå 1759–1805 Adam Gerhard Sacklinius 1806–1837 Erik Levan 1839–1842 Johan Erik Levan 1844–1886 Frans Mauritz Ljungberg 1888–1890 Selim Ferdinand Possén 1893–1903 Vilhelm Kaitila 1906–1931 Kaarle Helenius 1932–1941 Kaarlo Edvard (Eetu) Kilpeläinen 1943– Aapeli Erhard Jokipii Kappalaiset eli pedagogian koulumestarit 1568–1578 Henricus Martini 1578–1588 Andreas Henrici Rawtherus 1588–1594 Thomas Jacobi 1594–1604 Mathias Georgii Mathesius 1604–1610 Gregorius Clementis Aboensis Kappalaiset 1722–1763 Erik Ardenius 1764–1773 Henrik Tocklin 1774–1786 Johan Erik Tallquist 1788–1806 Erik Levan 1807–1841 Gustaf Ilván 1843–1857 Karl Hacklin 1859–1865 Johan Vilhelm Blom 1869–1880 Salomon Hirvinen 1881–1888 Henrik Eliel Wegelius 1888–1893 Vilhelm Kaitila 1. kappalaiset 1893–1906 Kaarle Helenius 1906–1917 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen 1918–1919 Einar Johannes Kangasmaa 1921–1931 Tauno Johannes Adalbert Ervo 1931– Johan Viktor Edvard Varpio 2. kappalaiset 1897–1916 Juho Aleksi Peltonen 1916–1920 Kaiku Kallio 1920–1937 Antti Ilmari Hanhinen 1938– Toivo Alfred Johannes Winter, sotilaspastori Ylimääräiset papit 1723–1742 Josef Ståhlberg , kirkkoherran apulainen 1730–1764 Henrik Tocklin , kappalaisen apulainen 1754– Petter Sonck , papiston apulainen 1759– Henrik Tocklin , kappalaisen apulainen 1766–1774 Johan Erik Tallquist , vt. kirkkoehrra 1777– Erik Levan , kirkkoherran apulainen 1781–1790 Fredrik Sacklinius , kirkkoherran apulainen 1789–1807 Gustaf Ilván , kirkkoherran apulainen, armovuoden– ja välisaarnaaja 1813–1839 Johan Erik Levan , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1839–1843 Johan Efraim Ahlgren , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1842–1843 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherra 1843–1844 Karl August Tallgren , sijaiskirkkoherra 1848–1850 Gustaf Zakris Ramstadius , apupappi 1857–1859 Berndt johan Anthoni , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1865–1869 Berndt johan Anthoni , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1863 Eliel Tiodolf Lagus , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Henrik Hermonen , vt. kappalainen 1890–1893 Henrik Hermonen , vt. kappalainen 1897 Kaarlo Fredrik Kares , kirkkoherran apulainen 1934– Niilo Armas Lampi, kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen 1937–1938 Niilo Armas Lampi, kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen Arkisto Rauman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipisteessä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1538–2008. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Tällöin osa kirkon kirjastosta, jonka rovasti Ståhlberg lähetti tyttärensä mukana Ruotsiin, joutui siellä hukkaan. Seurakunnan vanhimmat rippikirjat lienevät tuhoutuneet juuri isonvihan aikana. Kansallisarkisto on digitoinut Rauman kaupunki- ja maaseurakunnan kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Pudasjärven Ranuan ja Simojärven kylät, Simon Ylimaan kylä sekä Rovaniemen Kemihaaran kylä talot rekisterinumeroilla 18–22 päätettiin silloisten palkansaajien viroistaan poistuttua ja heidän oikeudenomistajiensa ja kirkollisviraston leski- ja orpokassan oikeutta loukkaamatta muodostaa Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen seurakuntien takamaille itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Senaatti ryhtyi toimenpiteisiin kirkkoherran ja lukkarin virkatalojen hankkimiseksi 18.1.1898. Seurakunnan asioita määrättiin hoitamaan Pudasjärven kappalainen Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksellä 1904. Kirkko valmistui 1913 ja Ranuan seurakunta aloitti toimintansa 1917. Ranuan kunta on perustettu 1917. Muut nimet Ranuanjärvi Maakirjakylät Kemihaara, Ranua, Simojärvi, Siurua, Ylimaa Naapuriseurakunnat Kuivaniemi , Posio , Pudasjärvi , Simo , Tervola , Rovaniemi Papisto Kirkkoherrat 1918–1920 Oskari Heikki Jussila 1921–1926 Alfred Virkkula 1939–1967 Johannes Ilmari Salonen Ylimääräiset papit 1917–1918 Oskari Heikki Jussila, vt. kirkkoherra 1920–1921 Väinö Antti Juntunen, vt. kirkkoherra 1926–1931 Olli Marttinen, vt. kirkkoherra 1931–1934 Risto Erkki Koivisto, vt. kirkkoherra 1934–1935 Lauri Arvi Matias Kivekäs, vt. kirkkoherra 1935–1936 Pentti Jaakko Pietari Seppänen, vt. kirkkoherra 1935–1939 Eino Ilmari Kuusela, vt. kirkkoherra 1939 Heikki Villiam Rosma, vt. kirkkoherra 1944–1945 Ahti Gunnar Lavanko, kirkkoherran sijainen Arkisto Ranuan seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1917. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi