Rauman kaupunki sai privilegionsa Ruotsin valtionhoitaja Karl Bondelta unionikuningas Kristoffer Baijerilaisen nimissä 15.4.1442, mutta paikka oli ollut jo tätä ennen alueella kaupallinen ja kirkollinen keskus. Jakamattomana toiminut kaupunki- ja maaseurakunta lienee perustettu jo ennen vuotta 1450, jolloin se mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä, ja Rauman ensimmäinen kirkko lienee fransiskaaniluostarin perustama. Vanha, niin kutsuttu Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui tulipalossa 1.5.1639. Kaupunki paloi ensimmäisen kerran 12.9.1536 ja toisen kerran 20.6.1682, jolloin luostarikaupungin Pyhän Ristin kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat.
Muut nimet
Raumo
Kylät
Anttila, Äyhö, Haapasaari, Kolla, Kortela, Kulamaa, Lahti, Nihattula, Sampaanala, Sorkka, Soukainen, Taipalmaa, Tarvola, Unaja, Uotila, Vasarainen, Vermuntila, Voiluoto
Naapuriseurakunnat
Papisto
Aikon kirkkoherran virkatalo, joka oli ennen kuulunut fransiskaaniluostarille ja muodostettu myöhemmin kruununtilaksi, sai Mattilan prebendatilan kuninkaan päätöksellä 24.9.1723. Kirkkoherra sai kruununkymmenyksiä, 24 tynnyriä ja 11 ruplaa 20 kopeekkaa, kuninkaan käskykirjeellä 6.7.1686 ja keisarin käskykirjeellä 8.11.1844. Kaupunki- ja maaseurakunnan äänistä papinvaaleissa keisarin käskykirjeessä 28.3.1830. Papiston palkkauksesta keisarillisen senaatin päätöksissä 21.2.1867 ja 31.10.1878. Koko jakamattoman seurakunnan papiston palkkausta järjestettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 24.9.1896.
Kirkkoherrat
1544–1557 Johannes Jacobi Wenne
1557–1558 Michill Andersson
1558–1576 Martinus Olaui
1577–1592 Michael Stepani
1593–1609 Matthæus Sigfridi Brücher
1610–1614 Martinus Laurentii
1615–1639 Gregorius Clementis Aboensis
1732–1739 Claudius Renner
1742–1758 Johan Gråå
1759–1805 Adam Gerhard Sacklinius
1806–1837 Erik Levan
1839–1842 Johan Erik Levan
1844–1886 Frans Mauritz Ljungberg
1888–1890 Selim Ferdinand Possén
1893–1903 Vilhelm Kaitila
1906–1931 Kaarle Helenius
Kappalaiset eli pedagogian koulumestarit
1568–1578 Henricus Martini
1578–1588 Andreas Henrici Rawtherus
1588–1594 Thomas Jacobi
1594–1604 Mathias Georgii Mathesius
1604–1610 Gregorius Clementis Aboensis
Kappalaiset
1722–1763 Erik Ardenius
1764–1773 Henrik Tocklin
1774–1786 Johan Erik Tallquist
1788–1806 Erik Levan
1807–1841 Gustaf Ilván
1843–1857 Karl Hacklin
1859–1865 Johan Vilhelm Blom
1869–1880 Salomon Hirvinen
1881–1888 Henrik Eliel Wegelius
1888–1893 Vilhelm Kaitila
1. kappalaiset
1893–1906 Kaarle Helenius
1906–1917 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen
1918–1919 Einar Johannes Kangasmaa
1921–1931 Tauno Johannes Adalbert Ervo
2. kappalaiset
1897–1916 Juho Aleksi Peltonen
1916–1920 Kaiku Kallio
1920–1937 Antti Ilmari Hanhinen
Ylimääräiset papit
1723–1742 Josef Ståhlberg, kirkkoherran apulainen
1730–1764 Henrik Tocklin, kappalaisen apulainen
1754– Petter Sonck, papiston apulainen
1759– Henrik Tocklin, kappalaisen apulainen
1766–1774 Johan Erik Tallquist, vt. kirkkoehrra
1777– Erik Levan, kirkkoherran apulainen
1781–1790 Fredrik Sacklinius, kirkkoherran apulainen
1789–1807 Gustaf Ilván, kirkkoherran apulainen, armovuoden– ja välisaarnaaja
1813–1839 Johan Erik Levan, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1839–1843 Johan Efraim Ahlgren, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1842–1843 Per Edvard Åberg, sijaiskirkkoherra
1843–1844 Karl August Tallgren, sijaiskirkkoherra
1848–1850 Gustaf Zakris Ramstadius, apupappi
1857–1859 Berndt johan Anthoni, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1865–1869 Berndt johan Anthoni, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1863 Eliel Tiodolf Lagus, kirkkoherran apulainen
1886–1888 Henrik Hermonen, vt. kappalainen
1890–1893 Henrik Hermonen, vt. kappalainen
1897 Kaarlo Fredrik Kares, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Rauman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipisteessä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1538–2008.
Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Tällöin osa kirkon kirjastoa, jonka rovasti Ståhlberg lähetti tyttärensä mukana Ruotsiin, joutui siellä hukkaan. Seurakunnan vanhimmat rippikirjat lienevät tuhoutuneet juuri isonvihan aikana.
Kansallisarkisto on digitoinut Rauman kaupunki- ja maaseurakunnan kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.