Kuolajärven alue kuului alkuaan Kuusamoon ja siirrettiin Kemijärven itsenäistyneeseen seurakuntaan 1776. Kuolajärven Lappia varten asetettiin katekeetta keisarillisella käskykirjeellä 6.11.1821. Seurakunta muodostettiin kappeliksi, kun kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 26.9.1824 ja alueen asukkaiden anomukseen omasta kirkosta suostuttiin 4.3.1826. Kirkon rakentamista ja virkatalon kuntoon laittamista varten annettiin valtion varoja keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1834. Seurakuntaan määrättiin katekeetta keisarillisella käskykirjeellä 13.12.1845 ja toinen 11.10.1882. Erotettiin Kemijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 30.11.1857. Tie Kemijärven ja Kuolajärven välille valmistui 1898. Kinkerimatkoilla pidettiin kahdesti vuodessa jumalanpalvelus pitäjän kulmilla. Kuolajärven kunta perustettiin 1857. Kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Sallaksi 1936. Sallasta luovutettiin 5 834 neliökilometrin alue Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan. Luovutettuun alueeseen kuuluivat kokonaan tai osittain kunnallisena keskuksena toiminut Sallansuun kylä sekä Alakurtin, Korjan, Kuolajärven, Lampelan, Sovajärven, Tuutijärven, Vuorijärven, Vuosnajärven ja Yläkurtin kylät. Sallalaisia evakuoitiin sotavuosina lähinnä Kälviän ja Kaustisen seuduille. Välirauhan jälkeen Sallasta evakuoiduista suurin osa asutettiin maanhankintalain perusteella Sallan ja Kuusamon alueille. Sallan kunnalliseksi keskukseksi tuli Märkäjärven kylä, jonne rakennettiin seurakunnan uusi pääkirkko. Myöhemmin vuonna 1963 ja 1964 kirkot rakennettiin myös Hautajärvelle sekä Kursuun. Muut nimet Salla Maakirjakylät Aatsinki, Ahola, Ahvenselkä, Hautajärvi, Kallunki, Korja, Kuolajärvi, Kursu, Kurtti, Lampela, Lapajärvi, Liikanen, Märkäjärvi, Naruska, Niemelä, Onkamo, Oulanka, Pahkakumpu, Paloperä, Saija, Sallansivu, Sallansuu, Salmivaara, Selkälä, Sovajärvi, Tuohikylä, Tuutijärvi, Vallovaara, Varvikko, Vuorijärvi Naapuriseurakunnat Kemijärvi , Kuusamo , Pelkosenniemi , Posio , Savukoski Papisto Kirkkoherran kruununpalkka oli alussa 15 tynnyriä ohria ja 85 ruplaa 80 kopeekkaa. Palkkaa korotettiin 200 ruplalla keisarillisella käskykirjeellä 23.1.1862 ja 800 markalla 5.11.1873. Vuonna 1898 kirkkoherran palkka oli 1 943 markkaa 20 penniä, 810 kiloa voita, 107,75 hehtolitraa ohraa, 322 kappaletta juustoja, 322 peurapaistia, 94 markkaa maahanlaskuista, 360 oravannahkaa, 184 markkaa sportteleita sekä 300 markkaa virkatalosta, eli yhteensä 5 916 markkaa. Kirkkoherrat 1862–1867 Erik Johan Eriksson 1869–1870 Johan Fredrik Thauvón 1875–1888 Johan Gustaf Sipilä 1889–1904 Viktor Johan Gabriel Krogerus 1905–1921 Aukusti Hakkarainen 1921–1928 Uuno Ilmari Hietalahti 1928–1934 Lauri Arvi Matias Kivekäs, vt. kirkkoherra 1934–1972 Erkki Koivisto Kappalaiset 1839–1852 Kristian Vilhelm Litzell 1852–1859 Henrik Krank Rajaseutupapit Hautajärvellä 1945–1946 Sulo A. Isokoski 1946 Erkki Ervamaa 1947–1948 Mauno A. Kytömäki 1948–1950 Martti Hyvärinen Ylimääräiset papit 1859–1862 Johan Immanuel Bergh , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1867–1869 Johan Fredrik Thauvón , välisaarnaaja 1875 Antti Hulkkonen , vt. kirkkoherra 1888–1889 Per Robert Matias Heikel , vt. kirkkoherra 1904 Per Robert Matias Heikel , vt. kirkkoherra 1946 Jorma Sipilä 1946–1949 Sulo A. Isokoski 1948 Maunu Kytömäki 1949–1950 Martti Hyvärinen Arkisto Kuolajärven eli Sallan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa. Seurakunnan päättävien elinten toiminnasta ennen vuotta 1928 kertovat pöytäkirjat tuhoutuivat sotien aikana. Kansallisarkisto on digitoinut Kuolajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Sakkolan pogosta oli yksi Votskan pätiinan pitäjistä 1500, jolloin sen ortodoksinen kirkko oli Mikaelin nimikko. Mikhailofskoi Sakulskoin pitäjässä mainitaan 1590 Suvannonjoen suulla sijainnut Johanneksen syntymisen luostari, joka tosin todennäköisesti oli autio. Seuraavana vuonna pitäjässä oli 70 talonpoikaa, kaikki luterilaisia. Useat tilat, joiden ortodoksiset omistajat olivat siirtyneet Venäjän puolelle, olivat autiona. Sakkola oli Käkisalmen läänin eteläisen osan vanhin luterilainen seurakunta. Väitetään, että ensimmäinen luterilainen kirkko, jossa kävivät Raudun ja Sakkolan sekä Pyhäjärven asukkaat, olisi sijainnut Kiviniemen kylässä. Edelleen kerrotaan, että kirkko olisi rakennettu jo 1500-luvun lopulla. Sakkolan kylään tiedetään valmistuneen luterilainen kirkko 1616. Todennäköisesti seurakunnalla oli jo silloin oma kirkkoherra vaikka sellainen mainitaankin nimeltä vasta 1631. Vielä 1687 Kiviniemen ja Noisniemen kyläläisiä velvoitettiin korjaamaan Kiviniemen kappelin rappeutunutta kattoa. Uuden pappilan rakentamista Kiviniemelle anottiin 1745 mutta tähän ei suostuttu. Vainajia haudattiin Kiviniemen hautausmaahan vielä 1747. Seuraava kirkko rakennettiin 1770 ja vihittiin Pyhän Jakobin nimikoksi 22.1.1772. Tämä kirkko kuitenkin paloi, samoin kuin vuonna 1674 rakennettu kirkkokin, ukkosen tulesta 2.8.1776. Uusi kirkko rakennettiin 1779 ja vihittiin käyttöön 21.2.1781. Piispankäräjillä mainitaan käsitellyn rukoushuoneen rakentamista Hirvisaaren tienoille Sakkolan, Antrean, Räisälän ja Valkjärven lähiseutuja varten mutta tämä suunnitelma ei toteutunut. Sakkolaan kuulunut Metsäpirtin rukoushuone perustettiin 1690-luvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1902. Pitäjän vauraimmat kylät, Kuninkaanristi, Noisniemi ja Räihäranta, erosivat seurakunnasta 1921 ja liittyivät Vuokselan seurakuntaan. Seurakuntalaiset evakuoitiin talvisodan aikana Kylmäkoskelle, Urjalaan ja Koijärvelle. Jatkosodan aikana kirkkoherranvirasto siirrettiin ensin Rautalammille ja sieltä vuonna 1945 Lempäälään. Sakkolalaiset asutettiin ensisijaisesti Punkalaitumelle ja Lempäälään. Sakkolan kunta perustettiin 1871. Sakkolan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sakkolan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sakkolan asukkaat sijoitettiin Lempäälään, Vesilahdelle, Viialaan, Tyrväälle, Pirkkalaan, Punkalaitumelle, Huittisiin, Messukylään ja Tottijärvelle. Muut nimet Sakkula Maakirjakylät Arkuntanhua, Haidermaa, Haaparainen (Haparois), Kaarnajoki, Karhola, Kelja, Kiviniemi, Lapinlahti, Ojaniemi, Petäjärvi, Purpua, Riiska, Röykkylä, Sakkola, Walkjärvi, Wiiksanlahti, Wilakkala, Wolossula (Wolotuva) Naapuriseurakunnat Metsäpirtti , Pyhäjärvi , Rautu , Räisälä , Valkjärvi , Vuoksela Papisto Kirkkoherran virkatalo, kahden atran maa, oli Sakkolan kylässä ainakin jo 1631. Virkatalolle annettiin augmenttitiloiksi kaksi tilaa ennen vuotta 1695. Sakkolan donatoori, kreivi Ivan Musin-Puškin vahvisti tämän lahjoituksen. Kirkkoherran virkataloon kuulunutta Kurikkalan palkkataloa viljeli kaksi lampuotia 2/3 osalta ja 1/3 oli pantu virkatalon yhdysviljelykseen. Kappalaisen virkatalo oli Sakkolan kylässä ainakin jo 1645. Papiston palkasta antoi oikeuskollegio päätöksen 30.6.1740. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 17.1.1846. Myllynomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 20.6.1880. Kirkkoherrat 1631 Laurentius Sasse 1640–1644 Mathias Andreae 1651 Franciscus 1662–1673 Gregorius Martini 1678 Gabriel Sigfridi Hermingius 1682–1699 Henrik Poppius 1700–1731 Axel Insulanus 1734–1765 Henrik Limnelius 1768–1796 Peter Wirenius 1798–1808 Jakob Lilius 1810–1822 Karl Anders Åkerstedt 1824–1825 Kristian Vahlberg 1826–1872 Johan Gustaf Strengell 1874–1896 Peter Adolf Aschan 1898–1899 Niilo Hulkkonen 1901–1905 Anders Puupponen 1908–1910 August Hämäläinen 1913–1921 K. P. Elenius 1923–1930 P. Sonny 1932–1939 Juho Silvennoinen 1941–1949 Joonas Laurila, nimitettiin 1939 Kappalaiset 1644–1651 Gregorius 1658–1662 Samuel Ulvich 1672–1673 Johan Snäck –1700 Zacharias Sidensnöre 1701–1710 Otto Bergman , vangittuna isonvihan aikana 1724–1745 Theodor Johan Rickneck 1746–1763 Johan Salinus 1764–1768 Peter Wirenius 1768–1779 Henrik Berner 1781–1810 Karl Anders Åkersted 1810–1848 Kristian Gottlieb Virenius 1849–1862 Henrik Axel Berner 1866–1885 Henrik Johan Savander 1887–1931 Gustaf Adolf Vikman 1933–1940 Arvo Liesmaa Ylimääräiset papit 1731–1735 E. Rickneck , kappalaisen apulainen 1738 J. Lindström , kappalaisen sijainen 1739–1741 G Kalm , kappalaisen sijainen 1741–1746 J. Salinus , kappalaisen sijainen 1757–1764 P. Wirenius , kirkkoherran apulainen 1780 C. A. Åkerstedt , armovuodensaarnaaja 1793–1798 P. F. Wirenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1803–1806 C. G. Wirenius kappalaisen apulainen 1805 E. Huppner , kirkkoherran apulainen 1803–1807 Kristian Gottlieb Virenius , kappalaisen apulainen 1805–1810 Johan Erik Zweygberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1812–1824 Abraham Josef Vahlberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1824–1825 Johan Gabriel Tuderus , armovuodensaarnaaja 1825–1827 Jonatan Gestrin , virkav. välisaarnaaja 1828–1830 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1830–1837 Karl Gröhn , kappalaisen apulainen 1837–1838 Johan Kristian Agander , kappalaisen sijainen 1838–1839 Berndt Magnus Zilliacus , kappalaisen sijainen 1839–1841 Karl Alfred Nysten , kappalaisen sijainen 1839–1842 Niklas Emanuel Tengén , kirkkoherran apulainen 1842–1846 Alexander Benedikt Zilliacus , kappalaisen sijainen 1844–1845 Niklas Emanuel Tengén , kappalaisen sijainen 1846–1849 Fredrik Häyrén , kappalaisen sijainen, välisaarnaaja 1848–1849 Georg Gustaf Vinter , kirkkoherran apulainen 1849–1855 Albert Boman , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Anders Rosberg , kappalaisen apulainen 1852–1856 Anders Johan Silvander , kappalaisen apulainen 1855–1862 Johan Stråhlman , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1856–1866 Adolf Emerik Olsoni , kirkkoherran apulainen 1862–1865 Gustaf Emanuel Bjöhrn , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1865–1866 Gustaf Bäckström , vt. kappalainen 1866–1867 David Gustaf Mölsä , kirkkoherran apulainen 1867–1873 Felix Fritjof Relander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1873–1874 Karl von Hertzen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1876–1877 Isak Artur Blom , kappalaisen sijainen 1877–1879 Julius Selim Toikka , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1877 Paul Poutiainen , papiston apulainen 1879 Gustaf Petterson , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Karl Anton Emerik Antell , kappalaisen apulainen 1879–1886 Hiskias Kuitunen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1882–1883 Oskar Vilhelm Vilskman , vt. kirkkoherra 1883–1885 Adolf Hakkarainen , vt. kappalainen 1885–1889 Adolf Alarik Neovius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1886–1887 Gustaf Adolf Vikman , vt. kirkkoherra 1889–1891 Kaarlo Alexander Sahlberg , vt. kirkkoherra 1891 Ernst Gustaf Sundén , vt. kirkkoherra 1891 Berndt Robert Henrikccon , vt. kirkkoherra 1891–1897 Oskar Herman Bergstöm , vt. kirkkoherra 1892 Aleksanteri Karvanen , kappalaisen apulainen 1897–1898 Juho Hukkanen , vt. kirkkoherra 1898–1899 Toivo Alexander Brummer , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899–1901 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902 Emil Frithiof Hippolytus Laurila , kirkkoherran apulainen 1905 Gustaf Adolf Vikman , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1910–1913 K. E. Kalli , armovuodensaarnaaja 1921–1923 K. Keituri, armovuodensaarnaaja 1930–1932 Aarne Kalliala, välivuodensaarnaaja 1930–1932 Arvo Liesmaa, välivuodensaarnaaja 1930–1932 Otto Autere (Appelgrén), välivuodensaarnaaja 1939–1940 Antti Jalmari Pulkkinen, välivuodensaarnaaja 1940 Leevi Vironmäki (Virolainen), vt. pappi 1940 Paavo Kuoppala, vt. pappi 1940 Heino Toikka, vt. pappi n. 1945 Aarni Anttila, vt. kappalainen, asui Äänekoskella Arkisto Sakkolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1735. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1978. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Sakkolan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Saimaan kanavan rakennustyöt alkoivat keisarin käskykirjeellä 1.6.1847. Keisarin käskykirjeellä 1.9.1847 kanavalinjatöitä varten asetettiin erityinen pappi kirkollisilla toimituksilla avustamaan kanavan virkamiehistöä ja työväestöä. Armollisella ohjesäännöllä 4.12.1847 määrättiin, että papin virka oli julistettava tavallisessa järjestyksessä haettavaksi ja virkaan asettaminen tulisi tapahtua Porvoon tuomiokapitulin antamalla virkavahvistuskirjalla. Papin tuli toimia Lappeenrannan ja Viipurin kirkkoherrojen valvonnan alaisuudessa. Ohjesääntö määräsi kanavatyön päätyttyä kirkonkirjat säilytettäväksi Savonlinnan tuomiokapitulin arkistossa. Ensimmäinen saarnaaja astui virkaan 6.6.1848. Kanava avattiin liikenteelle 7.6.1856 ja saarnaajan virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.9.1857. Muut nimet Saima kanal Papisto Saarnaajat 1848–1852 Gregorius Monell 1853–1857 Erik Kristian Relander , virka lakkautettiin 1857 Ylimääräiset papit 1846–1848 Anders Johan Kiljander , vt. saarnaaja, Lappeenrannan kehruuhuoneen saarnaaja Arkisto Saimaan kanavaseurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1848. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1841–1869. Seurakunnan kirkonkirjoja ja muuta arkistoa säilytettiin alkuaan Viipurin seurakunnan arkistossa, josta ne siirrettiin myöhemmin vuoden 1847 ohjesäännön mukaisesti Savonlinnan tuomiokapitulin arkistoon. Mikkelin maakunta-arkistossa kanavaseurakunnasta tehtiin oma arkistonmuodostajansa. Lappeen seurakunnan arkistossa aikoinaan säilytetty "Historie- och konseptbok för Saima kanals kommenderin" mainitaan kirjallisuudessa hävinneeksi. Kansallisarkisto on digitoinut Saimaan kanavaseurakunnan kirkonkirjat ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Mainitaan Pälkäneen emäseurakunnan kappelina 1559. Erotettiin Pälkäneestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1581, joskin mainitaan kappelina vielä seuraavana vuonna. Kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat salaman sytyttämässä tulipalossa 11.6.1728. Sahalahden kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Kangasalan kuntaan 2005. Seurakuntaan kuulunut Kuhmalahti perustettiin Kangasalan emäseurakunnan kappeliksi 1896, siirrettiin kuuluvaksi Sahalahteen 1896 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Muut nimet Sahalaks, Sahalax Maakirjakylät Haapaniemi, Haapasaari, Ilola, Isolahti, Isoniemi, Keljo, Korpiniemi, Kärkäs, Moltsia, Paatiala, Pakkala, Pappila, Pyttylä, Rautio, Saarioinen (Saaris), Taustiala, Teersola, Tursola, Töykänä Naapuriseurakunnat Eräjärvi , Kangasala , Kuhmalahti , Orivesi , Pälkäne Papisto Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1646 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1861. Tällöin seurakunta sitoutui maksamaan 40 tynnyriä viljaa vankinaiselle kirkkoherran apulaiselle. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.3.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kirkkoherrat 1581–1618 Johannes Martini Sasse 1620–1628 Martinus Erici 1630–1643 Josephus Petri 1645–1650 Martin Matthiae Uronius 1653–1683 Daniel Laurentii Reuter 1684–1697 Emanuel Reuter 1699–1714 Hemmingius Ollonius 1715 Johan Hornborg 1722–1736 Anders Steenbeck 1736–1748 Andreas Salovius 1749–1754 Henrik Lilius 1754–1756 Carl Indrenius 1756–1766 Engelbrekt Rancken 1768–1793 Anders Malm 1794–1808 Johan Gustaf Federley 1811–1822 Fredrik Sacklinius 1824–1833 Nils Aron Bergroth 1836–1865 Gusaf Villenius 1869–1879 Anders Adrian Candolin 1880–1891 Johan Peter Silcke 1894–1900 Karl Adrian Candolin 1901–1906 Volmar Frithiof Brummer 1909–1916 Sulo Oskar Ludvig Soriola 1917–1924 Jalmari Nikolai Vuorela 1928–1960 Lauri Johannes Aaltoila (Aalto) Pitäjänapulaiset 1646–1660 Abrahamus Clementis –1679 Elias Roos 1680–1684 Emanuel Reuter 1693–1696 Johannes Lydius 1697 Gregorius Rotkerus 1698–1745 Henric Rauthelius 1746–1758 Ericus Salvenius 1759–1774 Jonas Henrik Mennander 1775–1779 Gustaf Rancken 1780–1784 Bengt Jacob Ignatius 1785–1791 Anders Herman Ignatius 1792–1802 Johan Gustaf Vanochius 1807–1815 Alexander Vialén 1817–1819 Matias Grönberg 1819–1824 Herman Hellén 1824–1838 Erik Vilenius 1838–1845 Gustaf Molin 1846–1852 Moses Runsten 1853–1860 Berndt Robert Rikberg , virka lakkautettiin 1861 Ylimääräiset papit 1746 Erik Salvenius , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1754– Karl Asp , lukkaripappi 1766–1767 Jonas Henrik Mennander , vt. kirkkoherra –1793 Anders Thormarck , apulaispappi 1784–1785 Anders Herman Ignatius , kirkkoherran apulainen 1789– Jakob Andström , kirkkoherran apulainen 1792– Fredrik Sjöstedt , kirkkoherran apulainen 1799–1803 Anders Adrian Alander , kirkkoherran apulainen 1808–1809 Olof Rehnström , armovuodensaarnaaja 1817–1820 Gabriel Granlund , kirkkoherran apulainen 1822–1824 Berndt Johan Floor , välisaarnaaja 1834–1836 Gustaf Molin , armovuodensaarnaaja 1860–1863 Karl Viktor Vuorinen (Berghäll) , vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen 1863–1864 Karl Alfred Sadenius , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Gustaf Villenius nuorempi, sijaiskirkkoherra 1865–1866 Frans Viktor Sandelin , sijaiskirkkoherra 1867–1869 Henrik Zoliman Salonius , sijaiskirkkoherra 1879–1880 Johan Gustaf Alfred Helenius , sijaiskirkkoherra 1891–1894 Karl Anton Pomoell , sijaiskirkkoherra 1900–1901 Hanno Pietari Yrjänäinen , sijaiskirkkoherra 1901 Mauno Brynold Hoffrén , sijaiskirkkoherra 1906–1908 Uno Ivar Valanne (Vallenius) , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1908–1909 Knut Fabian Perkiö (Holmberg) , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1916–1917 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1924 Huugo Anton (Antti) Soila 1925–1928 Väinö Vihtori Rekola, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Sahalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1634–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Sahalahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kerimäen seurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1920. Kirkko rakennettiin puusta savonlinnalaisen rakennusmestari R. Rouheen (Rosengren) suunnitelmien mukaan 1923. Punkaharjun kunta perustettiin 1924 ja liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 2013. Maakirjakylät Ahvionsaari, Haapaniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Kaartilanranta, Kauvonniemi, Kesamonsaari, Kokonsaari, Kosala, Kulennoinen, Laukansaari, Lötjölä, Mikkolanniemi, Moinniemi, Moinsalmi, Pellossalo, Pietolansaari, Pihlajaniemi, Pitkälä, Punkaniemi, Raatikko, Ritosaari, Ruhvana, Ruokolahti, Saukonsaari, Simpala, Susiniemi, Särkilahti, Turtianniemi, Tuunaansaari, Utrasniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuoriniemi Naapuriseurakunnat Kerimäki , Kesälahti , Parikkala , Saari , Savonlinna , Sääminki Papisto Kirkkoherrat 1922–1927 Yrjö Kaarlo Airola, vt. kirkkoherra 1928– Yrjö Kaarlo Airola, kirkkoherra Ylimääräiset papit 1938 Paavo J. Kattelus, vt. kirkkoherra Arkisto Punkaharjun seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1922.

Luterilainen seurakunta muodostettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksiseen emäseurakuntaan kuuluneiden Sammatlammen ja Tyrjän kappeleiden alueesta. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin 1632 ja kappalainen 1642. Seurakuntaa kutsuttiin alkuaan Joukioksi ainakin vielä 1780, Koitsanlahdeksi 1745 ja Parikkalaksi ainakin 1743. Seurakunnan kirkko mainitaan poltetun 1705. Uusi kirkko rakennettiin 1771 ja vihittiin Pyhän Annan nimikoksi 30.11.1774. Kolmas kirkko rakennettiin 1813–1817 mutta vihittiin vasta 1840. Kirkko laajennettiin kaksinkertaiseksi ristikirkoksi 1858–1859. Kirkon kerrotaan rakennetun Parikka-nimisen isännän maalle, minkä seurauksena pitäjää alettiin kutsumaan Parikkalaksi. Seurakunnan pappila paloi poroksi 1818. Seurakunnasta erotettiin Simpele ja Saari itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1920. Parikkalan kunta perustettiin 1875. Muut nimet Joukio, Jouhia, Jougio, Koitsanlahti Maakirjakylät Innasennurkka, Joensuu, Joukio, Järvenpää, Kaukola, Kaljunen, Kangaskylä, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Kivijärvi, Koitsanlahti, Lamminkylä, Melkoniemi, Mäntylahti, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Savikumpu, Tiviä, Tyrjä Naapuriseurakunnat Hiitola , Jaakkima , Kerimäki , Kesälahti , Kurkijoki , Punkaharju , Rautjärvi , Ruokolahti , Saari , Simpele , Sääminki , Uukuniemi Papisto Papiston palkan määrästä tehtiin suostumus, jonka Keisarillinen alimaaoikeus Sortavalassa vahvisti 13.12.1788. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 10.10.1857. Kirkkoherran virkataloon kuului Poutalan ulkopalsta 16 kilometrin päässä virkatalosta. Virkatalo sai vuonna 1892 vapaavuosien päätyttyä 115 tynnyrinalan ja 25 kapanalan kokoisen viljellyn suon. Virkataloon kuului myös Mehtosuon kappale. Kappalaisen virkatalo oli ensin Huotikkalassa mutta se vaihdettiin tilaan Oravaniemen kylässä noin 1709. Kappalaisen virkatalon rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 24.7.1867. Kirkkoherrat (1632)–1646 Klement Laurentii 1650 Henricus Petri Hoffman 1658–1680 Mathias Mathiae Lasonius 1685–1688 Samuel Nicolai Nycopensis 1690–1707 Reinhold von Holl 1712 Magnus Auricola 1724–1736 Kristian Cajander 1737–1742 Kristian Cajander nuorempi 1743–1749 Johan Hoffrén 1750–1777 Mathias Reinhold Europaeus 1779–1793 Karl Johan Melartopaeus 1794–1817 Henrik Fenander 1819–1862 Anton Ulrik Rönnholm 1863–1901 Klas Collan 1902–1919 Julius Immanuel Gummerus 1924–1929 Odert Julius Ingman 1929–1931 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa 1931–1951 Artturi Akseli Albin Ahonen Kappalaiset 1641 Henricus 1662–1663 Paulus Johannes 1682–1693 Matthias Mathiae Haukilainen 1693–1709 Jakob Europaeus 1724–1736 Mathias Europaeus 1746–1749 Mathias Reinhold Europaeus 1750–1754 Fredrik Johan Pomoell 1755 Johan Steenhardt 1755–1766 Thomas Hulkovius 1767–1778 Peter Gustaf Stråhlman 1780–1790 Paul Reinhold Europaeus 1793–1796 Erik Johan Lindblad 1797–1840 Isaak Emanuel Europaeus 1841–1865 Gustaf Fredrik Melart 1866–1871 Johan Hymander 1873–1886 Per Mauritz Forsblom 1889–1896 Karl August Mellberg 1896–1911 Erik Snellman 1914–1924 Odert Julius Ingman 1925–1929 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa 1932–1965 Oskari Vilhelm (Ossi) Hulkkonen Apupapit 1688 Jacob Europaeus 1788–1794 Isaak Emanuel Europaeus Ylimääräiset papit 1809 Georg Alexander Örn , vt. kirkkoherran apulainen 1809 Isaak Emanuel Europaeus , vt. kirkkoherra 1812–1818 Isaak Emanuel Europaeus , vt. kirkkoherra 1812–1815 Karl Josef Europaeus , välisaarnaaja 1815–1819 Johan Henrik Zweygberg , välisaarnaaja 1817–1821 Johan Emanuel Lassenius , kappalaisen apulainen 1821–1826 Axel Abraham Johnsson , papin apulainen 1823–1838 Fredrik Vilhelm Europaeus , kappalaisen apulainen 1829–1833 Henrik Sonné , kirkkoherran apulainen 1833–1839 Karl Fredrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1838–1843 Jonas Justén , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1839–1841 Henrik Jonatan Melartin , kirkkoherran apulainen 1841–1847 Karl Johan Antell , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Henrik Renqvist , kappalaisen apulainen 1846 Karl Mauritz Lagerstam , kappalaisen apulainen 1846–1864 Matias Ferdinand Stenbäck , kappalaisen apulainen 1847–1848 Gustaf Bäckström , kirkkoherran apulainen 1848–1850 Karl Fredrik Stegman , kirkkoherran apulainen 1850–1854 Effendi Elfvengren , kirkkoherran apulainen 1854–1867 Karl Filip Rönnholm , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1864–1865 Vilhelm Sjöström , kappalaisen apulainen 1871 Karl Anton Emerik Antell , kappalaisen apulainen 1871–1873 Otto Vilhelm Rokkanen , vt. kappalainen 1874 Karl Gustaf Forsblom , kirkkoherran apulainen 1875–1877 Frans Oskari Kekoni , kirkkoherran apulainen 1877–1878 Oskar Annala , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Johan Vilhelm Ahlstedt , kirkkoherran apulainen 1880–1882 Antti Hälvä , kirkkoherran apulainen 1882–1885 Knut Axel Palmroth , kirkkoherran apulainen 1884 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1885 Johan Alexander Collan , vt. kappalainen 1885–1888 Gustaf Pettersson , kirkkoherran apulainen 1886–1889 Erik Johan Karanen , armovuoden saarnaaja, vt. kappalainen 1888–1890 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen 1891–1894 Frans Henrik Snellman , kirkkoherran apulainen 1892–1895 Karl Mikael Mellberg , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1895 Matias Vilhelm Vikström , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Otto Hjalmar Pakarainen , kirkkoherran apulainen 1896 Paavo Pakkanen , kirkkoherran apulainen 1896–1898 Elis Richard Ståhlhammar , kirkkoherran apulainen 1898–1899 Kustaa Bernhard Hytönen , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Heikki Hukkanen , kirkkoherran apulainen 1900–1902 Viktor Immanuel Jakobson, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1902–1908 Daniel Klami , vt. kirkkoherra 1908–1911 Juhana Kustaa Sakkinen , vt. kirkkoherra 1911–1914 Tuomas Tuovinen, väliaikainen kappalainen 1911–1915 Leo Gummerus, kirkkoherran apulainen 1915 Jaakko Tiainen , kirkkoherran apulainen 1915–1918 Lauri Rautjärvi, kirkkoherran apulainen 1928–1929 Gunnar Olander, vs. kirkkoherra Arkisto Parikkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1744 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1916. Kirkko tuhoutui ukkosen tulesta 1808, jolloin osa arkistosta tuhoutui. Kansallisarkisto on digitoinut Parikkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen yhdessä Uukuniemen kanssa luterilaiseksi seurakunnaksi, jolla oli oma kirkkoherra ainakin 1632 . Kesälän kylä kuului Sortavalan pogostan Airanteen perevaaraan 1500 ja se mainitaan Kurkijoen pitäjän Uukuniemen kappelina 1589. Seurakunnan uusi kirkko rakennettiin Uukuniemelle 1699 ja se vihittiin käyttöön 24.2.1700. Kirkon valmistuttua seurakunnan papisto muutti Uukuniemelle ja Kesälahti muodostettiin kappeliseurakunnaksi. Venäläiset polttivat seurakunnan pappilan 24.11.1721. Kirjallisuudessa esitetyt tiedot kirkon palosta tai polttamisesta vasta 1741 tai 1742 ovat virheellisiä. Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhassa Uukuniemi jäi Venäjälle ja Kesälahti Ruotsille. Kesälahden asukkaiden anomukseen saada oma kirkkoherra suostuttiin 1728 ja seurakuntaan asetettiin pitäjänapulaisen virka 1755. Vuonna 1772 virka muutettiin kappalaisen viraksi. Aiemmin Kesälahdella jumalanpalveluksia oli pidetty ainakin vuoteen 1711 saakka. Kesälahden kunta perustettiin 1873. Muut nimet Kesälaks, Kesälax Maakirjakylät Kesälahti, Marjoniemi, Purujärvi, Sarvisalo, Suitsansaari, Totkunniemi, Varmonniemi, Villala Naapuriseurakunnat Kerimäki , Kitee , Parikkala , Punkaharju , Rääkkylä , Saari , Uukuniemi Papisto Kappalaisen palkasta suostumus pitäjänkokouksessa 29.1.1771. Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.5.1839 ja Keisarillisen senaatin päätös 8.2.1881. Kirkkoherran deputaatti 4,68 hehtolitraa viljaa ja 19 markkaa 52 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.10.1862, jolloin kappalaisen palkka määrättiin maksettavaksi kirkkoherralle. Kappalaisen virkatalo määrättiin luovutettavaksi seurakunnalle keisarin käskykirjeellä 8.12.1881. Kirkkoherrat 1632–1646 Martinus Matthiae Fabritius 1650 Martinus Jakobi 1674–1685 Jonas Ulvichius 1685–1690 Samuel Johannis Germanus (Germanicus) 1691–1700 Fabian Isaksson Nircko 1701 Peter Hartz 1710–1711 Gregorius S. Wastin 1712–1727 Michael Ohlsonius 1728–1730 Matthias Aurenius 1731–1735 Johan Lagus 1736–1760 Johan Weckman 1761–1776 Klas Johan Molander 1777–1779 Henrik Calonius 1780–1791 Jonas Slottman 1791–1799 Anders Winter 1801–1827 Erik Lukander 1830–1833 Samuel Ceder 1835–1856 Gabriel Alopæus , ensin vt. 1857–1864 Gustaf Reinhold Blomqvist 1865–1870 Johan Bäckvall 1871–1889 Bengt Ivar Stenius 1890–1899 Johan Fredrik Hellman 1901–1909 Teofil Gideon Warén 1910–1944 Matti Merivirta 1946– Antti E. Hakkarainen Kappalaiset 1651–1684 Samuel Johannis Germanicus 1691–1700 Matthias Clementis Molarius 1702–1710 Jakob Johannis Ruthenius 1716–1728 Sven Wastén 1772–1780 Johan Georg Wilenius 1781–1790 Henrik Gustaf Lindh 1793–1803 Henrik Alopæus 1804–1811 Henrik Johan Mechelin 1819–1822 Matias Virén 1827–1835 Adolf Emanuel Lukander 1840–1851 Peter Johan Fredrik Brofeldt 1851–1880 Verner Vilhelm Vilskman , virka lakkautettiin 1862 1897–1902 Taavi Inkeroinen 1903–1910 Elis Richard Siimes (Stålhammar) 1910–1923 Juho Edvard Niemi 1923–1925 Aarne Adolf Huurre Pitäjänapulaiset 1755–1772 Johan Georg Wilenius , virka muutettin kappalaisen viraksi 1772 Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1799–1801 Lars Tallgren , armovuodensaarnaaja 1803–1805 Isak Blom , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja. 1806 Matias Engelbreckt Calonius , armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1811–1814 Matias Virén , kirkkoherran apulainen 1811–1818 Henrik Johan Mechelin , apupappi 1814–1815 Klas Anders Lindblad , kirkkoherranapulainen 1816–1827 Adolf Emanuel Lukander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1822–1824 Matias Virén , apupappi 1825–1828 Karl Gustaf Roschier , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, virkavuosisaarnaaja 1828–1830 Gabriel Österberg , armovuosisaarnaaja 1833–1835 Karl Gustaf Parén , armovuosisaarnaaja 1835–1840 Anders Vinter , armovuosisaarnaaja 1880–1882 Iisakki Puustinen , kirkkoherranapulainen 1882–1884 Aukust Hakkarainen , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Otto Berndt Hallikainen , kirkkoherran apulainen 1885–1887 August Noponen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1886 Johan Viktor Savolainen , kirkkoherran apulainen 1888–1890 Frans Henrik Snellman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1891–1892 Antti Vilho Karttunen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1893–1894 Matias Aleksander Nikkilä , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1895–1896 Emanuel Kolkki , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1926–1927 Kaarlo Emil Rinne, kirkkoherran apulainen 1934 Väinö Petter Turunen, kirkkoherran apulainen 1936 Artturi Tuomisalo, kirkkoherran apulainen 1940–1942 Tauno Perttula, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1944–1946 Olavi Tuulio, vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1807–1810 Isak Blom , kappalaisen viransijainen 1818–1819 Anders Renvall , vt. kappalainen 1824–1824 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1856–1857 Nils August Berghäll , vt. kirkkoherra Arkisto Kesälahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1741–1880. Kansallisarkisto on digitoinut Kesälahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan saarnahuonekunta ainakin jo 1560-luvulla. Muodostettiin kappeliksi, kun Sääksmäen tuomari Jakob Hästeskö antoi luvan rakentaa kirkon tilansa maalle. Johan Klöfverblandin vuonna 1628 pitämässä maantarkastuksessa päätettiin rakentaa kirkko Palvasalmelle, joka mainitaan osana Saaren nimismiehenpitäjän erämaita jo 1554. Per Brahe antoi luvan 22.4.1639, että 15 kylää Laukaan, yksi kylä Rautalammin sekä Ruoveden pitäjistä siirrettäisiin uuteen pitäjään. Kirkkoherralle annettiin 12.9.1639 virkataloksi Karl Böökin entinen talo, johon ostettiin 1000 kuparitaalerilla Pietari Kantalaisen tila 1642. Seurakunnan nimi muutettiin Saarijärveksi noin 1691. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1694. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta. Venäläiset polttivat kappalaisen pappilan kaikki rakennukset 1714 ja pappila paloi myös 1738. Kappalaisen virkatalon turmelivat venäläiset Suomen sodan aikana 1808. Saarijärven kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Kaupunkiin liitettiin Pylkönmäen kunta 2009. Seurakuntaan kuulunut Karstula perustettiin kappeliksi 1775 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1858. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800. Saarijärven emäseurakunnan ja Karstulan kappeliseurakunnan osista muodostettiin Pylkönmäen rukoushuonekunta 1898. Seurakunnasta liitettiin vuonna 1864 osia perustettuun Konginkankaan rukoushuonekuntaan, joka muodostettiin Viitasaaren emäseurakunnan kappeliksi 1867. Muut nimet Saarijärvi, Palvasalmi Maakirjakylät Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Summasjärvi Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Karstula , Kivijärvi , Konginkangas , Multia , Pylkönmäki , Uurainen , Viitasaari , Äänekoski Papisto Kappalaisen virkatalosta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 24.10.1778. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 6.8.1813 ja 9.7.1828. Papiston palkasta tehtiin suostumus 11.6.1826 ja uusittu suostumus vahvistettiin 20.3.1852. Kirkkoherrat 1639–1645 Johannes Canuti Peldan 1647–1682 Josefus Sigfridi Raumannus (Raumoensis) 1687–1691 Israel Erici Argillander 1694–1704 Claudius Thomae Thaniander 1707–1722 Nicolaus Benjamin Krook 1723–1734 Klemens Sirelius 1735–1752 Georg Wallgrén 1753–1777 Mattias Calonius 1779–1792 Henrik Matthiae Calonius 1793–1825 Erik Johan Roschier 1829–1834 Gustaf Lönnblad 1838–1851 David Roschier 1855–1884 Karl Kristian Stenius 1891–1898 Johan Jakob Lybeck 1900–1906 Karl David Aksel Hirn 1909–1917 August Wilhelm Lund 1919–1920 Alfred Naukler 1923–1939 Hugo Vinter 1939–1955 Eero Johannes Lehtinen Kappalaiset 1646 Abrahamus Isaci Agricola 1653–1682 Israel Erici Argilalnder 1683 Henrik Israelis Argillander 1684–1693 Laurentius Johannes Carbonarius 1694–1736 Henrik Isaaci Silander , vt. kirkkoherrana 1737–1753 Mattias Caloniues 1754–1759 Arvid Wallgren 1761–1787 Jacob Tuderus 1788–1819 Johan Calonius 1821–1827 Adam Melén 1830–1838 David Roschier 1838 Gabriel Roschier 1841–1864 Lars Johan Kekoni 1867–1893 Anton Lilius 1895–1912 Kristian Kekonen (Kekoni) 1914–1922 Väinö Kauno Turkanheimo (Durchman) 1925–1926 Otto Edvard Saleva 1926–1937 Peitsa Gunnar Selim Leikkonen 1949–1955 Markku Edvard Hovikoski Ylimääräiset papit 1803–1809 Benjamin Canthén , kirkkoherran apulainen 1809–1816 Daniel Fredrik Roschier , kirkkoherran apulainen 1809 Karl Gustaf Björklund , kappalaisen apulainen 1811–1814 Adolf Boman , kappalaisen apulainen 1815–1817 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen sijainen 1816–1823 David Roschier , kikkoherran apulainen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1825–1828 David Roschier , kikkoherran apulainen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1817–1820 Karl Fredrik Calonius , vt. kappalainen 1823–1826 Gabriel Roschier , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1826–1830 Nils Adolf Vinter , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1828–1829 Tomas Nervin , sijaiskirkkoherra 1834–1838 Gabriel Roschier , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1837–1841 Verner Vilhelm Vilskman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1839–1851 Johan Filip Danielson , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Gustaf Johan Lönnblad , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1852–1856 Herman Vilhelm Roschier , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1859–1865 Otto Adolf Stenroth , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1865–1867 Karl Gustaf Vallenius , armovuodensaarnaaja 1874 Frans Oskar Kekoni , kirkkoherran apulainen 1877–1882 Frans Oskar Kekoni , kirkkoherran apulainen 1877 Gustaf Adolf Veckman , vt. kappalainen 1882–1891 Herman Brynolf Veckman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1885–1886 Nestori Nordling , kappalaisen apulainen 1888–1893 Gustaf Adolf Taube , kappalaisen apulainen 1892–1895 Anders Oskar Eskelin , kirkkoherran apulainen 1893–1894 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm , vt. kappalainen 1894–1895 Frans Viktor Hollming , vt. kappalainen 1895–1900 Adolf Manninen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1904 Sven Abiel Heikel , kirkkoherran apulainen 1904 Johan Emil Andelin , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Aukusti Mikko Pukkila , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1908–1909 August Riihimäki, kirkkoherran virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1920–1923 Otto Edvard Saleva, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armonsaarnaaja 1937–1938 Usko Pauli Jonatan Lumme, vt. kappalainen 1938–1948 Reino Nurminen, vt. kappalainen Arkisto Saarijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1788. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1705–1962. Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöten tulipalossa 13.6.1788, jolloin suurin osa vanhinta arkistoa tuhoutui, esimerkiksi kaikki historiakirjat vuotta 1788 edeltävältä ajalta. Kansallisarkisto on digitoinut Saarijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Parikkalan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1920. Kirkko rakennettiin tiilestä arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan 1933–1934 ja vihittiin käyttöön 1.7.1934. Saaren kunta perustettiin 1928 ja liitettiin Parikkalan kuntaan 2005. Maakirjakylät Honkakylä, Joensuu, Kesusmaa, Kirjavala, Maironiemi, Mikkolanniemi, Rasvaniemi, Saarenkylä (Saari), Tarnala, Tyrjä Naapuriseurakunnat Kesälahti , Parikkala , Punkaharju , Uukuniemi Arkisto Saaren seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1928. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1685 ja liitettiin kuuluvaksi Kelton seurakuntaan 1808. Kirkko rakennettiin vapaaherrallisen Freedricksz-suvun lahjoitusmaalle 1778. Kirkko peruskorjattiin 1913. Seurakunnan kirkko suljettiin neuvostoviranomaisten toimesta 1937. Seurakunnassa oli 2 372 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Kylät Huva, Kornova, Kähy, Kässylä, Miinala, Myllyoja, Paassikka, Papusi, Pieni Pukero, Suuri Pukero, Romanaisi, Rumpali, Seeklova Naapuriseurakunnat Keltto , Toksova Arkisto Rääpyvän seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1779–1930-luku. Kansallisarkisto on digitoinut Rääpyvän seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)