Saimaan kanava
- Mikko Kuitula
- 1.1.2023
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 16.10.2024
Saimaan kanavan rakennustyöt alkoivat keisarin käskykirjeellä 1.6.1847. Keisarin käskykirjeellä 1.9.1847 kanavalinjatöitä varten asetettiin erityinen pappi kirkollisilla toimituksilla avustamaan kanavan virkamiehistöä ja työväestöä. Armollisella ohjesäännöllä 4.12.1847 määrättiin, että papin virka oli julistettava tavallisessa järjestyksessä haettavaksi ja virkaan asettaminen tulisi tapahtua Porvoon tuomiokapitulin antamalla virkavahvistuskirjalla. Papin tuli toimia Lappeenrannan ja Viipurin kirkkoherrojen valvonnan alaisuudessa. Ohjesääntö määräsi kanavatyön päätyttyä kirkonkirjat säilytettäväksi Savonlinnan tuomiokapitulin arkistossa. Ensimmäinen saarnaaja astui virkaan 6.6.1848. Kanava avattiin liikenteelle 7.6.1856 ja saarnaajan virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.9.1857.
Muut nimet
Saima kanal
Papisto
Saarnaajat
1848–1852 Gregorius Monell
1853–1857 Erik Kristian Relander, virka lakkautettiin 1857
Ylimääräiset papit
1846–1848 Anders Johan Kiljander, vt. saarnaaja, Lappeenrannan kehruuhuoneen saarnaaja
Arkisto
Saimaan kanavaseurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1848. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1841–1869.
Seurakunnan kirkonkirjoja ja muuta arkistoa säilytettiin alkuaan Viipurin seurakunnan arkistossa, josta ne siirrettiin myöhemmin vuoden 1847 ohjesäännön mukaisesti Savonlinnan tuomiokapitulin arkistoon. Mikkelin maakunta-arkistossa kanavaseurakunnasta tehtiin oma arkistonmuodostajansa. Lappeen seurakunnan arkistossa aikoinaan säilytetty "Historie- och konseptbok för Saima kanals kommenderin" mainitaan kirjallisuudessa hävinneeksi.
Kansallisarkisto on digitoinut Saimaan kanavaseurakunnan kirkonkirjat ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa.