Mainitaan Pälkäneen emäseurakunnan kappelina 1559. Erotettiin Pälkäneestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1581, joskin mainitaan kappelina vielä seuraavana vuonna. Kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat salaman sytyttämässä tulipalossa 11.6.1728. Sahalahden kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Kangasalan kuntaan 2005.
Seurakuntaan kuulunut Kuhmalahti perustettiin Kangasalan emäseurakunnan kappeliksi 1896, siirrettiin kuuluvaksi Sahalahteen 1896 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901.
Muut nimet
Sahalaks, Sahalax
Maakirjakylät
Haapaniemi, Haapasaari, Ilola, Isolahti, Isoniemi, Keljo, Korpiniemi, Kärkäs, Moltsia, Paatiala, Pakkala, Pappila, Pyttylä, Rautio, Saarioinen (Saaris), Taustiala, Teersola, Tursola, Töykänä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1646 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1861. Tällöin seurakunta sitoutui maksamaan 40 tynnyriä viljaa vankinaiselle kirkkoherran apulaiselle. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.3.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734.
Kirkkoherrat
1581–1618 Johannes Martini Sasse
1620–1628 Martinus Erici
1630–1643 Josephus Petri
1645–1650 Martin Matthiae Uronius
1653–1683 Daniel Laurentii Reuter
1684–1697 Emanuel Reuter
1699–1714 Hemmingius Ollonius
1715 Johan Hornborg
1722–1736 Anders Steenbeck
1736–1748 Andreas Salovius
1749–1754 Henrik Lilius
1754–1756 Carl Indrenius
1756–1766 Engelbrekt Rancken
1768–1793 Anders Malm
1794–1808 Johan Gustaf Federley
1811–1822 Fredrik Sacklinius
1824–1833 Nils Aron Bergroth
1836–1865 Gusaf Villenius
1869–1879 Anders Adrian Candolin
1880–1891 Johan Peter Silcke
1894–1900 Karl Adrian Candolin
1901–1906 Volmar Frithiof Brummer
1909–1916 Sulo Oskar Ludvig Soriola
1917–1924 Jalmari Nikolai Vuorela
1928–1960 Lauri Johannes Aaltoila (Aalto)
Pitäjänapulaiset
1646–1660 Abrahamus Clementis
–1679 Elias Roos
1680–1684 Emanuel Reuter
1693–1696 Johannes Lydius
1697 Gregorius Rotkerus
1698–1745 Henric Rauthelius
1746–1758 Ericus Salvenius
1759–1774 Jonas Henrik Mennander
1775–1779 Gustaf Rancken
1780–1784 Bengt Jacob Ignatius
1785–1791 Anders Herman Ignatius
1792–1802 Johan Gustaf Vanochius
1807–1815 Alexander Vialén
1817–1819 Matias Grönberg
1819–1824 Herman Hellén
1824–1838 Erik Vilenius
1838–1845 Gustaf Molin
1846–1852 Moses Runsten
1853–1860 Berndt Robert Rikberg, virka lakkautettiin 1861
Ylimääräiset papit
1746 Erik Salvenius, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja
1754– Karl Asp, lukkaripappi
1766–1767 Jonas Henrik Mennander, vt. kirkkoherra
–1793 Anders Thormarck, apulaispappi
1784–1785 Anders Herman Ignatius, kirkkoherran apulainen
1789– Jakob Andström, kirkkoherran apulainen
1792– Fredrik Sjöstedt, kirkkoherran apulainen
1799–1803 Anders Adrian Alander, kirkkoherran apulainen
1808–1809 Olof Rehnström, armovuodensaarnaaja
1817–1820 Gabriel Granlund, kirkkoherran apulainen
1822–1824 Berndt Johan Floor, välisaarnaaja
1834–1836 Gustaf Molin, armovuodensaarnaaja
1860–1863 Karl Viktor Vuorinen (Berghäll), vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen
1863–1864 Karl Alfred Sadenius, kirkkoherran apulainen
1864–1865 Gustaf Villenius nuorempi, sijaiskirkkoherra
1865–1866 Frans Viktor Sandelin, sijaiskirkkoherra
1867–1869 Henrik Zoliman Salonius, sijaiskirkkoherra
1879–1880 Johan Gustaf Alfred Helenius, sijaiskirkkoherra
1891–1894 Karl Anton Pomoell, sijaiskirkkoherra
1900–1901 Hanno Pietari Yrjänäinen, sijaiskirkkoherra
1901 Mauno Brynold Hoffrén, sijaiskirkkoherra
1906–1908 Uno Ivar Valanne (Vallenius), vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1908–1909 Knut Fabian Perkiö (Holmberg), vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1916–1917 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä)
1924 Huugo Anton (Antti) Soila
1925–1928 Väinö Vihtori Rekola, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
Arkisto
Sahalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1634–1960.
Kansallisarkisto on digitoinut Sahalahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.