top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sakkola

Päivitetty: 30. toukok.


Rajakartta: Sakkola

Sakkolan pogosta oli yksi Votskan pätiinan pitäjistä 1500, jolloin sen ortodoksinen kirkko oli Mikaelin nimikko. Mikhailofskoi Sakulskoin pitäjässä mainitaan Johannesen syntymisen luostari Suvannonjoen suussa 1590, joka tosin todennäköisesti oli autio. Seuraavana vuonna pitäjässä oli 70 talonpoikaa, kaikki luterilaisia, ja moni tila, joiden ortodoksiset omistajat olivat siirtyneet Venäjän puolelle, oli autiona.


Käkisalmen läänin eteläisen osan vanhin luterilainen seurakunta. Väitetään, että ensimmäinen luterilainen kirkko, jossa kävivät Raudun ja Sakkolan sekä Pyhäjärven asukkaat, olisi ollut Kiviniemen kylässä, ja että se olisi rakennettu jo 1500-luvun lopulla. Sakkolan kylään valmistui varmasti luterilainen kirkko 1616. Luultavasti seurakunnalla oli jo silloin oma kirkkoherra, vaikka sellainen mainitaan nimeltä vasta 1631. Vielä 1687 velvoitettiin Kiviniemen ja Noisniemen kyläläisiä korjaamaan Kiviniemen kappelin rappeutunutta kattoa. Uuden pappilan rakentamista Kiviniemelle anottiin 1745, mutta siihen ei suostuttu. Vainajia haudattiin Kiviniemen hautausmaahan vielä 1747. Seuraava kirkko rakennettiin 1770 ja vihittiin Pyhän Jakobin nimikoksi 22.1.1772, mutta se paloi yhdessä vuonna 1674 rakennetun kirkon kanssa ukkosen tulesta 2.8.1776. Uusi kirkko rakennettiin 1779 ja vihittiin käyttöön 21.2.1781. Rukoushuoneen rakentamista Hirvisaaren tienoille Sakkolan, Antrean, Räisälän ja Valkjärven lähiseutuja varten mainitaan käsitellyt piispankäräjillä, mutta tämä suunnitelma ei toteutunut.


Sakkolaan kuulunut Metsäpirtin rukoushuone, perustettu 1690-luvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1902. Pitäjän vauraimmat kylät, Kuninkaanristi, Noisniemi ja Räihäranta, erosivat seurakunnasta 1921 ja liittyivät Vuokselan seurakuntaan. Seurakuntalaiset evakuoitiin talvisodan aikana Kylmäkoskelle, Urjalaan ja Koijärvelle ja jatkosodan aikana kirkkoherranvirasto siirrettiin ensin Rautalammille ja 1945 Lempäälään. Sakkolalaiset asutettiin ensisijaisesti Punkalaitumelle ja Lempäälään.


Sakkolan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sakkolan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sakkolan asukkaat sijoitettiin Lempäälään, Vesilahdelle, Viialaan, Tyrväälle, Pirkkalaan, Punkalaitumelle, Huittisiin, Messukylään ja Tottijärvelle.


Muut nimet

Sakkula


Kylät

Arkuntanhua, Haitermaa, Haparainen, Kaarnajoki, Karhola, Kelja, Kiviniemi, Kottila, Lapinlaht, Lohijoki, Lupra, Mönkö, Ojaniemi, Petäjärvi, Purpua, Riiska, Röykkylä, Sakkola, Valkjärvi, Viiksanlhti, Vilakkala, Volossula


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkatalo, kahden atran maa, oli Sakkolan kylässä ainakin jo 1631. Virkatalolle annettiin augmenttitiloiksi kaksi tilaa ennen 1695 ja Sakkolan donatoori, kreivi Ivan Musin-Puškin vahvisti tämän lahjoituksen. Kirkkoherran virkataloon kuulunutta Kurikkalan palkkatalo viljeli kaksi lampuotia 2/3 osalta ja 1/3 oli pantu virkatalon yhdysviljelykseen. Kappalaisen virkatalo oli Sakkolan kylässä ainakin jo 1645.


Papiston palkasta antoi oikeuskollegio päätöksen 30.6.1740. Kirkkoherran opalkasta keisarillisen senaatin päätös 17.1.1846. Myllynomistajien kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 20.6.1880.


Kirkkoherrat

1631 Laurentius Sasse

1640–1644 Mathias Andreae

1651 Franciscus

1662–1673 Gregorius Martini

1678 Gabriel Sigfridi Hermingius

1682–1699 Henrik Poppius

1700–1731 Axel Insulanus

1734–1765 Henrik Limnelius

1768–1796 Peter Wirenius

1798–1808 Jakob Lilius

1824–1825 Kristian Vahlberg

1874–1896 Peter Adolf Aschan

1898–1899 Niilo Hulkkonen

1901–1905 Anders Puupponen

1913–1921 K. P. Elenius


Kappalaiset

1644–1651 Gregorius

1658–1662 Samuel Ulvich

1672–1673 Johan Snäck

–1700 Zacharias Sidensnöre

1701–1710 Otto Bergman, vangittuna isonvihan aikana

1746–1763 Johan Salinus

1764–1768 Peter Wirenius

1768–1779 Henrik Berner

1849–1862 Henrik Axel Berner


Ylimääräiset papit

1731–1735 E. Rickneck, kappalaisen apulainen

1738 J. Lindström, kappalaisen sijainen

1739–1741 G Kalm, kappalaisen sijainen

1741–1746 J. Salinus, kappalaisen sijainen

1757–1764 P. Wirenius, kirkkoherran apulainen

1780 C. A. Åkerstedt, armovuodensaarnaaja

1793–1798 P. F. Wirenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1803–1806 C. G. Wirenius kappalaisen apulainen

1805 E. Huppner, kirkkoherran apulainen

1803–1807 Kristian Gottlieb Virenius, kappalaisen apulainen

1805–1810 Johan Erik Zweygberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1812–1824 Abraham Josef Vahlberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1824–1825 Johan Gabriel Tuderus, armovuodensaarnaaja

1825–1827 Jonatan Gestrin, virkav. välisaarnaaja

1828–1830 Alexander Magnus Oleander, kappalaisen apulainen

1830–1837 Karl Gröhn, kappalaisen apulainen

1837–1838 Johan Kristian Agander, kappalaisen sijainen

1838–1839 Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen sijainen

1839–1841 Karl Alfred Nysten, kappalaisen sijainen

1839–1842 Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen

1842–1846 Alexander Benedikt Zilliacus, kappalaisen sijainen

1844–1845 Niklas Emanuel Tengén, kappalaisen sijainen

1846–1849 Fredrik Häyrén, kappalaisen sijainen, välisaarnaaja

1848–1849 Georg Gustaf Vinter, kirkkoherran apulainen

1849–1855 Albert Boman, kirkkoherran apulainen

1851–1852 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen

1852–1856 Anders Johan Silvander, kappalaisen apulainen

1855–1862 Johan Stråhlman, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1856–1866 Adolf Emerik Olsoni, kirkkoherran apulainen

1862–1865 Gustaf Emanuel Bjöhrn, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1865–1866 Gustaf Bäckström, vt. kappalainen

1866–1867 David Gustaf Mölsä, kirkkoherran apulainen

1867–1873 Felix Fritjof Relander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1873–1874 Karl von Hertzen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Isak Artur Blom, kappalaisen sijainen

1877–1879 Julius Selim Toikka, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1877 Paul Poutiainen, papiston apulainen

1879 Gustaf Petterson, kirkkoherran apulainen

1879–1881 Karl Anton Emerik Antell, kappalaisen apulainen

1879–1886 Hiskias Kuitunen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1882–1883 Oskar Vilhelm Vilskman, vt. kirkkoherra

1883–1885 Adolf Hakkarainen, vt. kappalainen

1885–1889 Adolf Alarik Neovius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1886–1887 Gustaf Adolf Vikman, vt. kirkkoherra

1889–1891 Kaarlo Alexander Sahlberg, vt. kirkkoherra

1891 Ernst Gustaf Sundén, vt. kirkkoherra

1891 Berndt Robert Henrikccon, vt. kirkkoherra

1891–1897 Oskar Herman Bergstöm, vt. kirkkoherra

1892 Aleksanteri Karvanen, kappalaisen apulainen

1897–1898 Juho Hukkanen, vt. kirkkoherra

1898–1899 Toivo Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1899–1901 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1902 Emil Frithiof Hippolytus Laurila, kirkkoherran apulainen

1905 Gustaf Adolf Vikman, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1910–1913 K. E. Kalli, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Sakkolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1735. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1978.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Sakkolan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

60 katselukertaa

Opmerkingen


Hae

bottom of page