Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan saarnahuonekunta ainakin jo 1560-luvulta. Muodostettiin kappeliksi, kun Sääksmäen tuomari Jakob Hästeskö antoi luvan rakentaa kirkon tilansa maalle ja maantarkastuksessa, jonka Johan Klöfverbland piti 1628, päätettiin rakentaa kirkko Palvasalmelle, joka mainitaan osana Saaren nimismiehenpitäjän erämaita jo 1554. Per Brahe antoi luvan 22.4.1639, että 15 kylää Laukaan, yksi kylä Rautalammin ja Ruoveden pitäjistä siirrettäisiin uuteen pitäjään, ja 12.9.1639 annettiin kirkkoherralle virkataloksi Karl Böökin entinen talo, johon ostettiin 1000 kuparitaalerilla Pietari Kantalaisen tila 1642. Seurakunnan nimi muutettiin Saarijärveksi noin 1691. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1694. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta. Venäläiset polttivat kappalaisen pappilan kaikki rakennukset 1714 ja pappila paloi myös 1738. Kappalaisen virkatalon turmelivat venäläiset Suomen sodan aikana 1808. Saarijärven kunta muodostettiin kaupungiksi 1986 ja kaupunkiin liitettiin Pylkönmäen kunta 2009.
Seurakuntaan kuulunut Karstula perustettiin kappelin 1775 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1858. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800. Saarijärven emäseurakunnan ja Karstulan kappeliseurakunnan osista muodostettiin Pylkönmäen rukoushuonekunta 1898. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Konginkankaan rukoushuonekuntaan 1864 ja viimeksi mainittu muodostettiin Viitasaaren emäseurakunnan kappeliksi 1867.
Muut nimet
Saarijärvi, Palvasalmi
Kylät
Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Summasjärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalosta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 24.10.1778. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 6.8.1813 ja 9.7.1828. Papiston palkasta tehtiin suostumus 11.6.1826 ja uusittu suostumus vahvistettiin 20.3.1852.
Kirkkoherrat
1639–1645 Johannes Canuti Peldan
1647–1682 Josefus Sigfridi Raumannus (Raumoensis)
1687–1691 Israel Erici Argillander
1694–1704 Claudius Thomae Thaniander
1707–1722 Nicolaus Benjamin Krook
1723–1734 Klemens Sirelius
1735–1752 Georg Wallgrén
1753–1777 Mattias Calonius
1779–1792 Henrik Matthiae Calonius
1793–1825 Erik Johan Roschier
1829–1834 Gustaf Lönnblad
1838–1851 David Roschier
1855–1884 Karl Kristian Stenius
1891–1898 Johan Jakob Lybeck
1900–1906 Karl David Aksel Hirn
1909–1917 August Wilhelm Lund
1919–1920 Alfred Naukler
1923–1939 Hugo Vinter
Kappalaiset
1653–1682 Israel Erici Argilalnder
1684–1693 Laurentius Johannes Carbonarius
1694–1736 Henrik Isaaci Silander, vt. kirkkoherrana
1737–1753 Mattias Caloniues
1754–1759 Arvid Wallgren
1761–1787 Jacob Tuderus
1788–1819 Johan Calonius
1821–1827 Adam Melén
1830–1838 David Roschier
1838 Gabriel Roschier
1841–1864 Lars Johan Kekoni
1867–1893 Anton Lilius
1895–1912 Kristian Kekonen (Kekoni)
1914–1922 Väinö Kauno Turkanheimo (Durchman)
1925–1926 Otto Edvard Saleva
1926–1937 Peitsa Gunnar Selim Leikkonen
Ylimääräiset papit
1803–1809 Benjamin Canthén, kirkkoherran apulainen
1809–1816 Daniel Fredrik Roschier, kirkkoherran apulainen
1809 Karl Gustaf Björklund, kappalaisen apulainen
1811–1814 Adolf Boman, kappalaisen apulainen
1815–1817 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen sijainen
1816–1823 David Roschier, kikkoherran apulainen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1825–1828 David Roschier, kikkoherran apulainen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1817–1820 Karl Fredrik Calonius, vt. kappalainen
1823–1826 Gabriel Roschier, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1826–1830 Nils Adolf Vinter, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1828–1829 Tomas Nervin, sijaiskirkkoherra
1834–1838 Gabriel Roschier, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1837–1841 Verner Vilhelm Vilskman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1839–1851 Johan Filip Danielson, kirkkoherran apulainen
1851–1852 Gustaf Johan Lönnblad, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1852–1856 Herman Vilhelm Roschier, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1859–1865 Otto Adolf Stenroth, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1865–1867 Karl Gustaf Vallenius, armovuodensaarnaaja
1874 Frans Oskar Kekoni, kirkkoherran apulainen
1877–1882 Frans Oskar Kekoni, kirkkoherran apulainen
1877 Gustaf Adolf Veckman, vt. kappalainen
1882–1891 Herman Brynolf Veckman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1885–1886 Nestori Nordling, kappalaisen apulainen
1888–1893 Gustaf Adolf Taube, kappalaisen apulainen
1892–1895 Anders Oskar Eskelin, kirkkoherran apulainen
1893–1894 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm, vt. kappalainen
1894–1895 Frans Viktor Hollming, vt. kappalainen
1895–1900 Adolf Manninen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1904 Sven Abiel Heikel, kirkkoherran apulainen
1904 Johan Emil Andelin, kirkkoherran apulainen
1906–1908 Aukusti Mikko Pukkila, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1908–1909 August Riihimäki, kirkkoherran virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1920–1923 Otto Edvard Saleva, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armonsaarnaaja
Arkisto
Saarijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1788. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1705–1962.
Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöten tulipalossa 13.6.1788, jolloin suurin osa vanhinta arkistoa tuhoutui, esimerkiksi kaikki historiakirjat vuotta 1788 edeltävältä ajalta.
Kansallisarkisto on digitoinut Saarijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.