top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Saarijärvi

Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan saarnahuonekunta ainakin jo 1560-luvulta. Muodostettiin kappeliksi, kun Sääksmäen tuomari Jakob Hästeskö antoi luvan rakentaa kirkon tilansa maalle ja maantarkastuksessa, jonka Johan Klöfverbland piti 1628, päätettiin rakentaa kirkko Palvasalmelle, joka mainitaan osana Saaren nimismiehenpitäjän erämaita jo 1554. Per Brahe antoi luvan 22.4.1639, että 15 kylää Laukaan, yksi kylä Rautalammin ja Ruoveden pitäjistä siirrettäisiin uuteen pitäjään, ja 12.9.1639 annettiin kirkkoherralle virkataloksi Karl Böökin entinen talo, johon ostettiin 1000 kuparitaalerilla Pietari Kantalaisen tila 1642. Seurakunnan nimi muutettiin Saarijärveksi noin 1691. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1694. Isonvihan aikana ryöstettiin kirkon omaisuutta. Venäläiset polttivat kappalaisen pappilan kaikki rakennukset 1714 ja pappila paloi myös 1738. Kappalaisen virkatalon turmelivat venäläiset Suomen sodan aikana 1808. Saarijärven kunta muodostettiin kaupungiksi 1986 ja kaupunkiin liitettiin Pylkönmäen kunta 2009.


Seurakuntaan kuulunut Karstula perustettiin kappelin 1775 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1858. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800. Saarijärven emäseurakunnan ja Karstulan kappeliseurakunnan osista muodostettiin Pylkönmäen rukoushuonekunta 1898. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Konginkankaan rukoushuonekuntaan 1864 ja viimeksi mainittu muodostettiin Viitasaaren emäseurakunnan kappeliksi 1867.


Muut nimet

Saarijärvi, Palvasalmi


Kylät

Hännilä, Kalmari, Kiimasjärvi, Kuoppala, Lannevesi, Mahlu, Pyhäjärvi, Saarijärvi, Summasjärvi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkatalosta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 24.10.1778. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 6.8.1813 ja 9.7.1828. Papiston palkasta tehtiin suostumus 11.6.1826 ja uusittu suostumus vahvistettiin 20.3.1852.


Kirkkoherrat

1639–1645 Johannes Canuti Peldan

1647–1682 Josefus Sigfridi Raumannus (Raumoensis)

1687–1691 Israel Erici Argillander

1723–1734 Klemens Sirelius

1735–1752 Georg Wallgrén

1753–1777 Mattias Calonius

1829–1834 Gustaf Lönnblad

1838–1851 David Roschier

1891–1898 Johan Jakob Lybeck

1919–1920 Alfred Naukler

1923–1939 Hugo Vinter


Kappalaiset

1653–1682 Israel Erici Argilalnder

1684–1693 Laurentius Johannes Carbonarius

1694–1736 Henrik Isaaci Silander, vt. kirkkoherrana

1737–1753 Mattias Caloniues

1754–1759 Arvid Wallgren

1761–1787 Jacob Tuderus

1788–1819 Johan Calonius

1821–1827 Adam Melén

1830–1838 David Roschier

1841–1864 Lars Johan Kekoni

1867–1893 Anton Lilius

1925–1926 Otto Edvard Saleva

1926–1937 Peitsa Gunnar Selim Leikkonen


Ylimääräiset papit

1803–1809 Benjamin Canthén, kirkkoherran apulainen

1809–1816 Daniel Fredrik Roschier, kirkkoherran apulainen

1809 Karl Gustaf Björklund, kappalaisen apulainen

1811–1814 Adolf Boman, kappalaisen apulainen

1815–1817 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen sijainen

1816–1823 David Roschier, kikkoherran apulainen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1825–1828 David Roschier, kikkoherran apulainen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1817–1820 Karl Fredrik Calonius, vt. kappalainen

1823–1826 Gabriel Roschier, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1826–1830 Nils Adolf Vinter, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1828–1829 Tomas Nervin, sijaiskirkkoherra

1834–1838 Gabriel Roschier, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1837–1841 Verner Vilhelm Vilskman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1839–1851 Johan Filip Danielson, kirkkoherran apulainen

1851–1852 Gustaf Johan Lönnblad, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1852–1856 Herman Vilhelm Roschier, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1859–1865 Otto Adolf Stenroth, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1865–1867 Karl Gustaf Vallenius, armovuodensaarnaaja

1874 Frans Oskar Kekoni, kirkkoherran apulainen

1877–1882 Frans Oskar Kekoni, kirkkoherran apulainen

1877 Gustaf Adolf Veckman, vt. kappalainen

1882–1891 Herman Brynolf Veckman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1885–1886 Nestori Nordling, kappalaisen apulainen

1888–1893 Gustaf Adolf Taube, kappalaisen apulainen

1892–1895 Anders Oskar Eskelin, kirkkoherran apulainen

1893–1894 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm, vt. kappalainen

1894–1895 Frans Viktor Hollming, vt. kappalainen

1895–1900 Adolf Manninen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1904 Sven Abiel Heikel, kirkkoherran apulainen

1904 Johan Emil Andelin, kirkkoherran apulainen

1906–1908 Aukusti Mikko Pukkila, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1908–1909 August Riihimäki, kirkkoherran virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

1920–1923 Otto Edvard Saleva, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armonsaarnaaja

 

Arkisto


Saarijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1788. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1705–1962. Seurakunnan pappila paloi perustuksiaan myöten tulipalossa 13.6.1788, jolloin suurin osa vanhinta arkistoa tuhoutui, esimerkiksi kaikki historiakirjat vuotta 1788 edeltävältä ajalta.


Linkit

9 katselukertaa

Hae

bottom of page