Perustettiin Lapväärtin emäseurakunnan kappeliksi, kun emäseurakunnan pitäjänkokouksessa päätettiin oman kirkon rakentamisesta Sidebyhyn eli Siipyyhyn 28.9.1783. Kuningas suostui kappalaisen asettamiseen perustettuun kappeliseurakuntaan 14.7.1785. Ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1787. Seurakuntaan liitettiin muutamia kyliä 1809. Erotettiin Lapväärtistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 17.4. 1860. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Siipyyn kunta perustettiin 1860 ja liitettiin Kristiinankaupunkiin 1973. Muut nimet Sideby, Sidebyy Maakirjakylät Sideby, Skaftung, Ömossa Naapuriseurakunnat Isojoki , Lapväärtti , Merikarvia Papisto Seurakuntalaisten päivätyövelvollisuudesta kappalaiselle maaherran päätös 1.4.1809 ja Keisarillisen senaatin päätös 15.4.1820. Kirkkoherrat 1877–1881 Henrik August Vegelius 1885–1898 Klas Emil Hohenthal 1898–1905 Jakob Eliel af Hällström , ensin vt. kirkkoherra 1906– Gabriel Erik Stenfors Kappalaiset 1787–1795 Isak Fonselius 1797–1816 Mats Litzell 1818–1820 Henrik Damsten 1822–1838 Per Johan Sandelin 1838–1843 Karl Henrik Fonselius 1844–1851 Karl Josef Häggström 1851–1864 Klas Adolf Karsten , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1816–1818 Mårten Kristian Vesslin , armovuodensaarnaaja 1820–1822 Nils Henrik Chydenius , välisaarnaaja 1843–1844 Berndt Gustaf Ringbom , välisaarnaaja 1844 Elias Fredrik Alcenius , välisaarnaaja 1864–1870 Berndt Fredrik Nordlund , vt. kappalainen 1870–1871 Karl Henrik Lindgren , vt. kappalainen 1871–1877 Johan Henrik Vehmanen , vt. kappalainen 1881–1885 Jaakko Haapanen , vt. kirkkoherra 1905 Kustaa Fredrik Vihtinen , vt. kirkkoherra 1905–1906 Aleksanteri Kulla , vt. kirkkoherra 1906– Johannes Torsten Rafael Hartman Arkisto Siipyyn seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1787. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Siipyyn seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuopion maaseurakuntaan kuuluneen Kasurilan kulmakunta määrättiin muodostettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1908, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Nilsiän ja Maaningan seurakuntien rajakylien osia. Emäseurakunnan nimeksi tuli Siilinjärvi. Kirkko rakennettiin kivestä arkkitehti Peko Väänäsen suunnitelmien mukaan ja se otettiin käyttöön 23.12.1923. Siilinjärven kunta perustettiin 1925. Kuntaan liitettiin osia Kuopion maalaiskunnasta, kun maalaiskunta liitettiin Kuopion kaupunkiin 1969. Muut nimet Kasurila Maakirjakylät Hakkarala, Hamula, Kaaraslahti, Kasurila, Koivumäki, Koivusaari, Kolmisoppi, Kuuslahti, Pajujärvi, Pöljä, Rissala, Räimä, Toivala Naapuriseurakunnat Kuopio , Kuopion kaupunki , Lapinlahti , Maaninka , Muuruvesi , Nilsiä , Varpaisjärvi , Riistavesi Arkisto Siilinjärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1924. Kuopion maaseurakunnan Kasurilan kulmakunnassa myöhemmän Siilinjärven seurakunnan alueella sijainnut yksityinen Viinamäen yhtiö piti hautauskirjoja jo vuosina 1879–1924.

Perustettiin Salon emäseurakunnan kappeliksi noin 1590. Erotettiin Salosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan päätöksillä 18.3.1689, 26.5.1690 ja 11.11.1693, jolloin siihen liitettiin vuonna 1671 perustetut Pulkkilan ja Rantsilan kappelit. Venäläisten mainitaan polttaneen kirkon 1591, jolloin se sijaitsi 1/4 peninkulman matkan päässä merestä. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.3.1699. Vuonna 1701 rakennettu kirkko korjattiin perusteellisesti 1852. Seurakunnan pappien virat järjestettiin uudelleen Hallitsevan konsistorin päätöksellä 5.7.1811. Siikajoen seurakunta säädettiin kahdeksi seurakunnaksi 3.11.1845 keisarillisella käskykirjeellä, jonka mukaan Siikajokeen tulivat kuulumaan Paavola, Rantsila sekä Revonlahti ja Piippolaan Kestilä sekä Pulkkila. Näistä Rantsila erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1873, Paavola 1874 ja Revonlahti 1925, jonka ero tosin toteutui vasta 1930. Seurakuntaan kuuluva Keskikylän rukoushuonekunta perustettiin 1929. Siikajoen kunta perustettiin 1868 ja siihen liitettiin Ruukin kunta 2007. Michael Toppelius kertoo kirjeessään 25.4.1808 pojalleen Zachrikselle, että Suomen sodan taistelun aikana 18. huhtikuuta "första kanonkulan gick genom prostens byggning", ja että "kyrkan sköts i krass". Venäläiset ryöstivät pappilaa: "spoljerat källrar och visthus och tagit både silfver och gull". Maakirjakylät Karinkanta, Merikylä, Siikajoki, Ylipää Naapuriseurakunnat Hailuoto , Lumijoki , Oulunsalo , Pattijoki , Revonlahti Papisto Kirkkoherran entiset vastikejyvät jaettiin Siikajoen ja Piippolan kirkkoherroille keisarillisella käskykirjeellä 19.1.1860. Kirkkoherran vastikejyvät 3,56 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1896. Kirkkoherrat 1690–1694 Johan Prochman 1694–1695 Henric Claudii Alholm 1695–1699 Laurentius Forbus 1699–1733 Johannes Johannis Forbus 1734–1761 Jakob Garvolius 1763–1776 Esaias Ravander 1777–1784 Kristian Henrik Keckman 1785–1800 Samuel Bohm 1803–1820 Jakob Arndt Carp 1824–1847 Isak Montin 1848–1858 Gustaf Henrik Schroderus 1862–1888 Johan Leonard Gumerus 1889–1893 Karl August Schroderus 1894–1899 Samuel Abraham Strömmer 1900–1914 Antti Vilho Karttunen 1915–1918 Osmo A. Salminen 1918–1927 Vihtori Hiissa 1928–1935 Armas Herva 1935–1961 Aarno Seppo Kappalaiset 1595 Laurentius Jacobi 1629–1632 Marcus Jacobi, pitäjänapulainen 1653–1699 Josephus Josander 1699–1743 Henricus Josander 1744–1764 Matthias Salmelin 1767–1773 Jakob Chydenius 1775–1791 Petter Fortelius 1794–1800 Abraham Sinius 1801–1826 Israel Frosterus 1829–1832 Johan Henrik Hjulberg 1833–1838 Gustaf Alrik Frosterus 1839–1858 Erik August Montin 1859–1864 Johan Lagus 1865–1867 Emanuel Snellman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1726–1733 Simon Pecklin , vt. kirkkoehrra 1734 Jakob Garvolius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1734–1739 Johan Simelius , kappalaisen apulainen 1743–1744 Matthias Salmelin , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1753–1754 Gustaf Bohm , apulaispappi 1754–1767 Matthias Termenius , kappalaisen apulainen 1758–1763 Samuel Bohm , kirkkoherran apulainen 1770–1782 Jakob Ravander , kirkkoehrran apulainen 1780–1782 Anders Kranck , kirkkoherran apulainen 1783– Elias Kranck , kappalaisen apulainen 1786–1794 Abraham Sinius , kappalaisen apulainen 1800–1801 Johan Jakob Frosterus , armovuodensaarnaaja 1793–1796 Samuel Bohm , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1800–1803 Samuel Bohm , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1803–1810 Baltasar Frans Groen , kirkkoherran apulainen 1810–1817 Adolf Snellman , kirkkoherran apulainen 1817–1824 Johan Erik Bergstedt , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1826–1827 Karl Abraham Keckman , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Erik August Montin , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1836–1839 Erik August Montin , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1839–1840 Peter Alexander Polviander , kirkkoherran apulainen 1840 Nils Fellman , kirkkoherran apulainen 1840–1844 Karl Johan Forsström , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Robert Vilhelm Montin , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Lars Magnus Castrén , sijaiskirkkoherra 1848–1851 Karl Immanuel Hällfors , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Edvard Leonard Levon , kirkkoherran apulainen 1852 Gustaf August Montin , kirkkoherran apulainen 1854–1861 Emil August Wichmann , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1868 Josef Österbladh , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Henrik Edvard Schroderus , kirkkoherran apulainen, myös Revonlahdella 1870–1871 Johan Gustaf Sipilä, kirkkoherran apulainen 1871–1872 Nils Henrik Bergh , kirkkoherran apulainen 1872–1875 Johan Gustaf Sipilä, kirkkoherran apulainen 1875–1877 Jonatan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1877–1881 Jaakko Schwarzenberg , kirkkoherran apulainen 1881–1889 Jonas Eliel Snellman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1893–1894 Antti Adolf Gummerus , vt. kirkkoherra 1899–1900 Matti Alexander Nikkilä , vt. kirkkoherra 1914–1915 Toivo P. Liimatta 1918–1921 Frans Josef Bergh 1927–1928 Mauri J. Kokko 1935 Yrjö Kurkela 1940 Heikki Anttila 1941–1942 Toivo S. Nurkkinen 1943–1944 Aarre Nenye Arkisto Siikajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1967. Kansallisarkisto on digitoinut Siikajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Merikarvian emäseurakunnan kappeliksi 1772, jolloin ensimmäinen kirkko valmistui. Ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1773. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1851 ja se paloi 1887. Seurakunnan pappila paloi 1849. Erotettiin Merikarviasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 2.12.1861. Siikaisten kunta perustettiin 1871. Muut nimet Siikais Maakirjakylät Haapakoski, Hirvijärvi, Leppijärvi, Leväskoski, Nauriskoski, Otamo, Petkele, Pyntänen, Saarikoski, Samminmaja, Sammi, Siikainen, Venesjärvi, Vuorijärvi Naapuriseurakunnat Ahlainen , Honkajoki , Isojoki , Kankaanpää , Merikarvia , Pomarkku Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 26.5.1771 ja 21.8.1796. Kappalaisen virkatalosta maaherran päätös 14.3.1798. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 7.12.1874. Kirkkoherrat 1870–1916 Karl Johan Engelbrecht Blombergh 1921 Akseli Gabriel Pajula Kappalaiset 1773–1789 Thomas Kriander 1794–1811 Jakob Hällfors 1813–1851 Gustaf Henrik Achander 1853–1870 Johan Granqvist , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1812–1813 Jakob Elias Hällfors , kappalaisen apulainen 1843–1852 Johan Henrik Holmsten , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1852–1853 Nehemias Verin , armovuodensaarnaaja 1894–1897 Oskar Albinus Palletvuori , kirkkoherran apulainen 1897–1899 Robert Rainio , kirkkoherran apulainen 1899 Frans Viktor Tommila , kirkkoherran apulainen 1899–1902 Vilhelm Oskar Lampo , kirkkoherran apulainen 1902 Kustaa Selim Tommila , kirkkoherran apulainen 1902 Ernst Vilhelm Elovaara , kirkkoherran apulainen 1902 Kustaa Selim Tommila , kirkkoherran apulainen 1902 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1903 Viktor Malakias Kaipio , kirkkoherran apulainen 1903–1905 Anton Väinö Vartio , kirkkoherran apulainen 1905 Anders Theodor Winter , kirkkoherran apulainen 1905–1907 Kustaa Fredrik Vihtinen , kirkkoherra, vt. kirkkoherra 1907–1909 Kaarlo Hilmeri Ristikankare, vt. kirkkoherra 1909–1912 Johan Ferdinand Ristikankare, vt. kirkkoherra 1912–1913 Frans Evert Alarik Kotiranta, vt. kirkkoherra 1914 Kaarlo Armo von Essen, vt. kirkkoherra 1914–1916 Lauri Puolanne, vt. kirkkoherra 1916–1920 Väinö Salomaa, vt. kirkkoherra 1916–1919 Tauno Johannes Adalbert Ervo, ylimääräinen pappi Arkisto Siikaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1774, tilikirjat vuodesta 1779 ja historiakirjat vuodesta 1774. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1771–1901. Kansallisarkisto on digitoinut Siikaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Saksalaiset lienevät perustaneet seurakunnan ja se mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana Ruudan pogostassa 1630-luvulla. Patronaattioikeus seurakunnassa kuului saksalaisille aatelissuvuille vielä pitkään 1600-luvulla. Seurakuntaan oli liitettynä Novasolkan ja Unatitsan seurakunnat 1700-luvun alussa mutta 1750-luvun lopulta lähtien seurakunta toimi ainakin jo itsenäisenä. Seurakunnan vuonna 1632 rakennettu kirkko oli Inkerin vanhin luterilainen kirkkorakennus. Kirkkoon rakennettiin kellotorni 1877 ja kirkon jyrkkää kattoa madallettiin remontissa 1902. Seurakunnassa oli 2 537 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Muut nimet Valkeakirkko Kylät Arokylä, Himmaisi, Hottentsa (Hotinitsa), Iljussa, Jaamanautio, Kadakylä, Kolositsa, Konohovitsa, Koritsa, Korkka, Kotina, Krääkkova, Kurski, Lahisi, Lessytsä (Lessovitsa), Lonskoi, Lopets, Läälinä, Mertsa (Smerdovitsa), Metana, Moloskovitsa, Niirovitsa, Nääsä (Knäsä), Orava, Osertsa (Oseritsa), Oventsa (Ovenitsa), Peltola, Piäsä (Piesovitsa), Sumska, Sääklitsa, Toikana, Tomoska, Tuuhkova, Uhkura, Uusi-Molkkutsa (Uusi-Smolegovitsa), Vanha-Molkkutsa (Vanha-Smolegovitsa), Vedenia, Vernitsa, Vironkylä, Voislova (Voislava), Volpi, Vruuda (Ruuta) Naapuriseurakunnat Kaprio , Kattila , Kupanitsa , Novasolkka , Serepetta Arkisto Moloskovitsan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1910–1936. Kansallisarkisto on digitoinut Moloskovitsan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana Saamostin pogostassa 1640, jolloin sen nimenä oli vielä Novabura eli Uusi-Puura. Seurakunnalla oli yhteinen kirkkoherra Hevaan kanssa vuoteen 1644. Seurakunnan kirkko siirrettiin Serepetan kylään 1700-luvun puolivälissä ja seurakunta sai nimensä kylän mukaan. Uusi kirkko, Pyhän Mikaelin nimikko, rakennettiin kivestä pääasiassa tilanomistajien varoilla 1846. Patronaattioikeus seurakunnassa oli rakennuttamisen jälkeen Lopuhkinan kartanonherra Paul von Bottomilla ja hänen jälkeläisillään aina vuoteen 1862 saakka. Seurakunnassa oli 3 213 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Naapuriseurakunnat Hevaa , Kaprio , Kupanitsa , Moloskovitsa , Ropsu , Tyrö

Alkuaan Koiviston emäseurakuntaan kuulunut itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka muodosti rukoushuonekunnan noin 1750. Saaren ensimmäinen kirkkorakennus varmuudella tunnetaan samasta vuodesta alkaen. Saari asetettiin karanteeniin eli ruttosulkuun Välimereltä saapuville laivoille 1763 ja ukaasi karanteenihuoneen rakentamisesta annettiin 1786. Tällöin saarella oli venäläinen, saksalainen ja suomalainen seurakunta. Toinen kirkko, jota kolmannen kirkon valmistuttua 1879 alettiin kutsua "vanhaksi kirkoksi", rakennettiin 1767 Viipurin hiippakunnassa kerätyillä kolehtivaroilla. Vanha kirkko mainitaan vielä piispantarkastuksessa 15.9.1893. Seiskarin kirkko oli tiettävästi Suomen pienin ja sitä käytettiin myös paarihuoneena "niitä mereen hukkuneita ruumiita varten, jotka myrskyaallot ajelevat saaren rantaan". Muodostettiin saarnahuonekunnaksi keisarin armollisella julistuksella 5.8.1896, jolloin määrättiin asetettavaksi ylimääräiset saarnaajat Seiskariin ja Lavansaarelle. Seiskarin ensimmäinen saarnaaja astu virkaansa 1897. Seiskarin kunta perustettiin 1903. Seiskarin kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Seiskarin seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Suomenlahden ulkosaarien asukkaat evakuoitiin Viipurin lääninhallituksen määräyksellä 10.10.1939, jonka jälkeen seiskarilaiset sijoitettiin Länsi-Suomeen. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Seiskarin asukkaat sijoitettiin Kustaviin ja Lokalahdelle. Muut nimet Seitskari, Seitskär, Seiskaarto, Seskär Papisto Saarnaajan palkka valtiolta oli 1900-luvun alussa 1 400 markkaa, seurakunnan jokaiselta ripillä käyneeltä henkilöltä 90 penniä, kalaa 700 kiloa hailia, sporttelit papinkirjoista ja aviokuulutuksista 35 markkaa, opettajantoimesta valtiolta 800 markkaa, kunnalta 200 markkaa sekä vapaa asunto, valo ja lämmitys kansakouluhuoneistossa, jossa oli saarnaajalla kolme huonetta ja keittiö. Koulupiirin sisällä oli myös viiden kapanalan perunamaa saarnaajan käytettävänä. Saarnaajat 1897–1899 Lauri Klemens Sirelius 1899 Pekka Hyttinen 1899–1902 Frans Jalmar Prins 1902–1906 Kustaa Nestori Korpela 1906–1911 Kaarle Juhana Hämäläinen Ylimääräiset papit 1899 Otto Edvard Lahtinen , vt. saarnaaja 1899–1901 Emanuel Kolkki , vt. saarnaaja, Lavansaaren saarnaaja Arkisto Seiskarin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1800 ja historiakirjat vuodesta 1753. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1985. Osa seurakunnan kirkonarkistosta tuhoutui palossa maaliskuussa 1889 Nikodemus Ämmälän talossa, jossa Koiviston papit asuivat käydessään Seiskarissa, kun saarella ei ollut vielä vakituista omaa saarnaajaa. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Seiskarin seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan luettiin kylänä kuuluvaksi Peräseinäjoen seurakuntaan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin kruunun omistamasta Östermyran ruukin maalla sijainneesta ruutimakasiinista. Perustettiin Ilmajoen emäseurakunnan kappeliksi keisarin käskykirjeellä 10.2.1863. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi konsistoriaaliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 28.1.1895. Seinäjoen kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1930 ja kaupungiksi 1960. Seinäjoen kaupunkiin liitettiin Peräseinäjoen kunta 2005 sekä Nurmon ja Ylistaron kunnat 2009. Maakirjakylät Alanurmo, Lahti, Kirkonkylä, Nurmo, Palo, Peltoniemi, Peurala, Ruha, Röyskölä, Seinäjoki Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Lapua , Nurmo , Ylistaro Papisto Kirkkoherrat 1900–1912 Eevertti Kustaa Koskimies (Forsman) 1912–1951 Eemil Oskar Ojala Kappalaiset 1864–1869 Salomon Hirvinen 1869–1874 Vilhelm Lindstedt 1878–1883 Eugen Nyholm 1885–1891 Herman Ludvig Hellsberg 1892–1894 Yrjö Gideon Forsman 1895–1900 Eevertti Kustaa Forsman , virka lakkautettiin 1947– Olavi Laitinen Viralliset apulaiset 1934–1936 Paavo Malmivaara 1936–1939 Oiva Tuominen 1939–1940 Uuno Kahra 1940–1945 Aarne Maunula 1945 Kalervo Koskimies Ylimääräiset papit 1874–1877 Albert Emil Tallroth , vt. kirkoherra, Nurmon kirkkoherra 1883–1885 Herman Ludvig Hellberg , vt. kappalainen 1891–1892 Yrjö Gideon Forsman , vt. kappalainen 1894–1895 Eevertti Kustaa Forsman , vt. kappalainen Arkisto Seinäjoen seurakunnan tilikirjat alkavat vuodesta 1900 ja historiakirjat vuodesta 1816. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1900–1939. Kansallisarkisto on digitoinut Seinäjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Sodankylän emäseurakunnan ja Kuolajärven seurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.11.1916, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Senaatin kirkollisasiaintoimikunta valmisteli perustamista jo 1913. Kirkko rakennettiin valtionvaroilla. Seurakuntaan kuuluneen Tanhuan kylän asukkaat anoivat liittämistä Pelkosenniemen seurakuntaan 1921 mutta anomukseen ei suostuttu. Valtioneuvosto hylkäsi seurakunnan ensimmäisen anomuksen tulla liitetyksi Pelkosenniemen seurakuntaan 13.11.1924 mutta lopulta seurakunta määrättiin liitettäväksi valtioneuvoston päätöksellä 4.12.1930. Liittäminen toteutui 1931. Savukosken kunta perustettiin 1916. Maakirjakylät Kemi, Martti, Savukoski, Tanhua, Tenniö Naapuriseurakunnat Kuolajärvi , Pelkosenniemi , Petsamo , Sodankylä Papisto Kirkkoherran palkkaamiseen myönnettiin varat Keisarillisen senaatin esityksestä Venäjän ministerineuvoston päätöksellä 1.5.1917 alkaen. Ylimääräiset papit 1917–1918 Uuno Ilmari Hietalahti, kirkkoherran välivuoden saarnaaja, Sodankylän vt. kirkkoherra Arkisto Savukosken seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1917. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Kerimäen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun rukoushuoneen rakentamiselle annettiin armollinen lupa 23.8.1861 ja kirkkorakennuksen piirustukset vahvistettiin 16.4.1862. Hakemukseen tulla muodostetuksi itsenäiseksi kappeliseurakunnaksi annettiin kieltävä vastaus 27.4.1865 mutta myöhemmin siihen myönnyttiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1870. Kappeliseurakunnan aluetta laajennettiin 6.2.1878. Erotettiin Kerimäestä itsenäiseksi kirkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.5.1882 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1885. Savonrannan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 2009. Muut nimet Vuokola, Karjalanranta Maakirjakylät Alakuona, Hanhijärvi, Hankavaara, Hiltula, Jouhenniemi, Joutsenmäki, Juvola, Karvila, Kattilanmäki, Kumpuranta, Lapinlahti, Makkola, Muhola, Paasniemi, Parkumäki, Pirttimäki, Putkisalo, Riikola, Rönkönvaara, Simanala, Toroppala, Turtianniemi, Varparanta, Vihtari, Vuokala Naapuriseurakunnat Enonkoski , Heinävesi , Kerimäki , Liperi , Rääkkylä Papisto Kirkkoherrat 1885–1887 Mikael Kinnunen 1907–1924 Erkki Vilho Hynninen 1924–1939 Siilas Leskinen 1939–1940 Juhani Jääskeläinen 1940–1948 Uuno Albert Kahra 1948–1949 Eino Jaakko Pietilä 1949 Väinö Vihtori Nurmisto 1943, 1950–1952 Erkki Olavi Juntunen Muu papisto 1862–1871 Anders Samuel Kiljander , saarnaaja 1871–1872 Per August Cygnæus , vt. saarnaaja 1872–1878 Maximilian Kristian Tavast , kappalainen 1878–1885 Mikael Kinnunen , vt. kappalainen 1887–1901 Johan Friman , vt. kirkkoherra 1895 Aleksanteri Vehniäinen , vt. kirkkoherra 1901–1907 Kaarlo Reetrikki Sorri , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Savonrannan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1862, tilikirjat vuodesta 1862 ja historiakirjat vuodesta 1863. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1861–1953. Seurakuntaa varten pidettiin emäseurakunnassa omia rippikirjoja vuodesta 1829 alkaen. Kansallisarkisto on digitoinut Savonrannan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)