Suomen baptistiyhdyskunta järjestäytyi ensimmäisen kerran 1892 ja rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 5.7.1928. Ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Ahvenanmaalle Föglöhön 1856, josta liike levisi Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisille alueille. Ensimmäinen suomenkielinen seurakunta perustettiin Luvialle 1870. Ensimmäinen yhä toiminnassa oleva baptistiseurakunta perustettiin Jurvaan 1879. Suomen baptistiyhdyskunnan nimi muutettiin Suomen baptistikirkoksi 2009. Alkuaan baptistien oli Suomessa pysyttävä luterilaisten seurakuntien jäseninä, sillä kirkosta eroaminen ei ollut mahdollista. Baptistit kuuluivat niihin uskontokuntiin, jotka saivat harjoittaa uskoansa Suomen kristittyjä uskontokuntia koskeneen asetuksen eli niin sanotun eriuskolaislain nojalla, joka säädettiin 11.11.1889. Asetuksen jälkeen perustetuilla baptistiseurakunnilla oli Suomessa virallinen asema. Seurakuntia ei automaattisesti rekisteröity uskonnollisiksi yhdyskunniksi Suomen vuoden 1923 uskonnonvapauslain nojalla. Suomen baptistiyhdyskuntaan kuuluneista seurakunnista ensimmäisinä rekisteröitiin vuoden 1889 asetuksen nojalla Åmossan eli Petolahden paikallisseurakunta 1891, Forsbyn ja Purmon 1.7.1892, Munsalan 1.9.1892, Kuopion 1.1.1893, Luodon 1.7.1893, Jurvan ja Vaasan 1.5.1895 sekä myöhemmin vuoden 1923 uskonnonvapauslain nojalla ensimmäisinä Hammaslahden, Helsingin, Jurvan, Turun, Vaajakosken ja Vaasan baptistiseurakunnat 5.7.1928. Helsingin baptistiseurakunta rekisteröitiin uudelleen 30.5.1947. Myöhemmin Suomessa on toiminut noin parikymmentä baptistiseurakuntaa. Muut nimet Suomen baptistikirkko Arkisto Suomen baptistiseurakunnat olivat väestörekisterinpitäjiä perustamisisistaan lähtien kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971. Helsingin, Keski-Suomen, Luodon, Munsalan, Närpiön, Petolahden, Vaasan, Vöyrin ja Ähtävän baptistiseurakuntien arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Suomen baptistiseurakuntien asiakirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Englantilainen kirkkokunta ja seurakunta Suomessa perustettiin Helsingissä 1923 ja se rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 24.9.1936 (Suomen asetuskokoelma 300/1936). Kirkon perustajia ja ensimmäisiä jäseniä olivat Venäjän vallankumousta Pietarista Viipurin kautta Helsinkiin paenneita anglikaaneja. Kirkkoon kuuluu kolme itsenäistä seurakuntaa omilla vaaliluetteloilla ja kirkkoherroilla: Saint Nicholas Helsingissä, International Congregation of Christ the King Tampereella sekä White Nile Congregation Vaasassa. Tallinnassa Virossa toimii Saints Timothy and Titus, joka kuuluu Anglikaanisen kirkkokunnan Gibraltarin hiippakuntaan Euroopassa. Yhdyskunnan nimi muutettiin Suomen anglikaaniseksi kirkoksi 6.10.1965 (Suomen asetuskokoelma 542/1965). Muut nimet The Anglican Church in Finland Arkisto Suomen anglikaaninen kirkko oli väestörekisterinpitäjä vuodesta 1936 kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971. Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään kirkon henkilöluetteloita, jotka sisältävät väestörekisteritapahtumien ilmoitusasiakirjoja, kuten vihkimisistä, muutoista ja muista vastaavista. Kirkon asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.

Helsingissä mainitaan asuneen adventisteja jo 1800-luvun lopulla. Kaupungissa toiminut seurakunta jakaantui kielellisesti kahtia suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi 1920-luvun alussa. Yhteinen adventtitalo rakennettiin Helsinkiin Annankadulle 1925. Suomen adventtikirkko rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vasta 12.6.1943 ja siihen kuuluvista Helsingin paikallisseurakunta rekisteröitiin 31.1.1945 ja Tampereen 14.12.1951. Kirkon edeltäjäorganisaationa pidetty Suomen seitsemännen päivän adventistien filantrooppinen yhdistys perustettiin 1920. Ennen Suomen adventtikirkon virallista rekisteröimistä Suomeen oli perustettu jo 30 paikallista adventtiseurakuntaa. Ensimmäiset seurakunnat perustettiin Helsinkiin 1894, Vaasaan 1906, Poriin 1909, Raumalle 1910, Tampereelle ja Kouvolaan 1913, Hämeenlinnaan 1913, Lahteen ja Mikkeliin 1916, Turkuun 1919, Ouluun ja Savonlinnaan 1921, Imatralle, Riihimäelle ja Suonenjoelle 1925 sekä Pietarsaareen ja Toijalaan 1929. Muut nimet Finlands adventkyrka Arkisto Suomen metodistikirkon seurakunnat olivat väestörekisterinpitäjä rekisteröimisistään alkaen, ensimmäisenä Helsingin metodistiseurakunta vuodesta 1945, kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971. Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään eri adventtiseurakuntien henkilöluetteloita vuosilta 1943–1970. Seurakuntien asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.

Perustettiin Savitaipaleen emäseurakunnan kappeliksi 1689, jolloin seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Erotettiin Savitaipaleesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1866 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1874. Suomenniemen kunta perustettiin 1869. Maakirjakylät Kakkola, Kiesilä, Laamala (Laamalansaari), Luotolahti, Lyytikkälä, Pajulahti, Pukkila, Suomenniemi Naapuriseurakunnat Mäntyharju , Puumala , Ristiina , Savitaipale Papisto Papiston palkasta määrättiin Keisarillisen Lappeenrannan alimaaoikeuden päätöksellä 8.12.1795. Kirkkoherrat 1874–1880 Viktor Olof Pesonius 1881–1884 Karl Hjalmar von Pfaler 1885–1903 Timoteus Lokka 1906–1909 Herman Tavast Kappalaiset 1689–1724 Johan Plogman 1727–1739 Laurentius Pajander 1739–1764 Gustaf Jylenius 1759–1764 Petrus Laurstedt 1765–1773 Bernhard Isaak Bertram 1774–1782 Johan Westrin 1783–1791 Anders Rågbäck 1793–1799 Adam Bökman 1801–1838 Anton Ulrik Bergman 1841–1860 Henrik Johan Savander 1860–1874 Viktor Olof Pesonius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1838–1840 Adam Sallmén , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1841 Anton Tilly , armovuodensaarnaaja 1880–1881 Karl Robert Tavast , vt. kirkkoherra 1884–1885 Timoteus Lokka , vt. kirkkoherra 1903–1905 Johan Hotinen , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1905–1906 Emil Nyholm , vt. kirkkoherra 1909–1910 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen , vt. kirkkoherra, virkavuodensaarnaaja 1910– Pietari Joonas Immanuel Kurvinen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Suomenniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1774, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1772. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1772–1913. Vanhimman osan seurakunnan kirkonarkistosta väitetään tuhoutuneen tulipalossa. Tieto arkiston palosta on vuodelta 1826 mutta pappilan palon arvellaan sattuneen jo 1770-luvun alussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Suomenniemen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Suojärvi mainitaan Sortavalan pogostan Lahden perevaaran kylänä jo 1500. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Erotettiin Soanlahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1928. Seurakuntaan kuulunut Loimolan rukoushuonekunta perustettiin 1926 ja sen kirkkorakennus valmistui 1932. Alatun ja Loimolan kylään oli asetettuna kaksi erityistä rajaseutupapin virkaa junaradan rakentamisen jälkeen kyliin muuttaneiden luterilaisten sahateollisuuden työntekijöiden sielunhoitoa varten. Suojärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Suojärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Suojärven asukkaat sijoitettiin Valtimoon, Nurmekseen, Pielisjärvelle, Lieksaan, Sotkamoon, Kajaanin kaupunkiin ja maalaiskuntaan sekä Juukaan. Muut nimet Eranniemi Maakirjakylät Alajoki, Eevanniemi, Elonniemi, Hantsehakanniemi (Huttula), Haukankylä, Hautavaara, Helylänniemi, Hirvenpitämä, Hukkala, Hyrsylä, Kaipaa, Kaitajärvi, Kaivosiinkylä, Karatsalmi, Kivijärvi, Kokonniemi, Korpijärvi, Kotajärvi, Kuikkaniemi, Leppäniemi, Liettee (Liete), Maimalampi, Moisenvaara, Nasarinvaara, Nilonsaari, Pöntösenvaara, Salmijärvi, Salonkylä, Suojärvi, Turhanvaara, Vaaksaus, Warpakylä, Wegarus, Wuontele Naapuriseurakunnat Ilomantsi , Korpiselkä , Salmi , Soanlahti Papisto Rajaseutupapit 1932–1936 Topi Vapalahti, Loimolassa 1933– Lauri Leikkonen, Alatussa 1936–1939 Mauno Repo, Loimolassa Arkisto Suojärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1900. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1900–1985. Seurakunnan kirkkoherra peitätti heti talvisodan ensi päivänä uusimmat kirkonkirjat vuosilta 1931–1940 hyvin suojattuina maahan. Jatkosodan aikana kirjat kaivettiin esiin joulukuussa 1941, vieläpä varsin käyttökelpoisessa kunnossa. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Suojärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Perustettiin Mouhijärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi noin 1685, jolloin sai oman kirkkorakennuksen. Emäseurakunnan kappalainen määrättiin muuttamaan Suodenniemelle 1694. Anomukseen saada emäseurakunnan kappalainen seurakuntaan annettiin kieltävä vastaus hallitsevan konsistorin kirjeellä 24.4.1812. Uusi kirkko rakennettiin intendentinkonttorin esimies Charles Bassin ja konduktööri Anton Wilhelm Arppen suunnitelmien mukaan 1831. Kirkko sai vuorilaudoituksen 1845 ja sitä korjattiin laajemmin 1889 ja 1914. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1853. Erotettiin Mouhijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 22.10.1906 antaman esityksen mukaan ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1908. Suodenniemen kunta perustettiin 1868, kuntaan liitettiin osia Mouhijärven kunnasta 1924. Suodenniemen kunta liitettiin Vammalan kaupunkiin 2007. Muut nimet Pohjakylä Maakirjakylät Eskola, Hyynilä, Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Mierola, Murto, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoskenmaa, Suodenniemi, Sävi, Taipale, Tervamäki, Tuisku, Uotsola, Vestola, Vesunti, Yliskallo Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö , Ikaalinen , Kankaanpää , Kiikoinen , Lavia , Mouhijärvi Papisto Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kappalaisen virkatalo Salmela sijaitsi kahden ja puolen virstan päässä kirkosta ja sitä rakensi sekä ylläpiti seurakunta. Virkatalolla oli peltoa yksi tynnyrinala neljä kapanalaa, joka tuotti keskimäärin neljä ja puoli tynnyriä viljaa. Kappalaisen palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla 28 tynnyriä 16 kappaa viljaa, leiviskä voita joka manttaalilta sekä 20 leiviskää heiniä ja vähintään kolmasosa syltä puita joka tilalta. Kirkkoherrat 1916–1918 Kaarlo Julius Kalpa Kappalaiset 1892–1904 Karl Alvar Palmroth 1905–1916 Kaarlo Julius Kalpa , virka lakkautettiin 1908 Pitäjänapulaiset 1723–1738 Erik Astrén 1738–1760 Johan Haberfelt 1761–1780 Matthias Hagelberg 1782–1811 Matias Andell 1813–1821 Fredrik Efraim Bergroth 1822–1844 Tomas Ahlstén 1848–1875 Kristian Packalén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1774–1775 Wilhelm Johan Enroth , pitäjänapulaisen apulainen 1776– Matthias Andell , vt. pitäjänapulainen 1804–1805 Elias Stenroth , pitäjänapulaisen apulainen 1806–1809 Elias Montén , pitäjänapulaisen apulainen 1811–1815 Elias Montén , vt. kappalainen 1821–1822 Tomas Ahlstén , vt. pitäjänapulainen 1822–1848 Kristian Packalén , apupappi, vt. kappalainen 1843–1855 Gustaf Nyholm , apupappi, armovuodensaarnaaja 1855–1857 Efraim Adrian Mandellöf , apupappi 1857–1865 Gustaf Magnus Boijer , apupappi 1865–1867 David Skogman , pitäjänapulaisen apulainen 1867–1868 Karl Henrik Tervanen , pitäjänapulaisen apulainen 1868–1871 Emil Teodor Gestrin , pitäjänapulaisen apulainen 1872–1875 Johan Saladin Ticklén , pitäjänapulaisen apulainen 1875–1877 Hugo Benjamin Sulin , pitäjänapulaisen apulainen, vt. kappalainen 1878–1880 Gustaf Ludvig Vermanen , vt. kappalainen 1882–1885 Oskar Sakarias Holmström , vt. kappalainen 1883–1887 Edvard Johansson , vt. kappalainen 1887–1892 Karl Alvar Palmroth , vt. kappalainen 1904–1905 Frans Arvi Wasama , vt. kappalainen Arkisto Suodenniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1780. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1749–1864. Seurakunnan tilikirjat vuosilta 1736–1779 katosivat 1900-luvun alussa. Sisällissodan aikana punaiset hävittivät kirkkoa ja kirkkoherra Kaarlo Kalpa surmattiin julmalla tavalla 13.2.1918. Tällöin myös sakastissa ollut kirkonarkisto revittiin hajalle ja osa siitä tuhoutui, kuten väkilukutaulut vuosilta 1776–1804, 1882, 1889–1891, 1897 ja 1899 sekä kirkon piirustukset ja joukko painotuotteita. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunnan historiakirjat lukeutuvat emäseurakunnan kirkonkirjoihin syntyneiden osalta vuosilta 1725–1796, vihittyjen osalta vuosilta 1727–1796 ja kuolleiden osalta 1753–1796. Seurakunnan omat kirkonkirjat syntyneistä alkavat vuodesta 1794, vihityistä vuodesta 1796 ja kuolleista vuodesta 1780. Kansallisarkisto on digitoinut Suodenniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1352. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Ahvenanmaan lääninrovastina vuonna 1322 mainittu Ragvaldus oli Sundin kirkkoherra. Seurakunnan pappila paloi jouluaattona 24.12.1641. Kirkko, kirkkopuodit, kellot ja lukkarin virkatalo paloivat ennen 26.4.1660. Kirkko vahingoittui ukkosentulesta 26.7.1678 ja korjauksia varten määrättiin kannettavaksi kolehti 27.3.1689. Venäläiset polttivat kirkon isonvihan aikana 12.8.1714. Seurakuntaan mainitaan vuonna 1388 kuuluneen Kastelholman linna, jolla oli oma viiden veljen kappeli ainakin 1558–1637 ja kappelilla oli myös oma saarnaaja vielä 1630-luvulla. Seurakunnan alueelle alettiin vuonna 1832 rakentaa Skarpansin linnaa eli Bomarsundin linnoitusta, joka tuhoutui Krimin sodan aikana 1854. Seurakuntaan kuuluneista Kumlinge perustettiin kappeliksi 1503 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1540. Vårdö perustettiin kappeliksi 1500-luvun puolivälissä ja erotettiin 1866. Maakirjakylät Berg, Björby, Bomarsund, Bränbolstad, Domarböle, Finnby, Gesterby, Gunnarsby, Hulta, Högbolstad, Jussböle, Kastelholm, Kulla, Lappböle, Löfvik, Mångstekta, Norrgranö, Persby, Prestgård, Prestö, Rosenberg (Håkansböle), Sibby, Smedsböle, Strömbolstad, Sundby, Svensböle, Tosarby, Tranvik, Träsk, Vivaste Naapuriseurakunnat Finström , Jomala , Lumparland , Saltvik , Vårdö Papisto Seurakunnan papiston palkasta vankien sielunhoidosta Kastelholman linnassa keisarin käskykirjeessä 16.4.1819. Kalakymmenyksistä papistolle kuninkaan päätöksessä 6.9.1769. Manttaalilta maksettiin rukiita sekä rahaa ja jako vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.4.1894. Kirkkoherrat 1322 Ragvaldus 1352–1353 Laurentius Arnberni 1363 Johannes 1397 Nils 1431–1432 Jöns 1538 Clemet 1548 Petrus 1553–1555 Simon 1558– Mårten Canuti 1568–1572 Eschillus Johannis 1590–1631 Laurentius Magni Ekroterus 1632–1634 Barthollus Hodelius 1635–1655 Martinus Clementis 1656–1675 Bryniel Magni Kjellinus 1676–1694 Laurentius Brynelis Kjelinus 1694–1720 Salomon Claudii Alanus 1721–1737 Samuel Kjellin 1738–1767 Karl Gustaf Hallman 1769–1779 Johan Landtman 1779–1796 Karl Hägg 1799–1811 Georg Jakob Öhman 1812–1827 Fredrik Fontell 1828–1845 Karl Erik Hällfors 1846–1847 Johan Karl Ebeling 1851–1866 Gustaf Adolf Justin 1869–1875 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1876–1895 Frans Joakim Torckell 1898–1909 Anders Oskar Elovainio (Eskelin) 1910–1931 Karl Edvin Simeon Henriksson 1932–1966 Karl Evald Snellman Ylimääräiset papit 1550 Eskil Johannis, Kastelholman kappalainen 1558 Eskil Johannis, Kastelholman kappalainen 1615–1616 Matthias Simonis 1637–1650 Andreas Henrici Alandus, Kastelholman kappalainen 1739–1742 Benedictus Bergenholtz , kirkkoherran apulainen 1744–1748 Samuel Björkroth , kappalaisen apulainen 1744 Johan Georg Loveen , kirkkoherran apulainen 1754 Anders Silvanus , kappalaisen apulainen 1758– Johan Magnus Hagersten , kirkkoherran apulainen 1783– Johan Sundberg , kirkkoherran apulainen, vt. pedagogi 1790–luku Matthias Antell , apulaispappi 1790–luku Henrik Tötterman , apulaispappi 1799 Gustaf Söderlund , kirkkoherran apulainen 1802–1807 Gustaf Söderlund , kirkkoherran apulainen 1807–1811 Gustaf Fredrik Fraser , kirkkoherran apulainen 1820–1824 Gustaf Telenius , kirkkoherran sijainen 1824 Anders Magnus Jung , kirkkoherran sijainen 1824–1826 Johan Linderman , kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1826–1828 Jakob Holm , kirkkoherran sijainen 1828–1830 Johan Linderman , kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1830–1832 Isak Ahlroth , kirkkoherran apulainen 1832–1834 Gustaf Malm , kirkkoherran apulainen 1835–1838 Erik Vilhelm Klerk , kirkkoherran apulainen 1838–1840 Henrik Ahlgren , kirkkoherran apulainen 1840 Jakob Hällsten , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Johan Eggert Åberg , kirkkoherran apulainen 1845–1849 Henrik Råstedt , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1849–1850 Matias Forsberg , sijaiskirkkoherra 1850–1851 Josef Vilhelm Fontell , sijaiskirkkoherra 1866–1867 Karl Selim Fritjof Bergroth , sijaiskirkkoherra 1867–1869 Mauritz Hultman , sijaiskirkkoherra 1875–1876 Lorenz Vilhelm Häggström , sijaiskirkkoherra 1891 Karl Edvin Petterson , sijaiskirkkoherra 1895–1898 Anders Oskar Eskelin , sijaiskirkkoherra 1899 Isak Elenius , sijaiskirkkoherra 1901 August Albinus Vesterlund , sijaiskirkkoherra 1903 Karl Erik Lindström , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1909 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1931–1932 Valdemar Leonard Sjöberg, vt. kirkkoherra 1932–1933 Knut Wilhelm Jansson, vt. kirkkoherra Arkisto Sundin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1697, tilikirjat vuodesta 1636 ja historiakirjat vuodesta 1640. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1636–1890. Kansallisarkisto on digitoinut Sundin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Sundin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erik Tott perusti Olavinlinnan Kyrönsalmen partaalle 1475 ja linna rakennettiin kivestä 1477. Linnan ympärille syntyi kauppapaikka, josta myöhemmin muodostui kaupunki. Kaupunki sai privilegionsa 1639. Kaupungin privilegiot otettiin pois 1680 ja myönnettiin uudelleen 1723. Kaupungille myönnettiin maakaupungin oikeudet 4.10.1816. Kaupungissa oli oma linnan- eli kaupunginsaarnaaja 1565-1648 ja virka oli yhdistettynä Säämingin emäseurakunnan kirkkoherran virkaan 1643-1710. Kaupungissa toimi myös hospitaalinsaarnaaja 1675-1680 ja vankilansaarnaaja vuodesta 1855. Kun venäläiset valloittivat kaupungin isonvihan aikana 1714, linnankirkko muutettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Myöhemmin keisariaikana kaupunkiin perustettiin Sakarian ja Elisabetin ortodoksinen kirkko. Kaupunki muodostettiin Säämingin kappeliseurakunnaksi 1901. Erotettiin Säämingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1932, jolloin siihen tulivat kuulumaan myös Miekkoniemi, Pääskylahti, Lypsyniemi ja Laitaatsilta. Savonlinnan kaupunkikunta perustettiin 1875. Muut nimet Nyslott Maakirjakylät Aholahti, Heikinpohja, Kaartilanranta, Kosola, Pihlajaniemi, Tolvaniemi Naapuriseurakunnat Kerimäki , Punkaharju , Sulkava , Sääminki Papisto Kaupunki luopui oikeudesta papinvaaliin 30.3.1828, jolloin Säämingin kirkkoherran palkka kaupungista supistui pääsiäisrahan maksuksi. Sittemmin kaupunki velvoitettiin ottamaan osaa emäseurakunnan papiston palkkaamiseen Keisarillisen senaatin päätöksillä 30.4.1892 ja 7.12.1893. Tuomiokirkon apulaisen palkkaamiseen ex officio Savonlinnan tuomiorovastin avuksi myönnettiin 1 800 markan valtionapu Keisarillisen senaatin päätöksellä 1898. Kirkkoherrat 1937–1966 Arvo E. Merivirta Kappalaiset 1902–1904 Matti Tienari 1904–1909 Matti Nikodemus Lauha 1909–1910 Emil Bernhard Holmsten 1910–1937 Eelis Albert Alanen 1932–1936 Lauri Ahva 1937– Artturi Lahtinen Ylimääräiset papit 1901–1904 Matti Tienari , sairashuonesaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kaupunkisaarnaaja Arkisto Savonlinnan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1825. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1825–1912. Kansallisarkisto on digitoinut Savonlinnan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Liperin rukoushuonekunnaksi sen jälkeen, kun piispa Daniel Juseniuksen ollessa tarkastusmatkalla 1737 Selkisten kulmakunnan asukkaat pyysivät saada rakentaa rukoushuone Kontiolahden kylään ja piispa suostui heidän pyyntöönsä. Kirkko valmistui 1739 ja vihittiin käytöön 1740. Toinen kirkko rakennettiin 1780 ja se paloi juhannuksen vastaisena yönä 1789. Seurakunnassa oli ollut väliaikainen kappalainen 1741-1743 ja tämän jälkeen kysymys rukoushuonekunnan muodostamisesta kappeliksi nostettiin esiin kihlakunnanoikeudessa 24.2.1749. Muodostettiin Liperin kappeliseurakunnaksi seurakunnan saatua vakinaisen kappalaisen 1783. Erotettiin Liperistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja määrättiin kirkkoherran sekä pitäjänapulaisen hoidettavaksi keisarillisella käskykirjeellä 23.7.1857. Kirkko paloi ukkosentulesta juhannuksen vastaisena yönä 24.6.1879. Kontiolahden kunta perustettiin 1873. Seurakuntaan kuului vuonna 1848 privilegionsa saanut Joensuun kaupunki ja Utran tehdasseurakunta 1895–1904. Seurakuntaan kuulunut Polvijärven kappeli siirrettiin kuuluvaksi Liperin emäseurakuntaan 1856 ja erotettiin myöhemmin vuonna 1870 itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakunnasta erotettiin Pielisensuun kirkkoherrakunta 1915 ja Joensuun seurakunta 1918. Muut nimet Kondiolaks, Kondiolax Maakirjakylät Höytiäinen, Jakokoski, Kirkonkylä, Kontiolahti, Kunnsniemi, Lehmo, Mönni (Mönninvaara), Paihola, Pielisensuu, Pohja, Puso, Selkienkylä Naapuriseurakunnat Eno , Joensuu , Juuka , Kiihtelysvaara , Liperi , Pielisensuu , Pielisjärvi , Polvijärvi , Utra Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 4.2.1776 ja Sipro Karttusen tila ostettiin kappalaisen virkataloksi. Palkasta määrättiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.4.1858. Kirkkoherran deputaatti 3,51 hehtolitraa viljaa ja 13 markkaa 60 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1874–1889 Klas Erik Järnefelt 1892– Henrik Piipponen Kappalaiset 1743–1783 Henrik Alopæus 1783–1798 Johan Fredrik Oxeman 1799–1824 Mikael Forstén 1825–1835 Klas Anders Lindblad 1838–1846 Bengt Mårten Stenius 1850–1856 Mårten Henrik Fabritius , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1859–1870 Johan Jakob Strömmer 1873–1887 Aron Johan Rytkönen 1887–1895 Eero Hyvärinen , ensin vt. pitäjänapulainen 1896–1909 Gustaf Verner Törnvall 1910– Pekka Hyttinen , nimitettiin virkaan 1907 Ylimääräiset papit 1824 Anders Johan Venell , kappalaisen apulainen 1824–1825 Adam Rönnqvist , armovuodensaarnaaja 1835–1838 Johan Adolf Petander , vt. kappalainen 1846 Johan Jakob Strömmer , kappalaisen sijainen 1846–1847 Karl Liljeqvist , virkavuosisaarnaaja 1847–1850 Johan Gottlieb Mikander , armovuodensaarnaaja 1856–1859 Karl Axel Vegelius , välisaarnaaja 1862–1866 Johan Julius Gröhn , vt. pitäjänapulainen 1869–1871 Robert Ferdinand Bergh , virka– ja armovuodensaarnaaja 1871–1872 Aron Johan Rytkönen , armovuodensaarnaaja 1872 Bror Axel Petrelius , armovuodensaarnaaja 1872–1873 David Hakkarainen , armovuodensaarnaaja 1889 Frans Petter Vuornos , vt. pitäjänapulainen 1889–1892 Klas Filip Järnefelt , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1895–1905 Paavo Antti Moberg , vt. kirkkoherra ja pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen 1909–1910 Taavetti Kapiainen, vt. pitäjänapulainen Arkisto Kontiolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1829 ja historiakirjat vuodesta 1784. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Kontiolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Kontiolahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.10.1912 ja ero toteutui 1915. Tällöin seurakuntaan tuli Suomen virallisen tilaston väestönmuutostietojen mukaan kuulumaan 3 685 henkeä. Seurakunta sai perustamisen yhteydessä oikeuden käyttää Utran kirkkoa, kunnes sille rakennettaisiin oma kirkko. Pielisensuun kirkko kuitenkin rakennettiin arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien mukaan vasta 1960. Pielisensuun kunta perustettiin 1922 ja liitettiin Joensuun kaupunkiin 1954. Naapuriseurakunnat Kontiolahti Papisto Kirkkoherrat 1915–1920 Artturi Tevaluoto 1921–1922 Antero Juhana Räty 1926–1928 Elias Lamminpää 1928–1951 Arvid Esaias Ruuskanen Muut papit 1945–1946 Veikko Simola, kirkkoherran apulainen 1946–1950 Reino Kivikkokangas, kirkkoherran apulainen Arkisto Pielisensuun seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1915. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Pielisensuun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)