top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Savonlinna

Päivitetty: 16. toukok.

Erik Tott perusti Olavinlinnan Kyrönsalmen partaalle 1475 ja linna rakennettiin kivestä 1477. Linnan ympärille syntyi kauppapaikka, josta myöhemmin muodostui kaupunki, ja kaupunki sai privilegionsa 1639. Kaupungin privilegiot otettiin pois 1680 ja myönnettiin uudelleen 1723. Kaupungille myönnettiin maakaupungin oikeudet 4.10.1816. Kaupungissa oli oma linnan- eli kaupunginsaarnaaja 1565-1648 ja virka oli yhdistettynä Säämingin emäseurakunnan kirkkoherran virkaan 1643-1710. Kaupungissa toimi myös hospitaalinsaarnaaja 1675-1680 ja vankilansaarnaaja vuodesta 1855. Kun venäläiset valloittivat kaupungin isonvihan aikana 1714, linnankirkko muutettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Myöhemmpin kaupunkiin perustettiin Sakarian ja Elisabetin ortodoksinenn kirkko keisarikana. Kaupunki muodostettiin Säämingin kappeliseurakunnaksi 1901. Erotettiin Säämingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1932, jolloin siihen tuli kuulumaan myös Miekkoniemi, Pääskylahti, Lypsyniemi ja Laitaatsilta.


Muut nimet

Nyslott


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kaupunki luopui oikeudesta papinvaaliin 30.3.1828, jolloin Säämingin kirkkoherran palkka kaupungista supistui pääsiäisrahan maksuksi. mutta sittemmin kaupunki velvoitettiin ottamaan osaa osaa emäseurakunnan papiston palkkaamiseen keisarillisen senaatin päätöksillä 30.4.1892 ja 7.12.1893. Tuomiokirkon apulaisen palkkaamiseen ex officio Savonlinnan tuomiorovastin avuksi myönnettiin 1 800 markan valtionapu keisarillisen senaatin päätöksellä 1898.


Kappalaiset

1902–1904 Matti Tienari

1909–1910 Emil Bernhard Holmsten

1910–1937 Eelis Albert Alanen


Ylimääräiset papit

1901–1904 Matti Tienari, sairashuonesaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kaupunkisaarnaaja

 

Arkisto


Savonlinnan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1825. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1825–1912.


Kansallisarkisto on digitoinut Savonlinnan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page