Perustettiin Mouhijärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi noin 1685, jolloin sai oman kirkkorakennuksen. Emäseurakunnan kappalainen määrättiin muuttamaan Suodenniemelle 1694. Anomukseen saada emäseurakunnan kappalainen seurakuntaan annettiin kieltävän vastaus hallitsevan konsistorin kirjeellä 24.4.1812. Uusi kirkko rakennettiin intendentinkonttorin esimies Charles Bassin ja konduktööri Anton Wilhelm Arppen suunnitelmien mukaan 1831, kirkko sai vuorilaudoituksen 1845 ja sitä korjattiin laajemmin 1889 ja 1914. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1853. Erotettiin Mouhijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 22.10.1906 antaman esityksen mukaan ja keisarillisen senaatin päätöksellä 7.2.1908. Suodenniemen kunta perustettiin 1868, kuntaan liitettiin osia Mouhijärven kunnasta 1924 ja kunta liitettiin Vammalan kaupunkiin 2007.
Muut nimet
Pohjakylä
Kylät
Jalkavala, Kiikoinen, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkoinen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoski, Sävi, Suodenniemi, Taipale
Naapuriseurakunnat
Papisto
Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kappalaisen virkatalo Salmela sijaitsi kahden ja puolen virstan päässä kirkosta ja sitä rakensi ja ylläpiti seurakunta. Virkatalolla oli peltoa yksi tynnyrinala neljä kapanalaa, joka tuotti kesimäärin neljä ja puoli tynnyriä viljaa.
Kappalaisen palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla 28 tynnyriä 16 kappaa viljaa, leiviskä voita joka manttaalilta sekä 20 leiviskää heiniä ja vähintään kolmasosa syltä puita joka tilalta.
Kirkkoherrat
1916–1918 Kaarlo Julius Kalpa
Kappalaiset
1892–1904 Karl Alvar Palmroth
1905–1916 Kaarlo Julius Kalpa, virka lakkautettiin 1908
Pitäjänapulaiset
1723–1738 Erik Astrén
1738–1760 Johan Haberfelt
1761–1780 Matthias Hagelberg
1782–1811 Matias Andell
1813–1821 Fredrik Efraim Bergroth
1822–1844 Tomas Ahlstén
1848–1875 Kristian Packalén, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1774–1775 Wilhelm Johan Enroth, pitäjänapulaisen apulainen
1776– Matthias Andell, vt. pitäjänapulainen
1804–1805 Elias Stenroth, pitäjänapulaisen apulainen
1806–1809 Elias Montén, pitäjänapulaisen apulainen
1811–1815 Elias Montén, vt. kappalainen
1821–1822 Tomas Ahlstén, vt. pitäjänapulainen
1822–1848 Kristian Packalén, apupappi, vt. kappalainen
1843–1855 Gustaf Nyholm, apupappi, armovuodensaarnaaja
1855–1857 Efraim Adrian Mandellöf, apupappi
1857–1865 Gustaf Magnus Boijer, apupappi
1865–1867 David Skogman, pitäjänapulaisen apulainen
1867–1868 Karl Henrik Tervanen, pitäjänapulaisen apulainen
1868–1871 Emil Teodor Gestrin, pitäjänapulaisen apulainen
1872–1875 Johan Saladin Ticklén, pitäjänapulaisen apulainen
1875–1877 Hugo Benjamin Sulin, pitäjänapulaisen apulainen, vt. kappalainen
1878–1880 Gustaf Ludvig Vermanen, vt. kappalainen
1882–1885 Oskar Sakarias Holmström, vt. kappalainen
1883–1887 Edvard Johansson, vt. kappalainen
1887–1892 Karl Alvar Palmroth, vt. kappalainen
1904–1905 Frans Arvi Wasama, vt. kappalainen
Arkisto
Suodenniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1780. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1749–1864.
Seurakunnan tilikirjat vuosilta 1736–1779 hävisivät 1900-luvun alussa. Sisällissodan aikana punaiset hävittivät kirkkoa ja kirkkoherra Kaarlo Kalpa surmattiin julmalla tavalla 13.2.1918, jolloin myös sakastissa ollut kirkonarkisto revittiin hajalle ja osa siitä tuhoutui, kuten väkilukutaulut vuosilta 1776–1804, 1882, 1889–1891, 1897 ja 1899 sekä kirkon piirustukset ja joukko painotuotteita.
Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunnan historiakirjat lukeutuvat emäseurakunnan kirkonkirjoihin syntyneiden osalta vuosilta 1725–1796, vihittyjen osalta vuosilta 1727–1796 ja kuolleiden osalta 1753–1796. Seurakunnan omat kirkonkirjat syntyneistä alkavat vuodesta 1794, vihityistä vuodesta 1796 ja kuolleista vuodesta 1780.
Kansallisarkisto on digitoinut Suodenniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.