Rajkartta: Tottijärvi Alkuaan Vesilahden emäseurakunnan rukoushuonekunta, jossa pidettiin ajoittain jumalanpalveluksia vuodesta 1662. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun oma kappalainen asetettiin seurakuntaan 20.3.1689. Erotettiin Vesilahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Ero toteutui 1921 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Tottijärven kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Nokian kuntaan 1976. Muut nimet Vesikansa, Totkijärvi Maakirjakylät Huhta, Pajulahti, Sorva, Tottijärvi, Vakkala Naapuriseurakunnat Karkku , Nokia , Suoniemi , Vesilahti Papisto Keisarin käskykirjeen mukaan 13.10.1863 seurakuntalaiset maksoivat kappalaiselle 10 tynnyriä viljaa ja hankkivat tälle vapaan asunnon ellei kappalainen tahtonut viljellä virkataloaan. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 2.6.1887. Kirkkoherrat 1921–1940 Heikki Vuori 1942–1944 Pentti Pautula 1945–1953 Ilmari Tarjamo Kappalaiset 1730–1759 Josef Wallenius 1760–1797 Henrik Telenius 1798–1840 Immanuel Forss 1843–1862 Berndt Josef Amnell 1865–1868 Knut Adolf Bäckman 1872–1892 Johan Helenius 1894–1896 Karl Viktor Petrell 1897–1899 Aksel Severin Nurkkinen 1900–1907 Kaarlo Haavio , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1791–1798 Emanuel Forss , kappalaisen apulainen 1815–1821 Johan Henrik Forss , kappalaisen apulainen 1821–1826 Kristian Immanuel Forss , kappalaisen apulainen 1826–1828 Abraham Engblom , kappalaisen apulainen 1829–1832 Johan Peter Leander , kappalaisen apulainen 1832–1836 Kristian Immanuel Forss , kappalaisen apulainen 1836–1839 Ernst Vilhelm Tamlander , kappalaisen apulainen 1839–1841 Gustaf Polviander , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1841–1843 Berndt Josef Amnell , armovuodensaarnaaja 1862–1865 Anders Engman , vt. kappalainen 1868–1872 Vesilahden papisto hoiti kappalaisen virkaa 1892 Kaarle Konstantin Kallio , vt. kappalainen 1892–1894 Frans Hjalmar Färdit , vt. kappalainen 1894 Aksel Severin Nurkkinen , vt. kappalainen 1896–1897 Paavo Hyttinen , vt. kappalainen 1899–1900 Adam Edvard Iwendorff , vt. kappalainen 1907–1910 Hjalmar Abraham Paunu, vt. kappalainen 1939–1940 Kaarlo Honkasalo, vt. kirkkoherra 1940–1942 Pentti Pautula, apupappi 1944 Olavi Castrén, vt. kirkkoherra 1944–1945 Ilmari Tarjamo, vt. kirkkoherra Arkisto Tottijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1769 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1672–1933. Kansallisarkisto on digitoinut Tottijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Kemin maalaiskunta Eräs Pohjanmaan vanhimmista pitäjistä, joka mainitaan itsenäisenä seurakuntana ainakin jo 1328 ja kauppapaikkana 1500-luvulla. Joidenkin kirjallisuustietojen mukaan seurakunta olisi perustettu jo noin 1250. Kirkon mainitaan joutuneen venäläisten ryöstämäksi 1473. Venäläiset ryöstivät kirkon uudelleen 1517 ja polttivat kirkon 1591. Kemin kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi kolehti 27.3.1689. Isonvihan aikana vuonna 1715 pappila poltettiin ja osa arkistosta sekä kirkon irtaimistosta ryöstettiin. Uusi kivikirkko rakennettiin 1794-1799. Kirkko oli kuitenkin niin huonosti perustettu, että se alkoi halkeilla. Keisari Aleksanteri I havaitsi kirkon tilan matkallaan Kemissä ja määräsi 14.12.1819 kirkon rakennettavaksi uudelleen valtion varoilla ja seurakunnan päivätöillä. Uusi kirkko valmistui 1827. Kappalaisen pappila paloi 14.1.1912. Kemin kunta perustettiin 1875. Seurakunnan nimi muutettiin Keminmaaksi 1979. Seurakuntaan kuuluneista Tervola muodostettin kappeliksi 1627 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Rovaniemi muodostettiin kappeliksi 1632 ja kirkkoherrakunnaksi 1785, Kemijärvi muodostettiin kappeliksi 1639 ja kirkkoherrakunnaksi 1776 sekä Simo kappeliksi 1796 ja kirkkoherrakunnaksi 1865. Lisäksi seurakuntaan kuulunut Inari perustettiin 1648, yhdistettiin Kuusamon emäseurakuntaan 1675 ja liitettiin kappelina Utsjoen emäseurakuntaan 1747. Kemin kaupunki perustettiin Kemin Lautiosaaren kylän maille 1869 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1902. Muut nimet Kemin maaseurakunta, Kemi landsförsamling, Keminmaa Maakirjakylät Alapaakkola, Hirmula, Ilmola, Kirkonkylä, Korois (Koroistenkylä), Lautiosaari, Liedakkala (Laidakkala), Ylipaakkola Naapuriseurakunnat Alatornio , Kemin kaupunki , Simo , Tervola , Tornio Papisto Kirkkoherra sai 27.8.1558 ja 5.3.1569 vastikejyviä kaksi lestiä, jotka alennettiin yhdeksi ja puoleksi lestiksi 20.11.1571. Venäläisten poltettua kolmanneksen pitäjää kirkkoherra sai 10.9.1591 kruunulta sen kolmannen osan, joka hänellä ennen oli ollut ja joka häneltä oli otettu pois. Kemin kirkkoherran saatavista jumalanpalvelusten pitämisestä Kemin Lapissa kuninkaan käskykirjeet 16.5.1633 ja 22.12.1634. Kun Kuusamo erotettiin seurakunnasta, kirkkoherra sai 1.3.1678 tavallisten kolmannesjyvien asemesta kaksi kolmasosaa kaikista kymmenysjyvistä, jotka seurakunnasta lankesivat. Tämä maksu lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 28.1.1854. Kirkkoherran kalakymmenyksistä ja kalastuspaikoista kuninkaan käskykirje 19.12.1633, kuninkaan päätös 1727, maaherran päätös 22.7.1732, kihlakunnanoikeuden päätökset 29.7.1713 ja 22.6.1738 sekä maaherran päätös 19.3.1808. Kirkkoherran virkatalon kalastusoikeuksista tuomio 13.7.1583 ja laamanninoikeuden tuomio 1621. Kirkkoherran virkataloon kuului Väylän lohipato, Hirsipuun jokipato, 1/3 Hervanputaan eli Jussinputaan lohipadosta sekä yhden manttaalin osalta kalastusoikeus Kokonluodon lohipadosta ja Varpuniemen madepato. Taivalkoskella kirkkoherralla oli siiankalastusoikeus joka kymmenes yö. Kirkkoherralle maksettavista kymmenysjyvistä kuninkaan päätökset 1.3.1678 ja 6.8.1778. Karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 11.3.1703 ja 15.5.1710 ja suostumus vahvistettiin 4.12.1731. Kemin kappalainen sai virkatalonsa Simon kylästä 16.7.1647. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset 30.1.1734 ja 30.11.1744 sekä maaherran päätös 13.10.1810. Kappalaisen virkatalolla oli 1/2 manttaalin lohenkalastusoikeus sekä kolmasosaan Putaan lohipadosta että puoleen Valkiakarin merilohen kalastuksesta sekä yksi pato Pörhölässä. Karinhaaran sahalta maksettiin kappalaiselle vuodessa 240 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 12.4.1894. Kirkkoherrat 1540–1558 Jacobus Canuti 1558–1569 Eschillus Andreæ Ruuth 1569–1578 Jacobus Olai 1578–1593 Laurentius Henrici 1593–1608 Simon Nikolai Ruuth 1609–1615 Benedictus Savolainen 1615–1629 Nicolaus Matthiæ Rungius e Ryngen 1630–1635 Johannes Olai Pictorious 1636–1648 Gabriel Petri Calamnius 1649–1672 Johannes Somerus 1673–1699 Johannes Tuderus 1699–1725 Laurentius Henrici Forbus 1726–1740 Ericius Jacobi Frosterus 1741–1757 Isaac Ervast 1757–1771 Henricus Zimmerman 1773–1783 Isaac Fortelius 1785–1787 Eric Castrén 1790–1845 Matias Castrén 1853 Isak Montin 1856–1878 Gustaf Wilhelm Appelgren 1879–1890 Karl Otto Tenlén 1893–1906 Juhani Gustav Snellman 1907–1931 Johannes Bernhard Lagus 1932–1940 Vilppu Nuortimo 1942–1953 Tuomo Antero Itkonen Kappalaiset 1586–1593 Simon Nicolai Ruuth 1593 Olaus Johannis 1614–1618 Marcus Anmundi, komministeri 1616 Nicolaus Rungius 1618 Christiernus Erici 1640 Gabriel Christiani Limingius 1643 Canutus Magni Gammal 1653–1673 Johan Johannis Tuderus 1673 Sigfridus Christierni 1680–1694 Laurentius Matthia Saloensis 1694–1700 Laurentius Laurentii Limingius 1703–1717 Isaacus Björnström 1718–1736 Johannes Sarelius 1737–1745 Johannes Remahl 1746–1767 Matthias Hildén 1767–1782 Henric Sund 1783–1806 Mikael Montin 1808–1817 Abraham Montin 1818–1831 Daniel Uhlbom 1832–1835 Erik Henrik Holm 1835–1862 Krister Johan Castrén 1865–1888 Anders Israel Grottelin 1892–1895 Nils Viktor Nordlund 1897–1917 Feliks Lujanen 1918–1931 Antti Emil Raunio 1931–1938 Lauri Iisakki Koukkari, virka oli lakkautettuna vuoteen 1982 Pitäjänapulaiset 1723–1737 Johan Remahl 1737–1763 Johan Sarelius , vanhempi 1764–1781 Johan Sarelius , nuorempi 1782–1802 Anders Kranck , virka siirrettiin Simoon Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1805–1811 Zakris Castrén , kirkkoherran apulainen 1811–1812 Karl Jakob Borg , kirkkoherran apulainen 1813–1814 Josef Sevonius , kirkkoherran apulainen 1819–1828 Olof Mellenius , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Julius Christian Becker , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Karl Heikel , kappalaisen apulainen 1842–1843 Anders Israel Grottelin , kappalaisen apulainen 1847–1848 Alexander Jakob Nyman , kirkkoherran apulainen 1848–1851 Robert Wilhelm Montin , kirkkoherran apulainen 1853 Karl Filip Tillman , kappalaisen apulainen 1853–1854 Johan Robert Castrén , kappalaisen apulainen 1854–1860 Gustaf Adolf Snellman , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen 1857–1858 Olof Alfred Vallin , kirkkoherran apulainen 1860–1861 Robert Mellin , pappilan ja kappalaisen apulainen 1865 August Benjamin Calamnius , kappalaisen apulainen 1871 Nils Henrik Bergh , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Nils Henrik Bergh , kirkkoherran apulainen 1875–1876 Frans Alfred Carpén , kirkkoherran apulainen 1876–1879 Herman Hannula , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1901–1902 Kaarlo Emil Kalli , kirkkoherran apulainen 1902 Yrjö Heikki Simelius , kirkkoherran apulainen 1902–1906 Mikko Katila , kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1726– Lars Henrik Backman , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1733– Gabriel Ståhle , kirkkoherran apulainen 1745–1746 Matthias Hildén , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1759– Henrik Sund , kirkkoherran apulainen 1760– David Erik Hägman , kirkkoherran apulainen 1763–1764 Johan Sarelius , kappalaisen apulainen 1766– Esaias Fellman , kirkkoherran apulainen 1774– Nils Enckell , kirkkoherran apulainen 1781– Isak Snellman , kappalaisen apulainen 1785–1789 Matthias Castrén , kirkkoherran apulainen 1786– Karl Konstantin Hildén , kappalaisen apulainen 1794–1798 Erik Castrén , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1800–1806 Isak Montin , kirkkoherran apulainen 1800–1805 Abraham Montin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1807–1808 Abraham Montin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1815–1818 Karl Arvid Castrén , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1828–1829 Lars Magnus Castrén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1836–1847 Lars Magnus Castrén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1851–1854 August Kranck , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1854–1856 Karl Immanuel Hällfors , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1888–1892 Jooseppi Tolonen , virka- ja armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1889–1893 Niilo Iisakki Simelius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1895–1896 Henrik Niiranen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1896–1897 Nikolai Heribert Forsell , vt. kappalainen 1901 Rurik Calamnius , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1906–1907 Mikko Kaitila, vt. kappalainen 1940–1942 Heikki Rosma, vt. kirkkoherra Arkisto Kemin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1552–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Kemin maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Alatornio Mainitaan Ruotsin Uppsalan hiippakunnan Luulajan emäseurakunnan kappelina 1345 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1477. Luultavasti 1400-luvulla rakennettua kirkkoa laajennettiin 1797 siten, että vanha kirkko muodosti ainoastaan ristikirkon itäisen haaran. Venäläiset ryöstivät kirkkoa ennen vuotta 1514. Siirrettiin Haminan rauhassa kuuluvaksi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1809. Rajajärjestyskirjan 20.11.1810 mukaan tehtiin suostumus niistä korvaussummista, jotka oli suoritettava kummaltakin puolelta entisistä yhteisistä kirkoista. Keisarillinen Senaatti määräsi 9.3.1816, että Alatornion seurakunnan maksettava korvaus 2 423 riikintaaleria oli suoritettava valtion varoista sekä Heitaniemen osa 27 riikitaaleria 26 killinkiä sekä Enontekiölle maksettava 764 riikintaaleria 25 killinkiä Suomen valtion varoista. Seurakunnan olot järjestettiin keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Karungin kappeli ja Tornion kaupunki. Seurakuntaan kuulunut Karungin kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1812 ja Tornio 1896. Tornioon liitettiin Putaan kylästä Alatalon, Ylitalon ja Pulkkisen tilat, osia Torpan ja Viidan tiloista sekä Kallion tila 1925. Putaan kylän rautatiealue liitettiin Tornioon 1944. Tornioon liitettiin Putaan kylän noin 50 tilaa, Pirkkiöstä 17 tilaa ja Tornio-Röyttän satamaranta-alue, Kivirannan kylästä valtion rautatiealue ja Yliraumon kylästä kuusi tilaa 1957. Alatornion kunta liitettiin Tornioon 1973 . Muut nimet Nedertorneå Maakirjakylät Alaraumo, Alavojakkala, Arpela, Kaakama, Kantojärvi, Kiviranta, Könölä, Laivajärvi, Laivaniemi, Liakka, Pirkkiö, Pudas, Ruottala, Yliraumo, Ylivojakkala Naapuriseurakunnat Karunki , Kemin kaupunki , Keminmaa , Tervola , Tornio , Ylitornio , Rovaniemi Papisto Kirkkoherralle myönnettiin kaksi pannia jyviä 23.1.1600. Kirkkoherra sai jumalanpalveluksista Lapissa neljä tynnyriä kruununjyviä 9.4.1629. Kirkkoherran voisaatavista kuninkaan valtuutettujen päätös Länsipohjan talonpoikaissäädyn valituksiin 20.3.1668, kuninkaan päätös 23.1.1748 ja Länsipohjan maaherran päätös 19.3.1790. Karjakymmenyksistä tehtiin suostumus Skellefteåssa 24.3.1668. Kirkkoherran kalakymmenyksistä kuninkaallinen päätökset 28.3.1625, 16.2.1627, 17.7.1637, 20.11.1723 ja 11.2.1796. Kirkkoherran ja kappalaisen virkataloilla oli yhden tynnyriveron lohenkalastusoikeus. Kirkkoherrat 1386 Anders –1477 Ragvald 1477– Nicolaus Gerdari, asui Uppsalassa Andreas Andreæ Essevius 1539–1543 Oloff 1553–1560 Michael 1560–1565 Andreas Nicolai 1565–1596 Eschillius Andreas Ruuth 1597 Magnus Jonae 1599–1600 Hans Petri 1599–1624 Canutus Martini Carelius 1624–1639 Martinus Mathiae Warg (Wargius) 1639–1681 Johannes Jonæ Tornæus 1681–1682 Henricus Johannis Tornström 1684–1705 Gabriel Johannis Tuderus 1706–1724 Henricus Johannis Forbus 1724–1760 Abraham Johannis Fougt 1762–1783 Ericus Erici Brunnius 1784–1809 Gustaf Vilhelm Rydman 1816–1828 Simon Appelgren 1832–1846 Erik Castrén 1849–1864 Carl Arvid Castrén 1865–1880 Erik Ulrik Castrén 1882–1892 Fredrik Edvard Castrén 1893–1902 Johannes Granö , ensin vt. kirkkoherra 1903–1906 Eljas Lönnrot 1907– Gustaf Junnelius 1912–1929 Ludvig Grönholm 1934–1956 Oskari Jussila Kappalaiset, Tornionjoen länsipuolella 1547 Michael 1564–1578 Laurentius Henrici 1593–1614 Laurentius Jonae Bothiensis 1613–1614 Marcus Eschill 1616–1621 Simon Mathiae 1629–1642 Johannes Laurentii Kempe 1644–1645 Mathias Canuti 1650–1667 Jacobus Enqvist 1668–1670 Johannes Tornberg eli Tornebergius 1671–1680 Thomas Hortulander eli Haltulander 1683–1696 Martinus Kempe 1697–1715 Jonas Tornaeus 1716–1717 Laurentius Kempe 1718–1729 Isaacus Salomonis Grape 1729–1757 Olaus Erici Brunnius 1760–1763 Isaac Isaaci Grape 1763–1772 Carolus Olai Brunnius 1775–1784 Jacob Turdfjaell 1785–1808 Fredrik Engelmark 1792–1812 Johan Vijkström 1814–1819 Anders Forsell 1822–1846 Gustaf Bohm 1848–1865 Erik Ulrik Castrén 1871–1882 Fredrik Edvard Castrén 1883–1893 Johan Gustaf Snellman 1894–1912 Ludvig Grönholm 1913–1925 Matti Torvinen 1925 Kaarlo Kauppinen 1926–1928 Aarne Tuovinen 1928–1930 Yrjö Helanen 1930 Toivo Laitinen 1932–1956 Olli Marttinen Kappalaiset, Tornionjoen itäpuolella 1593 Jöran Henrici 1596–1603 Simon Nicolai Ruuth 1604–1614 Marcus Nylandus 1626–1635 Simon Olai Mylander 1635–1643 Andreas Andreæ Essevius 1642–1658 Petrus Steccius 1654–1686 Martinus Kempe 1678–1681 Henricus Tornström 1683–1690 Nicolaus Johannis Tornæus 1691–1718 Ericus Olai Brunnius 1726–1743 Henricus Tornberg 1743–1765 Salomon Grape 1765–1774 Laurentius Longström 1776–1779 Salomon Antman 1781–1785 Nils Viklund 1786–1791 Erik Viklund 1792–1812 John Wijkström Ylimääräiset papit 1638 Johannes Martini Wargius, kirkkoherran apulainen 1812–1814 Anders Forsell , vt. kappalainen 1812–1819 Karl Jakob Borg , välisaarnaaja, kirkkoherran virallinen apulainen 1814–1820 Josef Sevonius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1819–1820 Henrik Josef Bergh , kirkkoherran apulainen 1820–1822 Krister Johan Castrén , armonvuodensaarnaaja 1820–1825 Gustaf Alrik Frosterus , kirkkoherran apulainen 1822–1823 Engelbrekt Boijer , kappalaisen apulainen 1823–1837 Karl Fredrik Bohm , kappalaisen apulainen 1825–1826 Johan Simon Appelgren , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Zachris Toppelius , kirkkoherran apulainen 1827–1836 Gustaf Vilhelm Appelgren , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1827–1832 Johan Peter Lithovius , kappalaisen apulainen 1832–1849 Erik Ulrik Castrén , kirkkoherran apulainen, sittemmin armovuodensaarnaaja 1834–1836 Gustaf Lövenmark , kirkkoherran apulainen 1836 Erik August Montin , kirkkoherran apulainen 1841–1843 Berndt Enok Ingman , kappalaisen apulainen 1843 Zakris Castrén , kappalaisen apulainen 1843–1845 Mikael Reinhold Montin , kappalaisen apulainen 1845–1847 Lars Herman Laurin , kappalaisen apulainen 1847–1849 August Kranck , armonvuodensaarnaaja, kappalainen, kirkkoherran apulainen 1849–1853 Karl Filip Tillman , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Karl Ferdinand Pfaler , kirkkoherran apulainen 1853–1871 Fredrik Edvard Castrén , kirkkoherran apulainen 1854–1856 Johan Robert Castrén , papiston apulainen 1856–1859 Johan Robert Castrén , papiston apulainen 1858 Fredrik Edvard Castrén , sijaiskirkkoherra 1867–1871 Fredrik Edvard Castrén , persoonallinen pitäjän apulainen 1871–1876 Petter Edvard Ervast , kirkkoherran apulainen 1876–1877 Johan Henrik Foudilla , kirkkoherran apulainen 1877–1879 Mats Emil Zimmerman , kirkkoherran apulainen 1878 Gustaf Junnelius , kirkkoherran apulainen 1879–1883 Emil Johannes Lindberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1891–1892 Johan Peräntie , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1892 Julius Snellman , armonvuodensaarnaaja 1892–1894 Ludvig Grönholm , armonvuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra, vt.kappalainen 1900 Rurik Calamnius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1903–1906 Juho Kipinä , vt. kirkkoherra 1909 Kaarlo Kustaa Hautaniemi, kirkkoherran apulainen 1929–1930 Yrjö Helanen, vt. kirkkoherra 1930– Toivo Laitinen 1933–1934 Volter Ervasti 1943–1944 Hannes Leinonen Arkisto Alatornion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1683 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1556–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Alatornion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Tornio Tornion kaupungin perustamisesta Pirkkiön saaren (Björkö) vanhalle kauppapaikalle päätettiin 1605 ja kaupunki sai privilegiot 1621. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1647, mutta se paloi 21.7.1682. Uusi kirkko valmistui 1687. Siirrettiin Haminan rauhassa kuuluvaksi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1809 ja liitettiin kappelina Alatornion emäseurakuntaan 1812. Seurakunnan jumalanpalvelusten kielistä säädettiin kirkonkokouksen päätöksellä 4.5.1852. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen Senaatin päätöksellä 18.2.1896 ja ero toteutui 1.5.1896. Tornioon liitettiin tiluksia Alatornion Putaan kylästä Alatalon, Ylitalon ja Pulkkisen tilat, osia Torpan ja Viidan tiloista sekä Kallion tila 1925. Putaan kylän rautatiealue liitettiin 1944. Alatorniosta liitettiin Putaan kylän noin 50 tilaa, Pirkkiöstä 17 tilaa ja Tornio-Röyttän satamaranta-alue, Kivirannan kylästä valtion rautatiealue ja Yliraumolta kuusi tilaa 1957. Lopulta Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornioon 1973. Kaupungissa toimineen Tornion evankelis-luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 12.4.1905. Muut nimet Tornion kaupunki, Torneå, Tornö Maakirjakylät Aapojoki, Alaraumo, Alavojakkala, Arpela, Kaakamo, Kantojärvi, Karunki, Kiviranta, Korpikylä (Korpi), Kukkola, Könölä. Laivajärvi, Laivaniemi, Liakka, Pirkkiö (Björkö), Putaan kylä (Puas), Ruottala, Suensaari, Yliraumo, Ylivojakkala Naapuriseurakunnat Alatornio , Kemi Papisto Tornion kaupungin osuudesta papinvaaleissa säädettiin keisarillisella käskykirjellä 9.9.1829. Kirkkoherran palkkaetu oli hyyryrahaa 400 markkaa ja palkkaa 3 200 markkaa sekä lisäksi kaupungin kalanpyyntioikeudesta lohi-, taimen- ja siikakymmenyksiä täysi kymmenys saaliista. Seurakunta sai ensimmäisen vakituisen kirkkoherransa 1898. Kirkkoherrat 1898–1908 Jooseppi Joakim Simelius 1909– Kaarlo Henrik Airas Ylimääräiset papit 1896 Otto Johannes Caselius , vt. kirkkoherra 1896–1898 Nikolai Heribert Forsell , vt. kirkkoherra 1902 Rurik Calamnius , vt. kirkkoherra 1907 Albert Johan Soveri (Silander) , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Ludvig Grönholm , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, Alatornion kappalainen Arkisto Tornion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1766, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1717. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1718–1880. Kansallisarkisto on digitoinut Tornion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Jyväskylän maaseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun keisari antoi 23.11.1871 luvan saarnahuoneen rakentamiseen. Muodostettiin Jyväskylän emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin kiertokirjeellä 28.3.1873. Aiemmin Jyväskylän papisto oli pitänyt seurakunnassa kahdesti vuodessa jumalanpalveluksia. Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherran yksityinen apulainen oli sijoitettuna seurakuntaan 1887–1888 ja 1891–1897. Kirkko valmistui 1882. Toivakan seurakunnan eroaminen Jyväskylästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi toteutui vasta 1.5.1909, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaa toimittaneena virkaansa. Toivakan kunta perustettiin 1910. Maakirjakylät Haukanmaa, Kankainen, Oravasaari, Rutalahti, Toivakka, Wihijärvi Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Kangasniemi , Korpilahti , Laukaa , Leivonmäki , Säynätsalo Papisto Vanhasillan puustelli ostettiin 1894 ja kunnostettiin 1898, jolloin tilalla oli syytinki ja lunastamaton torppa. Kirkkoherrat 1910–1936 Simo Oskar Korpela 1937–1967 Kalle Lukumies Jyväskylän kirkkoherran apulaiset 1884–1888 Juho Heikki Reijonen 1888–1889 Viktor Pusa 1889–1891 Juho Heikki Reijonen 1891–1896 Karl Anton Emerik Antell 1896–1897 Niilo Pispala 1897–1898 Kustaa Iivari Savander 1898–1900 Uno Wilhelm Hagelberg 1900–1901 Fabian Kalervo 1901–1902 Adam Edvard Iwendorff 1902–1905 Frans Vihtori Leino Ylimääräiset papit 1905–1907 Frans Vihtori Leino , vt. kappalainen 1907–1910 Mauno Brynolf Soini (Hoffrén) , vt. kappalainen 1909 Mauno Brynolf Soini (Hoffrén) , vt. kirkkoherra 1909–1910 Frans Vihtori Leino , vt. kirkkoherra 1918–1919 Aarne Salo, kirkkoherran apulainen 1920 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran apulainen 1921 Hemming Nestor Alanko, kirkkoherran apulainen 1921–1922 Väinö Johannes Hovila, kirkkoherran apulainen 1922 Verner Anshelm Urhonen 1922 Yrjö Ragnar Hietalahti, kirkkoherran apulainen 1923 Johan Viktor Varpio, kirkkoherran apulainen 1923 Heimer Adolf Virkkunen, kirkkoherran apulainen 1924–1925 Viljo Johannes Rautonen, vt. kirkkoherra 1925–1928 Toivo Severin Nurkkinen, vt. kirkkoherra 1920 Verner Anshelm Urhonen, kirkkoherran apulainen 1921 Hemming Nestor Alanko, kirkkoherran apulainen 1921–1922 Väinö Johannes Hovila, kirkkoherran apulainen 1922 Verner Anshelm Urhonen 1922 Yrjö Ragnar Hietalahti, kirkkoherran apulainen 1923 Johan Viktor Varpio, kirkkoherran apulainen 1923 Heimer Adolf Virkkunen, kirkkoherran apulainen 1923–1924 Kaarlo Artturi Varho, kirkkoherran apulainen Arkisto Toivakan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1880, tilikirjat vuodesta 1873 ja historiakirjat vuodesta 1880. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1871–1960. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Toivakan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Toholampi Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1665. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan 1755. Muodostettiin kappeliksi 1775 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1783. Uusi kirkko rakennettiiin Kettukankaalle 1861. Erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.5.1859, jolloin Lestijärvi liitettiin kappelina seurakuntaan kuuluvaksi. Lestijärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Seurakuntaan kuulunut Kotilan rukoushuonekunta perustettiin 1915. Toholammin kunta perustettiin 1865. Muut nimet Lampi Maakirjakylät Jokikylä, Lesti, Toholampi Naapuriseurakunnat Kannus , Kälviä , Lestijärvi , Sievi Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin sopimus kirkonkokouksessa 15.1.1775 ja sopimus sai kuninkaan vahvistuksen 18.8.1775. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 22.9.1837. Seurakuntalaiset vapautettiin heinämaksuvelvollisuudesta Lohtajan kirkkoherralle 18.1.1861. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 10.2.1891. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä ei mainita kirkkoherran aiempaa velvollisuutta palkata itselleen virallinen apulainen. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä määrättiin esimerkiksi, että "Kruunun verotorpat, metsätorpat ja metsävahdit, joille seurakuntien valitsema takseerauslautakunta heinäkuun 12. päivänä 1888 on ehdottanut ääniä pantavaksi yhteensä Toholammin alueessa 46, mitkä vastaavat 46/96 manttaalia, suorittavat manttaalimaksuja tämän perustuksen mukaan eli kutakin ääntä kohden sen verran viljaa ja voita kuin 1/96 manttaalia niin, että esimerkiksi senlainen torppa, jolle on pantu 6 ääntä, maksaa niinkuin 1/16 manttaalin tila. Henkilömaksunsa puolesta nämä torpat luetaan tilallisten luokkaan." Kirkkoherrat 1885–1893 Johan Schönberg 1894–1913 David Anton Aimonen 1914–1922 Kaarlo Edvard Forss 1922–1944 Adolf Fredrik Kyrö 1946–1952 Lauri Kujanpää Kappalaiset 1783–1798 Petter Zimmerman 1799–1818 Johan Erenius 1820–1835 Anders Gustav Törnudd 1839–1846 Johan Jakob Ingman 1848–1852 Nils Forsterus 1854–1855 Karl August Odenvall 1859–1868 Viktor Fredrik Lilius , virka lakkautettiin Saarnaajat 1755–1756 Gustaf Johan Pehrson Cajanus Ylimääräiset papit 1794–1800 Henrik Orlander , kappalaisen apulainen 1802–1820 Gustaf Thorén , kappalaisen apulainen 1835–1839 Kristian Vilhelm Lizell , virka- ja armovuodensaarnaaja 1846–1848 Gustaf Zakris Ramstadius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1853–1854 Viktor Vilhelm Krank , välisaarnaaja 1855 Karl Fabian Springert , vt. kappalainen 1856–1859 Anders Oskar Törnudd , armovuodensaarnaaja 1868–1872 Gustaf Gideon Forsman , vt. kappalainen 1872–1875 Karl Johan Idman , vt. kappalainen 1875–1877 Jakob Joel Vegelius , vt. kappalainen 1878–1885 Jakob Joel Vegelius , vt. kappalainen 1877 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kappalainen 1893–1894 Isak Elenius , vt. kirkkoherra Arkisto Toholammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1710, tilikirjat vuodesta 1676 ja historiakirjat vuodesta 1710. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Seurakunnan pappila paloi 6.6.1886 mutta koko arkisto näyttää säilyneen tuhoutumattomana. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan tilikirjat alkaisivat jo vuodesta 1673. Kansallisarkisto on digitoinut Toholammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Tohmajärvi Mainitaan yhtenä Ilomantsin pogostan kylänä 1500 ja ortodoksisen seurakunnan kappelina vuoteen 1597 saakka. Seurakunta käsitti myöhemmät Tohmajärven ja Korpiselän pitäjät sekä osia Ilmomantsin, Kiteen ja Kiihtelysvaaran pitäjistä. Stolbovan rauhan (1617) jälkeen Tohmajärvestä muodostui luterilainen seurakunta. Seurakunta kuului Kiteeseen poislukien Hammaslahti, joka kuului Liperiin. Tosin pitäjässä asui ortodoksinen pappi vielä 1640-luvun alussa. Muodostettiin itsenäiseksi luterilaiseksi seurakunnaksi noin 1650. Venäläiset ryöstivät kirkkoa ja polttivat pappilan isonvihan aikana 1709 ja uudelleen 1742. Uusi, Kustavin kirkoksi kutsuttu kirkko rakennettiin 1751 ja vihittiin käyttöön 4.4.1756. Tohmajärven kunta perustettiin 1869. Uudenkaupungin rauhan jälkeen Pälkjärven Ruotsin puolelle jäänyt osa liitettiin Tohmajärveen kappeliksi 1727 ja sittemmin vuonna 1794 erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakuntaan kuulunut Kiihtelysvaara muodostettiin kappeliksi 1783 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Seurakuntaan kuulunut Värtsilän tehdasseurakunta muodostettiin 1865 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Tohmajärven ja Värtsilän seurakunnat yhdistyivät 2003. Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen 2005. Maakirjakylät Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kakku, Kantosyrjä, Kaurila (Gaurilanvaara), Kemie (Kirkkoniemi), Kuhilasvaara, Kurikka, Kutsu (Kutsunvaara), Onkamo, Patsola, Peionniemi (Peigonniemi), Petravaara, Pirttiniemi, Potoska, Puikkola, Pälksaari (Pelksaari), Riikola, Sairio (Sairiois), Sintsi, Tyytysaari, Vatala (Valkiavaara) Naapuriseurakunnat Kiihtelysvaara , Kitee , Pyhäselkä , Pälkjärvi , Rääkkylä , Tuupovaara , Värtsilä Papisto Päivätöistä seurakunnassa ja muualla Pohjois-Karjalassa kuninkaan päätös 14.7.1741. Toisen kappalaisen virkatalo Eerola hankittiin 1757 ja myytiin 16 riikintaalerilla 32 killingillä kun kappalainen muutettiin Kiihtelysvaaraan 1783. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirja 28.10.1766. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen kappelia varten keisarin käskykirjeellä 12.11.1838. Kirkkoherran palkka vahvistettiin keisarin käskykirjeellä 14.12.1839. Suostumus kirkkoherran palkasta kirkonkokouksen pöytäkirjassa 23.9.1849 ja Keisarillisen senaatin päätöksessä 9.3.1882. Kirkkoherran deputaatti 19,78 hehtolitraa viljaa ja 76 markkaa 80 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1653–1658 Johan Brobeck 1661 Johan Glummerus 1681–1683 Klemens Toliander 1685–1725 Johan Sylvester 1725–1734 Johan Wittstock 1735–1741 Johan Kyander 1743–1745 Arvid Thoranius 1743–1755 Aaron Molander 1758–1766 Johan Fabritius 1768–1793 Samuel Norrgren 1794–1798 Jakob Alopaeus 1801 Gustaf Magnus Löfving 1805–1838 Per Vallenius 1841–1893 Erik Johan Andelin 1895–1908 Johan Antero Cederberg 1909–1914 Teofil Gideon Warén 1916–1938 Kosti Kalke 1939– Siilas Leskinen Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1679–1682 Johan Matthiasson 1683–1688 Erik Wilckius 1688–1703 Erik Wilckins (Wilcky), sama kuin edellinen? 1705–1730 Anders Eriksson Cajanus 1731–1743 Axel Argillander 1757–1794 Jakob Alopaeus 1795–1817 Johan Fabritius 1820–1826 Simon Vehonius 1828–1837 Karl Frederik Calonius 1841–1875 Erik Adrian Nygren 1877–1886 Axel Fredrik Hahl 1886–1899 Elias Evert Roschier 1900–1906 Pekka Harald 1910–1914 Akseli Kytö 1915–1919 Kaarlo Kustaa Heikkilä 1919–1923 Eino Immanuel Valanne 1915–1919 Kaarlo Kustaa Heikkilä 1919–1923 Eino Immanuel Valanne Kappalaiset, toinen sarja –1690 Kristian Avenarius 1694–1709 Gregorius Porthan 1719–1728 Mårten Toliander 1727–1731 Israel Castelius 1734–1756 Johan Wegelius –1783 Johan Argillander , siirtyi Kiihtelysvaaraan Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1801–1805 Gustaf Varén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1802–1803 Gustaf Fredrik Hjerppe , kappalaisen apulainen 1803–1805 Anders Johan Holmstén , kappalaisen apulainen 1805–1813 Simon Vehonius , kappalaisen apulainen 1809 Karl Siljander , kappalaisen apulainen 1812–1821 Per Magnus Löfving , kappalaisen apulainen 1813–1814 Stefan Igoni , kappalaisen apulainen 1818–1820 Nils Aschan , armovuodensaarnaaja 1821–1822 Anders Kiljander , kirkkoherran apulainen 1822–1825 Karl Gustaf Roschier , kirkkoherran apulainen 1825–1828 Efraim Hollmén , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Johan Nylund , kappalaisen apulainen 1826–1827 Johan Johansson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1827–1834 Henrik Jonatan Melartin , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1835–1841 Jonas Gabriel Grahn , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1838–1839 Henrik Konstantin Corander , virka- ja armovuodensaarnaaja 1839–1840 Gustaf Mauritz Lundeqvist , armovuodensaarnaaja 1839–1841 Erik Adrian Nygren , sijaiskirkkoherra 1843–1846 Lars August Blom , kirkkoherran apulainen 1847 Johan Molander , kirkkoherran apulainen 1847 Karl Edvard Aspelund , kirkkoherran apulainen 1847–1855 Karl Henrik Oskar Molander , kirkkoherran apulainen 1855–1860 Karl Fritjof Calonius , kirkkoherran apulainen 1860 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt , kirkkoherran apulainen 1860 Karl Alfred Veckman , kirkkoherran apulainen 1860–1862 Anders August Krank, kirkkoherran apulainen 1863–1867 Fredrik Forsman , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Nils Henrik Bergh , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1874–1875 Johan Jakob Nordlund , sijaiskirkkoherra, virkav.saarnaaja 1875–1877 Henrik Puhakka , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1880–1884 Oskar Vilhelm Snellman , kirkkoherran apulainen 1884–1886 Konstantin Lyytikäinen , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Emil David Åström , kirkkoherran apulainen 1888–1891 Juho Heikki Ihalainen , kirkkoherran apulainen 1892 Anshelm Bernhard Caselius , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Erik Johan Valdemar Ekroth , sijaiskirkkoherra 1906–1907 Henrik Tanner , vt. kappalainen ja virka- ja armovuodensaarnaaja 1907–1909 Pekka Hyttinen , vt. kappalainen ja virka- ja armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1908 Kustaa Nestori Korpela , vt. kirkkoherra ja kappalainen, armovuodensaarnaaja 1908 Juho Edvard Niemi, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1909 Anselm Pärnänen, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1909 Pekka Oskari Anttinen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1909–1910 Akseli Kytö , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Tohmajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1686 ja historiakirjat vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1958. Kansallisarkisto on digitoinut Tohmajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Teuva Perustettiin Närpiön emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1638. Teuva mainitaan asuttuna paikkakuntana 1580. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 16.4.1694. Seurakunnan kirkko paloi salamaniskusta 3.2.1704. Isonvihan aikana kirkko kärsi vaurioita. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 13.8.1795, jolloin erottamisen perusteluissa mainitaan suomenkieliset asukkaat. Teuvan kunta perustettiin 1868. Muut nimet Östermark Maakirjakylät Horo, Järvenpää, Kauppila, Kirkonkylä, Nori, Närvijoki, Perälä, Riippi, Ylimarkku, Ylikylä, Äystö Naapuriseurakunnat Jurva , Karijoki , Kauhajoki , Kristiinankaupunki , Kurikka , Lapväärtti , Närpiö , Pirttikylä , Ylimarkku Papisto Suostumus kirkkoherran palkasta 1814, 1831 ja 1844. Erkkilän tila hankittiin virkataloksi 1695. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta hovioikeuden päätös 26.9.1698. Kirkkoherrat 1795–1810 Johan Forsman 1813–1828 Abraham Cajanus 1831–1838 Per Ticklén 1842–1866 Matias Kumlin , ensin vt. kirkkoherra 1868–1875 Vilhelm Ingman 1878–1886 Frans Henrik Hällfors 1888–1904 Johan Henrik Vehmanen 1907–1920 Ernst August Lundqvist 1923– Oskari Albin Palletvuori Kappalaiset 1694–1722 Simon Carlander 1722–1743 Henrik Moliis 1744–1765 Henrik Achtman 1767–1795 Johan Forsman 1908–1922 Henrik Verner Vehmanen 1922– Yrjö Oliver Joutsi Ylimääräiset papit 1732– Henrik Moliis , kappalaisen apulainen 1743–1744 Henrik Achtman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1766–1767 Johan Forsman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1796–1814 Anders Gummerus , kirkkoherran apulaine, sijainen, armovuodensaarnaaja 1814–1817 Matias Kumlin , kirkkoherran apulainen 1818–1819 Erik Vallenborg , kirkkoherran apulainen 1819–1825 Esaias Tortberg , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Anders Lundén , kirkkoherran apulainen 1826–1829 Herman Magnus Inberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1829–1830 Zakris Toppelius , armovuodensaarnaaja 1830–1831 Gustaf Adolf Hornborg , armovuodensaarnaaja 1831–1842 Berndt Gustaf Ringbom , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1842 Erik Vilhelm Snellman , kirkkoherran apulainen 1843 Oskar Olof Virzenius , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Nils Fellman , kirkkoherran apulainen 1846–1851 Gustaf Adolf Cajanus , kirkkoherran apulainen 1854–1864 Knut Emil Sonck , kirkkoherran apulainen 1861 Johan Ernst Lovén , kirkkoherran apulainen 1864–1867 Mauritz Edvard Caselius , sijaiskirkkoherra 1867–1868 Lars August Palonen , sijaiskirkkoherra 1873–1878 Hugo Valdemar Vecksell , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1878 Karl Fredrik Remahl , kirkkoherran apulainen 1878–1883 Jakob Schroderus , kirkkoherran apulainen 1883–1884 Lars Hugo Sandelin , kirkkoherran apulainen 1884–1888 Karl Eliel Meno , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1893–1899 Aleksanteri Saarinen , kirkkoherran apulainen 1899–1902 Aapeli Kivioja , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Hanno Pietari Yrjänäinen , kirkkoherran apulainen 1903–1906 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1903–1908 Henrik Verner Vehmanen , kirkkoherran apulainen, väliajan saarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Teuvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1719 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1719–1906. Kansallisarkisto on digitoinut Teuvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kemin emäseurakunnan kappeliksi Lapinniemen nimellä seurakunnan saatua oman kirkon 1627 ja oman papin 1673. Erotettiin Kemistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 10.12.1860. Tervolan kunta perustettiin 1867. Muut nimet Lapinniemi Maakirjakylät Koivu, Lapinniemi, Lehmikumpu, Runkaus, Suolijoki, Vähäjoki, Ylipaakkola Naapuriseurakunnat Alatornio , Kemin kaupunki , Keminmaa , Ranua , Rovaniemi , Simo Papisto Kirkkoherran virkatalolla oli 1/2 manttaalin puolikko- ja muu lohenkalastusoikeus poikkipadossa ja 1/2 manttaalin osalta vuorotellen 8. arenti- eli vuokrapadossa. Keski-Kantolan tila ostettiin virkatalon vahvikkeeksi 1800-luvun alussa. Kirkkoherran tuli palkata virallinen apulainen. Tämä velvollisuus lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 1.11.1869. Kirkkoherran vastikejyvät 8,24 hehtolitraa viljassa peräytettiin Keisarillisen Senaatin päätöksellä 7.12.1894. Kirkkoherrat 1880–1908 Petter Edvard Ervast 1910– Gunnar Edvard Ervast Kappalaiset 1674–1687 Daniel Tuderus 1688–1691 Andreas Uhlenius 1693–1707 Andreas Uhlenius 1693–1699 Henric Carlenius 1700–1742 Johan Remahl 1743–1746 Gabriel Ståhle 1747–1771 Gerhard Johannis Snellman 1772–1783 Mikael Montin 1784–1798 Lars Petri Lithovius 1799–1801 Erik Castrén 1803–1811 Isak Montin 1822–1843 Adolf Snellman 1847–1860 Matias Adolf Kolström Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1747–1749 Petter Nordmarck , armovuoden saarnaaja 1771 Gerhard Snellman , kappalaisen apulainen –1783 Mikael Algeen , apupappi 1793 Matthias Litzell , kappalaisen apulainen 1800–1801 Jakob Heikel, kappalaisen apulainen 1811–1812 Zakris Castrén, välisaarnaaja 1811–1812 Zakris Castrén , virka– ja armovuodensaarnaaja 1844–1845 Zakris Castrén , virka– ja armovuodensaarnaaja 1845–1847 Karl Jakob Keckman , virka– ja armovuodensaarnaaja 1864–1867 Frans Alexander Heikel , virka– ja armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1802–1803 Isak Montin , vt. kappalainen 1867–1869 Karl Immanuel Hällfors , vt. kappalainen 1869–1870 Karl Alfred Calamnius , vt. kappalainen 1870–1871 Johan Alfred Keckman , vt. kappalainen 1870–1877 Jonatan Montin , vt. kappalainen 1877–1878 Karl Heinemann , vt. kappalainen 1878–1880 Gustaf Junnelius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Heikki Arvi Järventaus, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Tervolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1693 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1699 ja vihittyjen sekä kuolleiden osalta vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1693–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Tervolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pieksämäen, Rautalammin ja Leppävirran osista Pieksämäen emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan kirjeellä 11.1.1781. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Rautalammiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.9.1811. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.2.1856 ja ero toteutui 1870. Tähän saakka Rautalammin, Pieksämäen ja Leppävirran kirkkoherroille oli kuulunut kullekin pastoraalihoito omissa osissa seurakuntaa. Seurakuntaan siirrettiin kuuluvaksi Jäppilän kylän Kukkosen tila rekisterinumerolla 4 keisarillisella käskykirjeellä 11.10.1897. Pappila syttyi tuleen 2.6.1926 mutta palo saatiin sammumaan alkuunsa. Pitäjänapulaisen pappilassa syttyi 4.8.1935 salamaniskusta palo, joka saatiin pian sammumaan. Suonenjoen kunta perustettiin 1865, muodostettiin kauppalaksi 1967 ja kaupungiksi 1977. Maakirjakylät Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Järvikylä, Karkkola, Kotalahti, Kukkola, Kutumäki, Kuvansi, Käpysalo, Kärkkäälä, Lieteenmäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Niemenkylä (Kähkölä), Nuutila (Knuutila), Oittila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Sianjalka, Suonenjoki, Suontientaipale, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Uuskukkola, Vauhkola, Vehvilä, Viippero Naapuriseurakunnat Jäppilä , Karttula , Konnevesi , Kuopio , Kuopion kaupunki , Leppävirta , Pieksämäki , Rautalampi , Tervo Papisto Kappalaisen palkasta päätös 24.7.1798. Pitäjänapulaisen virkatalosta Heikkalan tilasta antoi Keisarillinen senaatti päätöksen 4.5.1896. Kirkkoherrat 1870–1882 Johan Varén 1883–1896 Henrik Edvard Schroderus 1897–1909 Oskar Vilhelm Vilskman –1915 Vihtori Korpela 1918–1930 Antti Valtavaara 1933–1949 Kalle Kustaa Järveläinen Kappalaiset 1799–1844 Karl Fredrik Bergh 1828–1845 Nils Henrik Bergh , sitten sijaiskirkkoherra ja kirkkoherra 1848–1861 David Toikka Pitäjänapulaiset 1861–1870 Johan Varén 1869–1871 Gustaf Adolf Sivenius 1919–1924 Aarne Paajanen 1925–1931 Kalle Kustaa Järveläinen 1933–1964 Arvi Takala Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1845–1846 David Johan Aspelund 1846 Lars Anders Landgren 1846 Johan Verner Majander 1846–1848 Aleksander Edvard Ruuth 1871–1878 Gustaf Adolf Sivenius 1879–1892 Julius Selim Toikka 1892–1900 Antti Vilho Karttunen 1900– Robert Makkonen Ylimääräiset papit 1808–1809 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1823 Johan Fredrik Bergh , kappalaisen apulainen 1825–1826 Gustaf Adam Bergh , kappalaisen apulainen 1825–1845 Nils Henrik Bergh , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1845–1846 David Johan Aspelund , virkavuodensaarnaaja 1846 Verner Johan Majander , armovuodensaarnaaja 1861–1862 Verner Johan Majander , välisaarnaaja 1886–1887 Antti Lappalainen , vt. pitäjänapulainen 1896–1897 Eljas Lönnrot , vt. kirkkoherra Arkisto Suonenjoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1793. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1793–1900. Kansallisarkisto on digitoinut Suonenjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)