Pohjanmaan yksi vanhimmista pitäjistä, joka mainitaan itsenäisenä seurakuntana ainakin jo 1328 ja kauppapaikkana 1500-luvulla. Joidenkin kirjallisuustietojen mukaan seurakunta olisi perustettu jo noin 1250. Kirkon mainitaan joutuneen venäläisten ryöstön alaiseksi 1473. Venäläiset ryöstivät kirkon uudelleen 1517 ja polttivat 1591. Kolehti määrättiin kannettavaksi Kemin kirkkoa varten 27.3.1689. Isonvihan aikana poltettiin pappila 1715, jolloin osa arkistoa ja kirkkoa ryöstettiin. Uusi kivikirkko rakennettiin 1794-1799, joka kuitenkin oli niin huonosti perustettu, että se alkoi halkeilla, ja tämän matkallaan Kemissä huomannut huomannut keisari Aleksanteri I käski 14.12.1819, että kirkko rakennettaisiin uudestaan valtion varoille ja seurakunnan päivätöillä. Kirkko valmistui 1827. Kappalaisen pappila paloi 14.1.1912. Seurakunnan nimi muutettiin Keminmaaksi 1979.
Seurakuntaan kuulunut Tervola muodostettin kappeliksi 1627 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860, Rovaniemi kappeliksi 1632 ja kirkkoherrakunnaksi 1785, Kemijärvi kappeliksi 1639 ja kirkkoherrakunnaksi 1776 sekä Simo kappeliksi 1796 ja kirkkoherrakunnaksi 1865. Lisäksi seurakuntaan kuulunut Inari perustettiin 1648, yhdistettiin Kuusamon emäseurakuntaan 1675 ja liitettiin kappelina Utsjoen emäseurakuntaan 1747. Kemin kaupunki perustettiin Kemin Lautiosaaren kylän maille 1869 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1902.
Muut nimet
Kemin maaseurakunta, Kemi landsförsamling, Keminmaa
Kylät
Alapaakkola, Hirmula, Ilmola, Kirkonkylä, Koroiskylä, Lautiosaari, Liedakkala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai 27.8.1558 ja 5.3.1569 vastikejyviä kaksi lestiä, jotka alennettiin yhdeksi ja puoleksi lestiksi 20.11.1571. Venäläisten poltettua kolmanneksen pitäjää, kirkkoherra sai 10.9.1591 kruunulta sen kolmannen osan, joka hänelle ennen oli ollut ja joka häneltä oli otettu pois. Kemin kirkkoherran saatavista jumalanpalvelusten pitämisestä Kemin Lapissa kuninkaan käskykirjeet 16.5.1633 ja 22.12.1634. Kun Kuusamo erotettiin seurakunnasta, kirkkoherra sai 1.3.1678 tavallisten kolmannesjyvien asemasta kaksi kolmasosaa kaikista kymmenysjyvistä, jotka seurakunnasta lankesivat. Viimeksi mainittu maksu lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 28.1.1854.
Kirkkoherran kalakymmenyksistä ja kalastuspaikoista keisarin kuninkaan käskykirje 19.12.1633, kuninkaan päätös 1727, maaherran päätös 22.7.1732, kihlakunnanoikeuden päätökset 29.7.1713 ja 22.6.1738 sekä maaherran päätös 19.3.1808. Kirkkoherran virkatalon kalastusoikeuksista tuomio 13.7.1583 ja laamanninoikeuden tuomio 1621. Kirkkoherran virkataloon kuului Väylän lohipato, Hirsipuun jokipato, 1/3 Hervanputaan eli Jussinputaan lohipadosta sekä yhden manttaalin osalta kalastusoikeus Kokonuodon lohipadosta ja Varpuniemen madepato. Taivalkoskella kirkkoherralla oli siiankalastusoikeus joka kymmenes yö. Kirkkoherralle maksettavista kymmenysjyvistä kuninkaan päätökset 1.3.1678 ja 6.8.1778. Karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 11.3.1703 ja 15.5.1710 ja suostumus vahvistettiin 4.12.1731.
Kemin kappalainen sai virkatalonsa Simon kylästä 16.7.1647. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset 30.1.1734 ja 30.11.1744 sekä annettiin maaherran päätös 13.10.1810. Kappalaisen virkatalolla oli 1/2 manttaalin lohenkalastusoikeus sekä kolmasosaan Putaan lohipadosta puoleen Valkiakarin merilohen kalastuksesta sekä yksi pato Pörhölässä. Karinhaaran sahalta maksettiin kappalaiselle vuodessa 240 markkaa keisarillisen senaatin päätöksellä 12.4.1894.
Kirkkoherrat
1540–1558 Jacobus Canuti
1558–1569 Eschillus Andreæ Ruuth
1569–1578 Jacobus Olai
1578–1593 Laurentius Henrici
1593–1608 Simon Nikolai Ruuth
1609–1615 Benedictus Savolainen
1615–1629 Nicolaus Matthiæ Rungius e Ryngen
1630–1635 Johannes Olai Pictorious
1636–1648 Gabriel Petri Calamnius
1649–1672 Johannes Somerus
1673–1699 Johannes Tuderus
1699–1725 Laurentius Henrici Forbus
1726–1740 Ericius Jacobi Frosterus
1741–1757 Isaac Ervast
1757–1771 Henricus Zimmerman
1773–1783 Isaac Fortelius
1785–1787 Eric Castrén
1790–1845 Matias Castrén
1853 Isak Montin
1856–1878 Gustaf Wilhelm Appelgren
1879–1890 Karl Otto Tenlén
1893–1906 Juhani Gustav Snellman
1907–1931 Johannes Bernhard Lagus
Kappalaiset
1586–1593 Simon Nicolai Ruuth
1593 Olaus Johannis
1614–1618 Marcus Anmundi, komministeri
1616 Nicolaus Rungius
1618 Christiernus Erici
1640 Gabriel Christiani Limingius
1643 Canutus Magni Gammal
1653–1673 Johan Johannis Tuderus
1680–1694 Laurentius Matthia Saloensis
1694–1700 Laurentius Laurentii Limingius
1703–1717 Isaacus Björnström
1718–1736 Johannes Sarelius
1737–1745 Johannes Remahl
1746–1767 Matthias Hildén
1767–1782 Henric Sund
1783–1806 Mikael Montin
1808–1817 Abraham Montin
1818–1831 Daniel Uhlbom
1832–1835 Erik Henrik Holm
1835–1862 Krister Johan Castrén
1865–1888 Anders Israel Grottelin
1892–1895 Nils Viktor Nordlund
1897–1917 Feliks Lujanen
1918–1931 Antti Emil Raunio
Pitäjänapulaiset
1723–1737 Johan Remahl
1737–1763 Johan Sarelius, vanhempi
1764–1781 Johan Sarelius, nuorempi
1782–1802 Anders Kranck, virka siirrettiin Simoon
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1805–1811 Zakris Castrén, kirkkoherran apulainen
1811–1812 Karl Jakob Borg, kirkkoherran apulainen
1813–1814 Josef Sevonius, kirkkoherran apulainen
1819–1828 Olof Mellenius, kirkkoherran apulainen
1834–1837 Julius Christian Becker, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Karl Heikel, kappalaisen apulainen
1842–1843 Anders Israel Grottelin, kappalaisen apulainen
1847–1848 Alexander Jakob Nyman, kirkkoherran apulainen
1848–1851 Robert Wilhelm Montin, kirkkoherran apulainen
1853 Karl Filip Tillman, kappalaisen apulainen
1853–1854 Johan Robert Castrén, kappalaisen apulainen
1854–1860 Gustaf Adolf Snellman, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen
1857–1858 Olof Alfred Vallin, kirkkoherran apulainen
1860–1861 Robert Mellin, pappilan ja kappalaisen apulainen
1865 August Benjamin Calamnius, kappalaisen apulainen
1871 Nils Henrik Bergh, kirkkoherran apulainen
1872–1873 Nils Henrik Bergh, kirkkoherran apulainen
1875–1876 Frans Alfred Carpén, kirkkoherran apulainen
1876–1879 Herman Hannula, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1901–1902 Kaarlo Emil Kalli, kirkkoherran apulainen
1902 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen
1902–1906 Mikko Katila, kirkkoherran apulainen
Ylimääräiset papit
1726– Lars Henrik Backman, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1733– Gabriel Ståhle, kirkkoherran apulainen
1745–1746 Matthias Hildén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1759– Henrik Sund, kirkkoherran apulainen
1760– David Erik Hägman, kirkkoherran apulainen
1763–1764 Johan Sarelius, kappalaisen apulainen
1766– Esaias Fellman, kirkkoherran apulainen
1774– Nils Enckell, kirkkoherran apulainen
1781– Isak Snellman, kappalaisen apulainen
1785–1789 Matthias Castrén, kirkkoherran apulainen
1786– Karl Konstantin Hildén, kappalaisen apulainen
1794–1798 Erik Castrén, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1800–1806 Isak Montin, kirkkoherran apulainen
1800–1805 Abraham Montin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1807–1808 Abraham Montin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1815–1818 Karl Arvid Castrén, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1828–1829 Lars Magnus Castrén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1836–1847 Lars Magnus Castrén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1851–1854 August Kranck, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1854–1856 Karl Immanuel Hällfors, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1888–1892 Jooseppi Tolonen, virka- ja armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa
1889–1893 Niilo Iisakki Simelius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1895–1896 Henrik Niiranen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1896–1897 Nikolai Heribert Forsell, vt. kappalainen
1901 Rurik Calamnius, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1906–1907 Mikko Kaitila, vt. kappalainen
Arkisto
Kemin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1552–1937.
Kansallisarkisto on digitoinut Kemin maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.