top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Alatornio

Päivitetty: 6 tuntia sitten


Rajakartta: Alatornio

Mainitaan Ruotsin Uppsalan hiippakunnan Luulajan emäseurakunnan kappelina 1345 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1477. Luultavasti 1400-luvulla rakennettua kirkkoa laajennettiin 1797 siten, että vanha kirkko muodosti ainoastaan ristikirkon itäisen haaran. Venäläiset ryöstivät kirkkoa ennen vuotta 1514. Siirrettiin Haminan rauhassa kuuluvaksi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1809. Rajajärjestyskirjan 20.11.1810 mukaan tehtiin suostumus niistä korvaussummista, jotka oli suoritettava kummaltakin puolelta entisistä yhteisistä kirkoista. Keisarillinen Senaatti määräsi 9.3.1816, että Alatornion seurakunnan maksettava korvaus 2 423 riikintaaleria oli suoritettava valtion varoista sekä Heitaniemen osa 27 riikitaaleria 26 killinkiä sekä Enontekiölle maksettava 764 riikintaaleria 25 killinkiä Suomen valtion varoista. Seurakunnan olot järjestettiin keisarillisella käskykirjeellä 5.3.1812, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Karungin kappeli ja Tornion kaupunki. Seurakuntaan kuulunut Karungin kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1812 ja Tornio 1896.


Tornioon liitettiin Putaan kylästä Alatalon, Ylitalon ja Pulkkisen tilat, osia Torpan ja Viidan tiloista sekä Kallion tila 1925. Putaan kylän rautatiealue liitettiin Tornioon 1944. Tornioon liitettiin Putaan kylän noin 50 tilaa, Pirkkiöstä 17 tilaa ja Tornio-Röyttän satamaranta-alue, Kivirannan kylästä valtion rautatiealue ja Yliraumon kylästä kuusi tilaa 1957. Alatornion kunta liitettiin Tornioon 1973 .


Muut nimet

Nedertorneå


Maakirjakylät

Alaraumo, Alavojakkala, Arpela, Kaakama, Kantojärvi, Kiviranta, Könölä, Laivajärvi, Laivaniemi, Liakka, Pirkkiö, Pudas, Ruottala, Yliraumo, Ylivojakkala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherralle myönnettiin kaksi pannia jyviä 23.1.1600. Kirkkoherra sai jumalanpalveluksista Lapissa neljä tynnyriä kruununjyviä 9.4.1629. Kirkkoherran voisaatavista kuninkaan valtuutettujen päätös Länsipohjan talonpoikaissäädyn valituksiin 20.3.1668, kuninkaan päätös 23.1.1748 ja Länsipohjan maaherran päätös 19.3.1790. Karjakymmenyksistä tehtiin suostumus Skellefteåssa 24.3.1668. Kirkkoherran kalakymmenyksistä kuninkaallinen päätökset 28.3.1625, 16.2.1627, 17.7.1637, 20.11.1723 ja 11.2.1796. Kirkkoherran ja kappalaisen virkataloilla oli yhden tynnyriveron lohenkalastusoikeus.


Kirkkoherrat

1386 Anders

–1477 Ragvald

1477– Nicolaus Gerdari, asui Uppsalassa

Andreas Andreæ Essevius

1539–1543 Oloff

1553–1560 Michael

1560–1565 Andreas Nicolai

1565–1596 Eschillius Andreas Ruuth

1597 Magnus Jonae

1599–1600 Hans Petri

1599–1624 Canutus Martini Carelius

1624–1639 Martinus Mathiae Warg (Wargius)

1639–1681 Johannes Jonæ Tornæus

1724–1760 Abraham Johannis Fougt

1816–1828 Simon Appelgren

1832–1846 Erik Castrén

1893–1902 Johannes Granö, ensin vt. kirkkoherra

1903–1906 Eljas Lönnrot

1912–1929 Ludvig Grönholm

1934–1956 Oskari Jussila


Kappalaiset, Tornionjoen länsipuolella

1547 Michael

1564–1578 Laurentius Henrici

1593–1614 Laurentius Jonae Bothiensis

1613–1614 Marcus Eschill

1616–1621 Simon Mathiae

1629–1642 Johannes Laurentii Kempe

1644–1645 Mathias Canuti

1650–1667 Jacobus Enqvist

1668–1670 Johannes Tornberg eli Tornebergius

1683–1696 Martinus Kempe

1697–1715 Jonas Tornaeus

1716–1717 Laurentius Kempe

1729–1757 Olaus Erici Brunnius

1760–1763 Isaac Isaaci Grape

1775–1784 Jacob Turdfjaell

1785–1808 Fredrik Engelmark

1792–1812 Johan Vijkström

1814–1819 Anders Forsell

1822–1846 Gustaf Bohm

1894–1912 Ludvig Grönholm

1913–1925 Matti Torvinen

1925 Kaarlo Kauppinen

1926–1928 Aarne Tuovinen

1928–1930 Yrjö Helanen

1930 Toivo Laitinen

1932–1956 Olli Marttinen


Kappalaiset, Tornionjoen itäpuolella

1593 Jöran Henrici

1596–1603 Simon Nicolai Ruuth

1604–1614 Marcus Nylandus

1626–1635 Simon Olai Mylander

1642–1658 Petrus Steccius

1654–1686 Martinus Kempe

1683–1690 Nicolaus Johannis Tornæus

1726–1743 Henricus Tornberg

1743–1765 Salomon Grape

1776–1779 Salomon Antman

1781–1785 Nils Viklund

1786–1791 Erik Viklund

1792–1812 John Wijkström


Ylimääräiset papit

1638 Johannes Martini Wargius, kirkkoherran apulainen

1812–1814 Anders Forsell, vt. kappalainen

1812–1819 Karl Jakob Borg, välisaarnaaja, kirkkoherran virallinen apulainen

1814–1820 Josef Sevonius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1819–1820 Henrik Josef Bergh, kirkkoherran apulainen

1820–1822 Krister Johan Castrén, armonvuodensaarnaaja

1820–1825 Gustaf Alrik Frosterus, kirkkoherran apulainen

1822–1823 Engelbrekt Boijer, kappalaisen apulainen

1823–1837 Karl Fredrik Bohm, kappalaisen apulainen

1825–1826 Johan Simon Appelgren, kirkkoherran apulainen

1826–1827 Zachris Toppelius, kirkkoherran apulainen

1827–1836 Gustaf Vilhelm Appelgren, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1827–1832 Johan Peter Lithovius, kappalaisen apulainen

1832–1849 Erik Ulrik Castrén, kirkkoherran apulainen, sittemmin armovuodensaarnaaja

1834–1836 Gustaf Lövenmark, kirkkoherran apulainen

1836 Erik August Montin, kirkkoherran apulainen

1841–1843 Berndt Enok Ingman, kappalaisen apulainen

1843 Zakris Castrén, kappalaisen apulainen

1843–1845 Mikael Reinhold Montin, kappalaisen apulainen

1845–1847 Lars Herman Laurin, kappalaisen apulainen

1847–1849 August Kranck, armonvuodensaarnaaja, kappalainen, kirkkoherran apulainen

1849–1853 Karl Filip Tillman, kirkkoherran apulainen

1853–1854 Karl Ferdinand Pfaler, kirkkoherran apulainen

1853–1871 Fredrik Edvard Castrén, kirkkoherran apulainen

1854–1856 Johan Robert Castrén, papiston apulainen

1856–1859 Johan Robert Castrén, papiston apulainen

1858 Fredrik Edvard Castrén, sijaiskirkkoherra

1867–1871 Fredrik Edvard Castrén, persoonallinen pitäjän apulainen

1871–1876 Petter Edvard Ervast, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Johan Henrik Foudilla, kirkkoherran apulainen

1877–1879 Mats Emil Zimmerman, kirkkoherran apulainen

1878 Gustaf Junnelius, kirkkoherran apulainen

1879–1883 Emil Johannes Lindberg, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1891–1892 Johan Peräntie, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1892 Julius Snellman, armonvuodensaarnaaja

1892–1894 Ludvig Grönholm, armonvuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra, vt.kappalainen

1900 Rurik Calamnius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1903–1906 Juho Kipinä, vt. kirkkoherra

1909 Kaarlo Kustaa Hautaniemi, kirkkoherran apulainen

1929–1930 Yrjö Helanen, vt. kirkkoherra

1930– Toivo Laitinen

1933–1934 Volter Ervasti

1943–1944 Hannes Leinonen

 

Arkisto


Alatornion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1683 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1556–1946.


Kansallisarkisto on digitoinut Alatornion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

127 katselukertaa

Commentaires


Hae

bottom of page