top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Tohmajärvi

Mainitaan Ilomantsin pogostan kylänä 1500 ja tämän ortodoksisen seurakunnan kappelin 15789, jolloin se käsitti myöhemmät Tohmajärven ja Korpiselän pitäjät sekä osian Ilmomantsia, Kiteen ja Kiihtelysvaaran pitähistä. Stolpovan rauhan jälkeen Tohmajärvestä muodostui luterilainen seurakunta, joka kuului Kiteeseen, paitsi Hammaslahti Liperiin. Tosin pitäjässä asui ortodoksinen pappi vielä 1640-luvun alussa. Itsenäiseksi luterilaiseksi seurakunnaksi noin 1650. Venäläiset ryöstivät kirkkoa ja polttivat pappilan isonvihan aikana 1709 ja uudelleen 1742. Uusi kirkko rakennettiin 1751 ja vihittiin käyttöön 4.4.1756, jolloin sitä kutsutaan Kustavin kirkoksi. Tohmajärven kunta perustettiin 1869.


Uudenkaupungin rauhan jälkeen Pälkjärven Ruotsin puolelle jäänyt osa liitettiin Tohmajärven kappeliksi 1727, joka erotettiin sittemmin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1794. Seurakuntaan kuulunut Kiihtelysvaara muodostettiin kappeliksi 1783 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Seurakuntaan kuulunut Värtsilän tehdasseurakunta muodostettiin 1865 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Tohmajärven ja Värtsilän seurakunnat yhdistyivät 2003. Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärveen 2005.


Kylät

Akkala, Järventaus, Jouhkola, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kemie, Kutsu (Kutsunvaara), Onkamo, Patsola, Peikonniemi, Petravaara, Riikola, Saario, Vatala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Päivätöistä seurakunnassa ja muualla Pohjois-Karjalassa kuninkaan päätös 14.7.1741. Toisen kappalaisen virkatalo Eerola hankittiin 1757 ja myytiin 16 riikintaalerilla 32 killingillä sitten kun kappalainen muutettiin Kiihtelysvaaraan 1783. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirja 28.10.1766. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen kappelia varten keisarin käskykirjeellä 12.11.1838. Kirkkoherran palkka vahvistettiin keisarin käskykirjeellä 14.12.1839. Suostumus kirkkoherran palkasta kirkonkokouksen pöytäkirjassa 23.9.1849 ja keisarillisen senaatin päätös 9.3.1882. Kirkkoherran deputaatti 19,78 hehtolitraa viljaa ja 76 markkaa 80 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.


Kirkkoherrat

1653–1658 Johan Brobeck

1661 Johan Glummerus

1681–1683 Klemens Toliander

1685–1725 Johan Sylvester

1725–1734 Johan Wittstock

1735–1741 Johan Kyander

1743–1745 Arvid Thoranius

1743–1755 Aaron Molander

1758–1766 Johan Fabritius

1768–1793 Samuel Norrgren

1794–1798 Jakob Alopaeus

1805–1838 Per Vallenius

1841–1893 Erik Johan Andelin

1916–1938 Kosti Kalke


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1679–1682 Johan Matthiasson

1683–1688 Erik Wilckius

1688–1703 Erik Wilckins (Wilcky), sama kuin edellinen?

1731–1743 Axel Argillander

1757–1794 Jakob Alopaeus

1795–1817 Johan Fabritius

1820–1826 Simon Vehonius

1841–1875 Erik Adrian Nygren

1877–1886 Axel Fredrik Hahl

1900–1906 Pekka Harald

1910–1914 Akseli Kytö

1915–1919 Kaarlo Kustaa Heikkilä

1919–1923 Eino Immanuel Valanne


Kappalaiset, toisen sarja

1694–1709 Gregorius Porthan

1719–1728 Mårten Toliander

1727–1731 Israel Castelius

1734–1756 Johan Wegelius

–1783 Johan Argillander, siirtyi Kiihtelysvaaraan


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1801–1805 Gustaf Varén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1802–1803 Gustaf Fredrik Hjerppe, kappalaisen apulainen

1803–1805 Anders Johan Holmstén, kappalaisen apulainen

1805–1813 Simon Vehonius, kappalaisen apulainen

1809 Karl Siljander, kappalaisen apulainen

1812–1821 Per Magnus Löfving, kappalaisen apulainen

1813–1814 Stefan Igoni, kappalaisen apulainen

1818–1820 Nils Aschan, armovuodensaarnaaja

1821–1822 Anders Kiljander, kirkkoherran apulainen

1822–1825 Karl Gustaf Roschier, kirkkoherran apulainen

1825–1828 Efraim Hollmén, kirkkoherran apulainen

1825–1826 Johan Nylund, kappalaisen apulainen

1826–1827 Johan Johansson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1827–1834 Henrik Jonatan Melartin, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1835–1841 Jonas Gabriel Grahn, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1838–1839 Henrik Konstantin Corander, virka- ja armovuodensaarnaaja

1839–1840 Gustaf Mauritz Lundeqvist, armovuodensaarnaaja

1839–1841 Erik Adrian Nygren, sijaiskirkkoherra

1843–1846 Lars August Blom, kirkkoherran apulainen

1847 Johan Molander, kirkkoherran apulainen

1847 Karl Edvard Aspelund, kirkkoherran apulainen

1847–1855 Karl Henrik Oskar Molander, kirkkoherran apulainen

1855–1860 Karl Fritjof Calonius, kirkkoherran apulainen

1860 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt, kirkkoherran apulainen

1860 Karl Alfred Veckman, kirkkoherran apulainen

1860–1862 Anders August Krank, kirkkoherran apulainen

1863–1867 Fredrik Forsman, kirkkoherran apulainen

1873–1874 Nils Henrik Bergh, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1874–1875 Johan Jakob Nordlund, sijaiskirkkoherra, virkav.saarnaaja

1875–1877 Henrik Puhakka, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1880–1884 Oskar Vilhelm Snellman, kirkkoherran apulainen

1884–1886 Konstantin Lyytikäinen, kirkkoherran apulainen

1886–1888 Emil David Åström, kirkkoherran apulainen

1888–1891 Juho Heikki Ihalainen, kirkkoherran apulainen

1892 Anshelm Bernhard Caselius, kirkkoherran apulainen

1893–1895 Erik Johan Valdemar Ekroth, sijaiskirkkoherra

1906–1907 Henrik Tanner, vt. kappalainen ja virka- ja armovuodensaarnaaja

1907–1909 Pekka Hyttinen, vt. kappalainen ja virka- ja armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

1908 Kustaa Nestori Korpela, vt. kirkkoherra ja kappalainen, armovuodensaarnaaja

1908 Juho Edvard Niemi, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1909 Anselm Pärnänen, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

1909 Pekka Oskari Anttinen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1909–1910 Akseli Kytö, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Tohmajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1686 ja historiakirjat vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1958.


Linkit

Hae

bottom of page