Perustettiin Närpiön emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1638. Teuva mainitaan asuttuna paikkakuntana 1580. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 16.4.1694. Seurakunnan kirkko paloi salamaniskusta 3.2.1704. Isonvihan aikana kirkko kärsi vaurioita. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 13.8.1795, jolloin erottamisen perusteluissa mainitaan suomenkieliset asukkaat. Teuvan kunta perustettiin 1868.
Muut nimet
Östermark
Kylät
Äystö, Horo, Kauppila, Kirkonkylä, Nori, Perälä, Riippi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus kirkkoherran palkasta 1814, 1831 ja 1844. Erkkilän tila hankittiin virkataloksi 1695. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta hovioikeuden päätös 26.9.1698.
Kirkkoherrat
1795–1810 Johan Forsman
1813–1828 Abraham Cajanus
1831–1838 Per Ticklén
1842–1866 Matias Kumlin, ensin vt. kirkkoherra
1868–1875 Vilhelm Ingman
1878–1886 Frans Henrik Hällfors
1888–1904 Johan Henrik Vehmanen
1907–1920 Ernst August Lundqvist
1923– Oskari Albin Palletvuori
Kappalaiset
1694–1722 Simon Carlander
1722–1743 Henrik Moliis
1744–1765 Henrik Achtman
1767–1795 Johan Forsman
1908–1922 Henrik Verner Vehmanen
1922– Yrjö Oliver Joutsi
Ylimääräiset papit
1732– Henrik Moliis, kappalaisen apulainen
1743–1744 Henrik Achtman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1766–1767 Johan Forsman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1796–1814 Anders Gummerus, kirkkoherran apulaine, sijainen, armovuodensaarnaaja
1814–1817 Matias Kumlin, kirkkoherran apulainen
1818–1819 Erik Vallenborg, kirkkoherran apulainen
1819–1825 Esaias Tortberg, kirkkoherran apulainen
1825–1826 Anders Lundén, kirkkoherran apulainen
1826–1829 Herman Magnus Inberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1829–1830 Zakris Toppelius, armovuodensaarnaaja
1830–1831 Gustaf Adolf Hornborg, armovuodensaarnaaja
1831–1842 Berndt Gustaf Ringbom, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1842 Erik Vilhelm Snellman, kirkkoherran apulainen
1843 Oskar Olof Virzenius, kirkkoherran apulainen
1843–1845 Nils Fellman, kirkkoherran apulainen
1846–1851 Gustaf Adolf Cajanus, kirkkoherran apulainen
1854–1864 Knut Emil Sonck, kirkkoherran apulainen
1861 Johan Ernst Lovén, kirkkoherran apulainen
1864–1867 Mauritz Edvard Caselius, sijaiskirkkoherra
1867–1868 Lars August Palonen, sijaiskirkkoherra
1873–1878 Hugo Valdemar Vecksell, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1878 Karl Fredrik Remahl, kirkkoherran apulainen
1878–1883 Jakob Schroderus, kirkkoherran apulainen
1883–1884 Lars Hugo Sandelin, kirkkoherran apulainen
1884–1888 Karl Eliel Meno, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1893–1899 Aleksanteri Saarinen, kirkkoherran apulainen
1899–1902 Aapeli Kivioja, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Hanno Pietari Yrjänäinen, kirkkoherran apulainen
1903–1906 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1903–1908 Henrik Verner Vehmanen, kirkkoherran apulainen, väliajan saarnaaja, vt. kirkkoherra
Arkisto
Teuvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1719 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1719–1906.
Kansallisarkisto on digitoinut Teuvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.