Tornion kaupungin perustamisesta Pirkkiön saaren (Björkö) vanhalle kauppapaikalle päätettiin 1605 ja kaupunki sai privilegiot 1621. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1647, mutta se paloi 21.7.1682. Uusi kirkko valmistui 1687. Siirrettiin Haminan rauhassa kuuluvaksi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1809 ja liitettiin kappelina Alatornion emäseurakuntaan 1812. Seurakunnan jumalanpalvelusten kielistä säädettiin kirkonkokouksen päätöksellä 4.5.1852. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen Senaatin päätöksellä 18.2.1896 ja päätös toteutui 1.5.1896.
Tornioon liitettiin tiluksia Alatornion Putaan kylästä Alatalon, Ylitalon ja Pulkkisen tilat, osia Torpan ja Viidan tiloista sekä Kallion tila 1925. Putaan kylän rautatiealue liitettiin 1944. Alatorniosta liitettiin Putaan kylän noin 50 tilaa, Pirkkiöstä 17 tilaa ja Tornio-Röyttän satamaranta-alue, Kivirannan kylästä valtion rautatiealue ja Yliraumolta kuusi tilaa 1957. Lopulta Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornioon 1973. Kaupungissa toimineen Tornion evankelis-luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin keisarillisessa senaatissa 12.4.1905.
Muut nimet
Tornion kaupunki, Torneå, Tornö
Kylät
Aapojoki, Alaraumo, Alavojakkala, Arpela, Kaakamo, Kantojärvi, Karunki, Kiviranta, Korpikylä, Kukkola, Könölä, Laivajärvi, Laivaniemi, Liakka, Pirkkilö, Pudas, Ruottala, Suensaari, Yliraumo, Ylivojakkala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Tornion kaupungin osuudesta papinvaaleissa säädettiin keisarillisella käskykirjellä 9.9.1829. Kirkkoherran palkkaetu oli hyyryrahaa 400 markkaa ja palkkaa 3 200 markkaa sekä lisäksi kaupungin kalanpyyntioikeudesta lohi-, taimen- ja siikakymmenyksiä täysi kymmenys saaliista. Seurakunta sai ensimmäisen vakituisen kirkkoherransa 1898.
Kirkkoherrat
1898–1908 Jooseppi Joakim Simelius
1909– Kaarlo Henrik Airas
Ylimääräiset papit
1896 Otto Johannes Caselius, vt. kirkkoherra
1896–1898 Nikolai Heribert Forsell, vt. kirkkoherra
1902 Rurik Calamnius, vt. kirkkoherra
1907 Albert Johan Soveri (Silander), kirkkoherran apulainen
1908–1909 Ludvig Grönholm, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, Alatornion kappalainen
Arkisto
Tornion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1766, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1717. Seurakunnan vanhinta arkisto säilytetään Kansallisarkisto Oulun ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1718–1880.
Kansallisarkisto on digitoinut Tornion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.